Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka otti otsikon kysymykseen kantaa blogissaan 13.10. Hän ehdotti, että rakennusvalvontaviranomaisille annettaisiin mahdollisuus asettaa urakoitsijalle hallinnollinen maksu, sakko, jos urakoitsija jättää esimerkiksi työmaan aikaiset kosteussuojaukset tekemättä.
Hometaloista käytävässä julkisessa keskustelussa on tullut esille jo monia korjausehdotuksia tilanteeseen. Moni ihmettelee myös, miksi uusikin talo voi olla homeessa pian valmistumisensa jälkeen. Ongelmallisimpia näyttävät olevan kuntien ja kaupunkien päiväkodit ja koulut, mutta myös asuntotuotannossa on ongelmia. Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka otti blogissaan kantaa asiaan lokakuussa.
Lyhennelmä blogista:
”Miksi talot ovat homeessa? Tämä on hyvä kysymys, joka usein esitetään rakentajalle. Kysymys pitäisi kuitenkin esittää koko ketjulle, joka vastaa rakennuksesta, sen hankkimisesta, rakentamisesta, käyttämisestä ja kunnossapidosta. Huonoa jälkeä tulee, kun kukaan ei välitä”, kirjoittaa Hannele Pokka.
Sekä uudis- että korjausrakentamista koskevat maankäyttö- ja rakennuslain säännökset ovat muuttuneet viime vuosien aikana, kun rakennusten energiatehokkuutta koskevat määräykset on ulotettu koskemaan sekä uusia taloja että myös laajoja korjaushankkeita. Energiatehokkuusmääräysten myötä rakentaminen on muuttunut entistä vaativammaksi. Virheitä rakentamisessa ei saisi tulla.
Selvää on, että rakennushankkeeseen osallistuvien osaaminen ja käytännöt vaikuttavat merkittävästi tulokseen ja onnistumiseen. Suunnittelijoiden sekä toteuttajien, kuten vastaavien työnjohtajien ja urakoitsijoiden ammattitaito vaikuttaa tehtäviin ratkaisuihin ja niiden toteutettavuuteen. Tärkeintä on, että rakennustyömaalla jollakin on kokonaisvastuu siitä, että työ tehdään oikein.
Lainsäädäntö korostaa, että vastuu on rakennushankkeeseen ryhtyvällä. Näin on, mutta Pokan mukaan kokonaisvastuuta on syytä perätä myös työmaan johdolta, pääurakoitsijalta, jonka alla ainakin suurella työmaalla on kymmeniä aliurakoitsijoita ja tavarantoimittajia. Hyvä olisi myös, että rakennushankkeeseen ryhtyvä ottaisi itsekin vastuuta hankkeensa valvonnasta. Omavalvonta tunnetaan hyvin rakennusalan yleisissä sopimusehdoissa, mutta käytännössä asian oletetaan tulevan kuntoon sillä, että tilataan kokonaisurakka ”avaimet käteen” -periaatteella. Näin näyttää olevan tilanne myös julkisten rakennuttajien kohdalla.
Voisiko kunnan rakennusvalvonta puuttua huonoon rakentamiseen? Periaatteessa puuttuminen olisi lain mukaan nytkin mahdollista, mutta käytännössä rakennusvalvonta on jättänyt rakentamisen laadun rakennuttajan ja rakentajan väliseksi asiaksi. Pokka kertoo, että rakennusvalvonnan rooli on ympäristöministeriössä parhaillaan pohdinnassa, kun työryhmä laatii ehdotusta, miten rakennusvalvonta kootaan nykyistä isommiksi yksiköiksi. Vahvemmalla rakennusvalvonnalla olisi resursseja ja osaamista oikeasti valvoakin rakentamista. Pitäisikö rakennusvalvonnalla olla oikeus määrätä välittömästi tuntuva ”sakko”, hallinnollinen maksu, pääurakoitsijalle, jos esimerkiksi rakennustyömaan sääsuojaus on laiminlyöty? Pokka kertoo, että tämä on yksi monista ajatuksista, joita työryhmän piirissä on tuotu esille, kun on mietitty, onko pakko sietää huonoa rakentamista.”
Lue koko kirjoitus: www.ym.fi