Terveet tilat 2028 -ohjelmaa voi kommentoida 15.2. saakka

Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelman tavoitteena on saada sisäilmaongelmista kärsivien määrä vähenemään nopeasti ja tilat pysyvästi terveiksi. Laaja palautekierros alkoi 13.12.2017.

Ehdotus toimenpideohjelmaksi on valmisteltu syksyn 2017 kuluessa hallituspuolueiden edustajien ja asiantuntijoiden kesken. Hankeryhmässä ovat edustettuina valtioneuvoston kanslia, ympäristöministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Ohjelma viimeistellään palautteen jälkeen ja toimeenpano alkaa myöhemmin keväällä.

Ohjelmassa julkisten rakennusten sisäilmaongelmien ennaltaehkäisy halutaan osaksi kiinteistönhoidon arkea. Toimenpideohjelman tavoitteena on kuntien ja valtion omistaman rakennuskannan parantunut kunto vuoden 2028 loppuun mennessä. Tämä koskee niin kouluja, päiväkoteja, sairaaloita kuin muitakin julkisia tiloja. Sisäilmaongelmien tunnistamiseen, niihin puuttumiseen ja ennaltaehkäisemiseen ehdotetaan hyviin käytäntöihin perustuvaa kokonaisvaltaista mallia. Sisäilmasta kärsivien neuvontaa, tukea ja hoitoa tehostetaan. Tilojen toiminnallisuus ja muunneltavuus eri käyttötarpeiden mukaan otetaan myös huomioon ratkaisumalleissa.

Palautetta päätettiin pyytää laajasti asiantuntijoilta, päättäjiltä, tilojen käyttäjiltä ja muilta kiinnostuneilta.

Hankkeen verkkosivuilla (http://vnk.fi/terveet-tilat-2028) voi tutustua ohjelmaan ja palautteessa toivotaan vastauksia etenkin seuraaviin kysymyksiin:

1) Sisältääkö ohjelma tarpeelliset toi­menpiteet tavoitteen saavuttamiseksi?
2) Onko toimenpiteiden toteutusjärjestys toimiva?
3) Mitä muita toimenpiteitä tai selvitys­tarpeita pidetään tarpeellisina ja miksi?
4) Miten eri tahot haluavat olla mukana Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelman toimeenpanossa?

Palautetta voi antaa helmikuun puoliväliin asti hankkeen verkkosivuilla tai lähettämällä sähköpostia hankkeelle osoitteeseen terveet-tilat(at)vnk.fi.

Terveet tilat 2028 -sidosryhmätilaisuudet on jo järjestetty Oulussa ja Helsingissä 18.1.2018, tulossa ovat tilaisuudet Joensuussa 2.2.2018 ja Turussa 13.2.2018. Hankkeen verkkosivuilla tilaisuuksia voi seurata suorana tai katsoa menneiden tilaisuuksien tallenteita. Kysymyksiä tilaisuuksiin voi lähettää Twitterissä tunnisteella #terveetti­lat2028.

Lyhyesti itse toimenpideohjelmasta

Toimenpideohjelma on laaja ja monipolvinen. Nykymuodossaan se on jo yli 20 sivuinen.

Pääkohtina siinä ovat seuraavat:

• Kohti kokonaisvaltaista rakennusten kunnon arviointia ja käyttäjien huomioon ottamista.
• Julkisten rakennusten kunto
• Kuntien hyvät käytänteet laajempaan käyttöön
• Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen rakennuksissa
• Rakentamiseen, kiinteistöjen käyttöön ja ylläpitoon liittyvien prosessien vahvistaminen
• Rakennuksen sopivuus tarkoitukseensa koko elinkaaren ajan
• Hyvät ylläpitokäytännöt
• Rakentamisen prosessien vahvistaminen – vastuut näkyviin
• Terveen rakentamisen hankinta- ja omistuspalvelujen vahvistaminen
• Osaamisen arviointi ja tarvittavat päivitykset
• Ohjelman toteutumisen ja vaikuttavuuden seuranta
• Tiedonkulku ja viestintä, eri toimijoiden verkostoitumisen ja tiedonkulun tuki
• Viestintäsuunnitelma, joka kattaa paitsi valtion hallinnon, myös monet alan sidosryhmät.

Toimintaohjelman ydinkohtia

Uutta toimintatapaa tukevan viestinnän ja tiedottamisen sisällön ydin on Terveet tilat 2028 -toimintamallin vakiinnuttaminen. Toimenpideohjelmassa ehdotetaan siirtymistä kokonaisvaltaiseen kiinteistöjen tarkasteluun sekä terveyshaittoihin puuttumisen tehostamiseen.

Vuonna 2018 työ aloitetaan tehostamalla sisäilmasta kärsivien tukea ja neuvontaa, muun muassa jakamalla tutkittua tietoa. Työtä jatketaan koko ohjelmakauden ajan kohti tavoitevuotta 2028, jolloin oppilaitokset, päiväkodit, hoitolaitokset ja muut julkiset rakennukset olisivat terveelliset ja turvalliset käyttää.

Tähän päästään palvelutarvelähtöisen ja kestävän kiinteistönpidon sekä rakennusten ennakoivan ylläpidon käytäntöjä vakiinnuttamalla toimintamallilla, joka vastaa tällä hetkellä kunnissa käytössä olevia parhaita käytänteitä.

Hyvien esimerkkien mukainen malli edellyttää toimiakseen, että kunnassa on kiinteistöstrategia ja palveluverkkokartoitus tehty sekä säännölliset kiinteistökatsaukset ja käyttäjäpalautteen kerääminen käytäntönä. Rakennusten suunnitteluvaiheessa on mahdollista koota eri tahoja mukaan käyttäen esimerkiksi allianssimallia ja hyödyntäen elinkaarimalleja. Näistä on mielenkiintoisia esimerkkejä, joissa on pystytty ottamaan paremmin huomioon myös kiinteistön toiminnalliset mahdollisuudet kuten vaikkapa uudenaikaisen opetussuunnitelman toteuttamisen tukeminen suunnittelemalla rakennuksiin erilaisia monikäyttötiloja.

Hyviin käytäntöihin perustuva malli tehostaisi myös osaamisen lisäämistä muun muassa sisäilmaongelmien tunnistamisesta ja ongelmiin puuttumiseksi. Tämä puolestaan tarkoittaa tiedotuksen ja koulutuksen tehostamista esimerkiksi rakennusfysiikan, terveydenhoidon sekä hankinta- ja tilaajaosaamisen alalla.

Sisäilmasta kärsiviä autetaan ja tuetaan muun muassa vahvistamalla neuvontaa sekä ihmisille suoraan että heitä auttaville. On tärkeää, että sisäilmasta kärsivien koko hoitopolku tehdään näkyväksi ja jokaiselle saavutettavaksi nykyisin käytettävissä olevin keinoin. Sisäilmasta sairastuneiden tilanteen tukemiseksi pitkällä aikaväillä tarvitaan työtä hoitopolkujen sujuvoittamiseksi itsehoidosta perusterveydenhuoltoon, erikoissairaanhoitoon ja kuntoutukseen. Samoin sisäilmasta kärsivien sosiaaliturvassa on vielä selvittämistä, jotta mahdolliset puutteet tunnistetaan ja korjataan.

EK

Lisätietoja:

Valtioneuvoston Kanslia: Terveiden tilojen vuosikymmen -toimenpideohjelma

Twitter: #terveetti­lat2028