Käytännössä tehtyjen sisäilmastokyselyjen mukaan koettuun sisäilman laatuun ja termiseen viihtyisyyteen ollaan kuitenkin varsin tyytymättömiä. Ei ole tavatonta, että parhaan sisäilmastoluokan mukaisesti suunnitellussa kohteessa 30 % käyttäjistä voi olla tyytymättömiä samanaikaisesti sekä sisäilman laatuun että termisiin olosuhteisiin. Näin huonoa käyttäjäpalautetta ei voida pitää missään tapauksessa hyvänä ja hyväksyttävänä. Syitä huonoon käyttäjäpalautteeseen ovat muun muassa puutteellinen vastaanotto, automatiikan toimintavirheet, puutteellinen huolto, käyttöorganisaation muutokset ja käyttäjän omat toimet. Syitä on useita, ja monissa tapauksissa moni asia on samaan aikaan mennyt pieleen.
On huomattava, että nykyinen sisäilmastoluokitus on tarkoitettu pääasiassa rakennuttajan, suunnittelijan ja rakentajien väliseen tavoitteiden asettamiseen. Se kertoo myös omistajalle ja käyttäjille rakennuksen kyvystä tuottaa hyvät sisäympäristöolosuhteet. Pelkät suunnittelun aikaiset tavoitteet eivät kuitenkaan riitä enää jatkossa: olemassa olevien kiinteistöjen sisäilmaston luokittelu on tulevaisuuden tavoite, johon pitäisi asteittain pyrkiä.
Olemassa olevien kohteiden sisäilmaston seurantaa ja myöhemmin sen luokitteluun tarvitaan oma prosessi, jossa käyttäjäpalaute yhdistetään mitattaviin sisäilmaston laatua ja teknisten järjestelmin toimintaa mittaaviin fysikaalisiin suureisiin. Käyttäjäpalautteen avulla sisäympäristöä tulisi tutkia kohdennetusti ja parantaa niiltä osin kuin tyytymättömyys on suurta. Sisäilmaolosuhteiden pysyvyyden osalta tulee varmentaa ainakin huoneilman lämpötila ja hiilidioksidipitoisuus. Tällä tavoin voitaisiin ennaltaehkäistä useimpien sisäilmaongelmien syntyminen ja varmistaa järjestelmien suunnitelman mukainen käyttö.
Teknisesti sisäilmaston varmentaminen olemassa olevassa rakennuksessa on kaiken kaikkiaan varsin haastavaa, mutta siihen tulee jatkossa pyrkiä. Uusien varmennusprosessien ja mittausmenetelmien kehittämiseen tarvitaan jatkotutkimusta, johon juuri tällä hetkellä on hankala saada rahoitusta. Ympäristöasiat, ilmaston lämpeneminen ja resurssiniukkuus ohjaavat tutkimusta energiatutkimukseen, ja nämä ovat luonnollisesti yhteiskunnan kannalta varsin tärkeitä ja ajankohtaisia asioita. Kuitenkin samanaikaisesti olisi hyvä muistaa, että sisäilmaston taloudellinen merkitys on varsin suuri niin ihmisten tuottavuuden kuin terveydenkin kannalta. Pienet muutokset em. tekijöissä ovat moninkertaiset kiinteistön energiankulutukseen nähden. Tämän vuoksi sisäilmasto-olosuhteita ei pidä energiasäästön nimissä heikentää.
Nykyisin langaton IoT-tekniikka mahdollistaa olosuhteiden ja järjestelmien toiminnan monitoroinnin suhteellisen yksinkertaisesti. Kuitenkaan pelkkä mittaustekniikka ei riitä poistamaan toimimattomien järjestelmien ongelmaa; tekniikka tosin mahdollistaa ongelmien löytymisen entistä tehokkaammin. Tärkeintä on edelleen koko rakentamis- ja ylläpitoprosessin hallinta. Tällöin on tärkeä huomata, että nykyistä prosessia tulee muuttaa siihen suuntaan, että järjestelmien toiminta varmistetaan. Vanha prosessi johtaa samaan vanhaan lopputuloksen. Tarvitaan paradigman muutos, jotta asiassa päästään oikeasti eteenpäin.
“The measure of intelligence is the ability to change.” – Albert Einstein –
Risto kosonen
Aalto-yliopiston LVI-tekniikan professori
Sisäilmayhdistyksen hallituksen puheenjohtaja