Turun ammattikorkeakoulussa tehdyn tutkimuksen mukaan toimistoissa on havaittu, että tarpeeton melu, erityisesti puhemelu, on suurin tyytymättömyyttä aiheuttava tekijä.
“Aiemmat tutkimukset ovat myös osoittaneet, että puhemelu heikentää työtehokkuutta, jos työtehtävä on keskittymistä vaativa. Puhemelu on siis kuormitustekijä mutta puhemelun vaikutuksia elintoimintoihin ei kuitenkaan ole tutkittu. Tähän on syynä se, että tutkimus vaatii suuria panostuksia ja usean eri tieteenalan yhteistyötä”, tutkimuksen yhteenvedossa todetaan.
Turun ammattikorkeakoulussa toteutettiin laboratoriokoe, jossa yksi ryhmä työskenteli hiljaisuudessa ja toinen puheäänen aikana. Äänille altistuttiin noin 50 minuuttia.
Tutkimukseen osallistui 40 tutkittavaa. Puheääni esitettiin normaalilla 65 desibelin puheäänen voimakkuudella. Hiljaisuuden aikana taso oli 35 desibeliä, mikä vastaa ilmanvaihdon äänitasoa.
Kokeen aikana tutkittavat tekivät erilaisia työmuistitehtäviä, joissa suoriutumista mitattiin. Lisäksi tutkittavilta mitattiin kehon stressimuutoksia eli sykeväliä ja stressihormonipitoisuuksia verestä. Tehtävien välillä tutkittavilta tiedusteltiin kokemuksia ääniympäristöstä ja sen kuormittavuudesta.
– Puheääni koettiin merkitsevästi häiritsevämmäksi ja kuormittavammaksi ääniympäristöksi kuin hiljaisuus. Lisäksi työsuoriutuminen oli puheäänen aikana heikompaa. Tällaista osattiin odottaa ryhmän entisten tutkimusten pohjalta. Täysin uutena tuloksena havaittiin, että veren stressihormonitasot ja sykevälivaihtelu osoittivat puheäänen aikana korkeampaa stressiä kuin hiljaisuuden aikana. Tämä on kokonaan uutta tietoa. Tämän tiedon tulisi vaikuttaa siihen, miten meluun suhtaudutaan työpaikolla, tutkimusta vetänyt psykologian tohtori, erikoistutkija Jenni Radun kertoo.
Tutkimuksen mukaan jatkuva stressi voi johtaa vakavampiin terveyshaittoihin.
“Esimerkiksi Norjassa havaittiin laajassa väestötutkimuksessa, että jaetuissa toimistohuoneissa ja avotoimistoissa työskentelevillä on suurempi riski joutua työkyvyttömyyseläkkeelle kuin niillä, jotka työskentelevät yhden hengen huoneissa.”
– Nämä ovat syitä, minkä vuoksi melua tulisi torjua ja tarpeetonta altistumista tulisi pyrkiä minimoimaan, Radun painottaa.
Tutkimus oli osa julkisrahoitteista Anojanssi-projektia, jota rahoittivat Business Finland, ministeriöt (YM ja STM), sekä useat yritykset ja yhdistykset.
Tutkimuksen toteutti Turun ammattikorkeakoulu. Tutkimuksessa kerätyt verinäytteet analysoivat Turun yliopisto ja Tykslab.
Aikaisemmin ei ole tehty vastaavaa tutkimusta puhemelun fysiologisista vaikutuksista. Tutkimus tulee saamaan kansainvälisesti laajan huomion. Tulokset on julkaistu vertaisarvioidussa tiedelehdessä Indoor Air. Julkaisun osoite on: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/ina.12733
Lähde: Turun ammattikorkeakoulu