Sisäilmayhdistyksen tuottama opas Puhtausluokan P1-mukainen rakennuttaminen ja valvonta julkaistiin maaliskuussa. Opas tehtiin tarpeesta ohjeistaa ja yhtenäistää Sisäilmastoluokituksessa esitetyn puhtausluokan P1 rakennuttamista ja valvontaa. Sisäilmastoluokitusta käyttämällä voidaan saavuttaa määräystasoa parempi sisäilman taso.
Rakennustyömaiden puhtausluokaksi on vakiintunut P1. Se määrittelee rakennustapaa, jolla voidaan varmistaa rakentamisen turvalliset olosuhteet, rakennuksen sujuva käyttöönotto ja valmiin rakennuksen sisäilman olosuhteet.
P1-vaatimukset on kuvattu pääpiirteissään Sisäilmastoluokitus 2018:ssa, mutta P1-puhtausluokan asiantuntijapalveluiden hankintatavat, toimintamallit ja käsitteistö eivät ole Suomessa vakiintuneita ja niihin kaivattiin yhtenäisyyttä.
– Uuden oppaan tavoitteena on esittää toimintamalleja P1-puhtausluokan asiantuntijapalveluiden hankintaan, yhtenäistää puhtaudenhallinnan toteutustapoja erilaisissa rakennushankkeissa ja päivittää vanhentuneen Terveen talon toteutuksen kriteereissä esitettyjä P1-vaatimuksia. Lisäksi oppaan on tarkoitus tukea pölyntorjuntaa koskevan lainsäädännön vaatimusten huomioon ottamista puhtaudenhallinnassa ja näin parantaa työmaiden työturvallisuutta sekä lopputuotteen laatua ja tukea hyvän sisäilman saavuttamisen tavoitteita suunnittelua ohjeistamalla, oppaan ohjausryhmän puheenjohtajana toiminut Tarja Andersson Ramboll Finland Oy:stä kertoo.
Puhtaudenhallintakoordinaattorin tärkeä rooli
P1-oppaan tavoitteena on yhtenäistää käytäntöjä puhtausluokan P1 hankkimisessa ja valvonnassa. Rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee sitoutua puhtaudenhallinnan vaatimuksiin ja ymmärtää sen rooli hankkeessa hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi.
– Rakennushankkeessa puhtaudenhallintakoordinaattorilta vaaditaan laaja-alaista ymmärrystä ja osaamista, vaikka varsinaista koulutusta tehtävään ei ole. Oppaassa on esitetty selkeät tehtäväluettelot puhtaudenhallintakoordinaattorille hankkeen eri vaiheissa, oppaan käsikirjoittaja Juha Takkunen Sirate Group Oy:stä sanoo.
Takkunen korostaa, että hankkeessa kaikkien osapuolten tulee sitoutua yhteiseen asiaan.
– Suunnitteluvaiheessa puhtaudenhallintakoordinaattorin tulee varmistaa, että koko suunnitteluryhmä ymmärtää hankkeen puhtaudenhallinnan vaatimukset. Tässä vaiheessa laaditaan myös hankekohtainen puhtaudenhallinta-asiakirja, jossa kuvataan mm. hankkeen erityispiirteet, puhtaudenhallinnan vastuut sekä valvonnan linjat ja menetelmät, Takkunen selventää.
Puhtaudenhallinnan valvonta perustuu puhtaudenhallinta-asiakirjaan. Oppaassa on määritetty valvonnan taajuus hankkeen erityispiirteiden mukaan. Valvonnasta vastaa puhtaudenhallintakoordinaattori, mutta myös pääurakoitsijan edustajan tulee osallistua siihen.
– Valvonnan tulee olla ohjaavaa ja ennakoivaa. Sen tulee olla säännöllistä ja dokumentoitua. Myös onnistumisista tulee dokumentoida, Takkunen tähdentää.
Tilaaja raamittaa puhtaudenhallinnan vaatimukset
Tilaajan on tärkeä tunnistaa hankkeensa erityispiirteet voidakseen määrittää puhtaudenhallinnan vaatimukset: onko kyse peruskorjaus-, sisäilmakorjaus- vai uudisrakennuskohteesta.
– Puhtaudenhallinnan laadun varmistamiseksi tilaajan on sitouduttava siihen, että hankkeessa puhtaudenhallintaa ohjataan ja valvotaan riittävästi. Tilaajan tulee tietää, millaista osaamista puhtaudenhallintakoordinaattorilta vaaditaan, ja hoitaako tilaaja itse puhtaudenhallinnan laadunvarmistuksen vai hankitaanko ulkopuolinen puhtaudenhallintakoordinaattori, Anna Kokkonen Pohjois-Suomen hyvinvointialueelta sanoo.
Kokkonen painottaa puhtaudenhallinnan nojaavan onnistuneeseen pölyntorjuntaan.
– Tästä syystä puhtaudenhallintakoordinaattorilla tulee olla vahva osaaminen pölyntorjuntaan hankkeessa kuin hankkeessa.
Onnistuneessa puhtaudenhallinnassa olosuhteiden on oltava kunnossa.
– Puhtaudenhallintakoordinaattorilta edellytetään osaamista ja kokemusta toimintakoevaiheen olosuhteista ja puhtaudesta: ovatko tilat riittävän puhtaat, ja voivatko keskeneräiset työt ja olosuhteet olla riski puhtaustason menettämiselle, Kokkonen sanoo.
P1-ohjeistuksen jalkauttaminen työmaalle
Töiden suunnitteluvaiheessa P1-koordinaattori tekee puhtaudenhallinta-asiakirjan, joka liitetään päätoteuttajan kilpailutuksen tarjouspyyntöasiakirjoihin. Päätoteuttaja tekee puhtaudenhallintasuunnitelman puhtaudenhallinta-asiakirjan pohjalta töiden toteutussuunnittelun yhteydessä, joka liitetään alihankkijoiden tarjouspyyntöasiakirjoihin.
– Suunnitelmassa tulee huomioida, etteivät pölyt pääse leviämään ympäristöön tai rakennuksen puhtaalle puolelle ja että työntekijät suojataan, jotta he voivat tehdä työtään turvallisesti kohteessa, Arto Heino Lotus Demolition Oy:stä sanoo.
– Suunnitelmasta tulee käydä ilmi rakennus- ja ilmanvaihtotöiden puhtausluokka, vastuuhenkilöt, työmenetelmät ja suojautuminen eri työvaiheissa, siivousmenetelmät ja siivoustaajuus, materiaalien suojaus sekä P1-töiden kriittisten vaiheiden liittäminen yleisaikatauluun, Heino jatkaa.
P1-hankkeessa hankkeen eri osapuolet – urakoitsijat, työnjohto ja työntekijät – tulee perehdyttää puhtaudenhallintasuunnitelmaan.
– Puhtaudenhallintakoordinaattori vastaa perehdytyksessä P1-töiden vaatimuksista, työmaan altisteista ja niiden terveysvaikutuksista, suojautumisesta ja Asa-rekisteröinnistä, ja päätoteuttaja esittelee P1-suunnitelman ja P1-töiden vaikutuksen hankkeen yleisaikatauluun.
Myös Heino korostaa P1-ohjeistuksen noudattamisen olevan hankkeen eri osapuolten yhteispeliä.
Teksti: Anna Merikari
Artikkelikuva: iStock.
Lisätietoa:
P1-puhtausluokan mukainen rakennuttaminen ja valvonta (pdf)
Sisäilmayhdistys järjesti aiheesta webinaarin 18.4.2024. Voit käydä tutustumassa webinaarin esitysaineistoihin ja tallenteeseen Sisäilmayhdistyksen verkkosivuilta.