Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koronatiedotuksessa koronaviruksen leviämisestä sanotaan seuraavaa: ”Uusi koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana, kun henkilö yskii tai aivastaa. Virus voi tarttua myös kosketuksen kautta pinnoilta, joille on hiljattain päätynyt sairastuneen hengitystie-eritteitä. Laboratoriotutkimuksissa on havaittu, että virus voi säilyä pinnoilla muutamista tunneista muutamaan päivään. Pintojen osuus viruksen leviämisessä ei nykytiedon mukaan kuitenkaan ole merkittävä. Pintojen, elintarvikkeiden tai tavaroiden välityksellä tapahtuvia tartuntoja ei ole toistaiseksi havaittu.” Tämän vuoksi keskeisimmät toimet epidemian hillitsemiseksi ovat ihmisten tapaamisten vähentäminen, etäisyyden pitäminen sekä käsihygienia ja oikea yskimis- ja aivastamistekniikka.
REHVA, Eurooppalaisten LVI-järjestöjen -liitto, avasi omat koronasivunsa ja julkaisi siellä yhteenvedon koronaviruksen leviämisen torjunnasta talotekniikan keinoin sekä luettelon aihepiirin lähdeaineistosta. Ohje käsittelee muita kuin asuinrakennuksia ja terveydenhuollon rakennuksia. REHVA päivittää sivun tietoja koko ajan, kun uutta tietoa saadaan. FINVACin sivulla on suomeksi tiivistelmä REHVA:n yhteenvedon sisällöstä.
REHVAn yhteenvedossa otetaan kantaa koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseen ilmanvaihdon ja vesijärjestelmän osalta. REHVA ehdottaakin käytettävän ALARA-periaatetta (As Low As Reasonably Achievable = niin alhainen kuin järkevästi saavutettavissa), vaikka koronaviruksen ilmateitse leviämisestä ei ole tarkkaa tietoa. Lisäksi yhteenvedossa on käsitelty joitakin mm. sisäilman kosteuteen tai lämpötilaan liittyviä ylireagointia aiheuttaneita uskomuksia tai väärinkäsityksiä.
REHVAn yhteenvedossa suositeltujen toimien vaikutuksen suuruutta ei pystytä nykyisillä tiedoilla täysin arvioimaan. Jos harkitaan, että ilmanvaihdon säätöihin tehdään väliaikaisia muutoksia, tulee ottaa huomioon rakennuksen käyttöaste, ilmanvaihdon tehokkuus normaalikäytöllä, käytetty teknologia sekä mahdollinen riski suurelle viruspitoisuudelle. Mutta ennen kaikkea tulee varmistaa, että uudet säädöt eivät heikennä ilmanvaihdon toimintaa.
Ilmanvaihdon vaikutus virustartuntojen ehkäisemisessä
Yleisesti ilmanvaihdon tarkoitus on tuoda rakennukseen puhdasta ilmaa ja poistaa sisäilmasta epäpuhtauksia sekä kosteutta. Näin ollen myös sisäilmassa mahdollisesti olevaa viruspitoisuutta voidaan laimentaa tehokkaan ilmanvaihdon avulla. Kooltaan virukset ovat yleensä muutamasta kymmenestä nanometristä satoihin nanometreihin, ja ne eivät laskeudu pinnoille, elleivät ne kiinnity muihin hiukkasiin, kuten aivastaessa muodostuneisiin pisaroihin. REHVA ehdottaakin ilmanvaihdon tehostamista esimerkiksi pidentämällä ilmanvaihdon käyntiaikoja tai jopa käyttämällä ilmanvaihtoa jatkuvasti esimerkiksi osateholla.
Aalto-yliopiston professori Risto Kosonen kommentoi:
– Ohjeistus on yleiseurooppalainen, ja Suomessa ilmanvaihdon määrä on keskimäärin eurooppalaiseen vastaavaan verrattuna hyvällä tasolla. Euroopassa on myös enemmän painovoimaiseen ilmanvaihtoon perustuvia rakennuksia, ja niissä ikkunatuuletuksen lisääminen on tärkeää. Ilmanvaihdon tehokkuuteen vaikuttaa ilmanvaihdon määrän lisäksi myös ilmanjako eli se, miten hyvin tuloilma huuhtelee huonetilan. Työntekijöiden etäisyydellä on merkitystä sekä suoriin tartuntoihin että mahdollisiin ilmateitse tapahtuviin tartuntoihin, Kosonen tähdentää.
REHVA ohjeistaa, että palautusilmaa ei tulisi käyttää epidemian aikana. Palautusilman käyttö Suomessa ei ole kovin yleistä. Rakennuksissa, joissa käytetään palautusilmaa, tulisi sen käytön lopettamista harkita epidemian ajaksi. Ilmanvaihtojärjestelmien regeneratiivisissa lämmöntalteenottolaitteissa (yleiskielellä pyörivä tai kiekko-LTO) on aina pientä vuotoa poistoilmasta tuloilmaan mm. väärien painesuhteiden ja huonon tiiviyden vuoksi. Näissä lämmöntalteenottolaitteissa on yleisesti käytössä puhtaaksipuhallussektori, jolla roottorin pyörimisen mukana kulkeutuvat epäpuhtaudet saadaan suurelta osin pois tuloilmasta. Viruksen leviämiselle ilmanvaihdon kautta on kuitenkin pieni teoreettinen riski. REHVA on varotoimenpiteenä suosittanut näiden LTO-laitteiden käytön rajoittamista.
– Jos lämmön talteenoton rajoittamista harkitaan, tulee ottaa huomioon, miten se vaikuttaa koko ilmanvaihdon toimintaan. Pahimmassa tapauksessa jälkilämmityksen teho ei riitä ja ilmanvaihtokoneen jäätymissuoja pysäyttää koko ilmanvaihdon toiminnan. Tärkeämpää on siis ensisijaisesti turvata ilmanvaihdon normaali toiminta, kommentoi Talotekninen teollisuus ja kauppa ry:n teknologiajohtaja Juhani Hyvärinen.
– Pyörivän LTO:n vuodosta vain osa johtuu ilman siirtymisestä roottorin mukana. Tästä syystä parempi ohje olisi ehkä varmistua siitä, että roottorin poistopuolen on oltava alipaineinen tulopuoleen nähden kauttaaltaan. Tällä tavalla poistoilma ei pääsisi sekoittumaan tuloilmaan, Hyvärinen täsmentää.
Uusien ilmanvaihtojärjestelmien suunnittelussa asia tulisi ottaa huomioon. Ohjeistusta suunnitteluun on Sisäilmasto ja ilmanvaihto -oppaassa
Huomioitavaa on, että tämänhetkisten rajoitusten vuoksi monet julkiset (pois lukien mm. terveydenhuolto) rakennukset ovat joko tyhjiä tai vajaakäytöllä, jolloin ilmanvaihdon muutoksista ei ole hyötyä altistumisen rajoittamisen kannalta. Sen sijaan ihmiset oleskelevat nyt kodeissaan ja muissa vastaavissa tiloissa, joissa ilman vaihtuvuus ei ole yhtä tehokasta kuin julkisissa rakennuksissa. Niissä ilman vaihtuvuuden varmistaminen on entistä tärkeämpää.
Sanomalehti Karjalaisen jutussa VTT:n johtava tutkija Ilpo Kulmala kommentoi, että suurin riski hengitysilmassa tapahtuvalle tartunnalle on huonosti ilmastoiduissa sisätiloissa. Myös suuri väenpaljous ja ahtaat tilat lisäävät riskiä. Tehokas ilmanvaihto ja ihmisten välinen etäisyys ovat tärkeitä.
Virustartuntojen ehkäiseminen ilmanvaihtojärjestelmien huollon yhteydessä
REHVA ei suoraan ota kantaa suodatinvaihdon yhteydessä tapahtuvaan altistukseen, mutta toteaa, että suodattimet eivät ole altistumislähde rakennuksissa. Are Oy:n IV-asiantuntija ja sertifioitu rakennusterveysasiantuntija Antti Alanko suosittelee silti suojautumista suodatinvaihdon yhteydessä:
– Virus voi pienestä kokoluokastaan huolimatta tarttua suodattimelle, ja suodattimiin kertyy aina runsaasti myös muita epäpuhtauksia. Altistuminen suodatinvaihdon yhteydessä on nykytiedon valossa epätodennäköistä, mutta jo tavanomaisen epäpuhtauksille altistumisen vuoksi suodatinvaihdon yhteydessä tulee aina käyttää FFP3-luokan hengityssuojainta.
WC-istuimien kansi kiinni huuhtelun ajaksi
WC-istuimen huuhtelu aiheuttaa pisarointia ympäristöön, minkä vuoksi onkin suositeltavaa sulkea kansi huuhtelun ajaksi. Myös vesilukkojen kuivumisen ehkäisemiseen on hyvä panostaa, etteivät viemärikaasut pääse sitä kautta sisäilmaan. Käsienkuivauspuhaltimien on todettu levittävän viruksia ympäristöönsä, joten niiden käyttö ainakin epidemian aikana olisi syytä lopettaa. Sfam: Evaluation of the potential for virus dispersal during hand drying: a comparison of three methods
Siivous, käsihygienia ja lähikontaktien välttäminen ensisijaisia keinoja
Huolellisella siivouksella vähennetään mahdollista virusten leviämistä pintojen kautta. Työterveyslaitos on koonnut ohjeen siivouksen COVID-19-tartuntojen ehkäisemiseksi. Ohje on tarkoitettu sekä yleiseen siivoukseen että COVID-19-tartuntatautiin sairastuneen henkilön oleskelutilojen puhdistustyöhön. Tilat, joissa varmistettu COVID-19-tartunnan saanut henkilö on oleskellut, tulee siivota ennen kuin tila voidaan ottaa uudelleen käyttöön. Siivousohjetta voi käyttää myös yleiseen siivoukseen vähentämään tartuntatautien leviämistä ja suojaamaan siivoustyötä tekeviä tartunnoilta. Ohje on laadittu yhteistyössä THL:n kanssa. On siis ensisijaisen tärkeää estää suorien tartuntojen ehkäiseminen riittävällä siivouksella, käsihygienialla ja lähikontaktien välttämisellä. Vain tällä tavoin epidemian leviämistä on mahdollista hillitä.
Teksti: Mervi Ahola
HUOM! REHVA on muuttamassa ohjeistustaan lämmöntalteenottolaitteiden osalta artikkelin julkaisemisen jälkeen. Uuden ohjeistuksen mukaan pyöriviä lämmöntalteenottokiekkoja ei ole välttämätöntä pysäyttää.
Lue myös
RAKLI ry:n kirjoitus aiheesta.
Aalto-yliopistossa on käynnistynyt aihepiiriin liittyvä tutkimus, jossa tutkitaan, miten koronavirus voi levitä ilmassa.
Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry järjestää aiheesta tietoiskun to 26.3. klo 8-9.
Olli Seppänen: Koronaviruksen leviämisen torjunnasta