Tuoreimmassa The REHVA European HVAC Journalissa esillä pohjoismaista LVI-tekniikkaa

Lehden kirjoittajat ovat tunnettuja kansallisia ja kansainvälisiä asiantuntijoita Norjasta, Ruotsista, Suomesta, Tanskasta ja Virosta. Vierailevana toimittajana tässä numerossa oli allekirjoittanut, lehden entinen päätoimittaja ja REHVAn puheenjohtaja. Tämän erikoinumeron takana oli SCANVAC, pohjoismaisten LVI-yhdistysten Liitto. Siinä Suomea edustaa FINVAC, jonka jäsen myös Sisäilmayhdistys on .

Lehden artikkeleista näkyy sisäilmastokysymysten tärkeys energiatehokkuuden rinnalla. Puhtaasti energiatehokkuutta käsittelee virolaisen professori Jarek Kurnitskin artikkeli. Hän vertailee pohjoismaisia rakennusten lähes nollaenergiavaatimuksia. Vertailu on vaikeaa, kun kaikki maat määrittelevät vaatimukset eri tavoin. Vaatimusten yhteismitallistamisen ja vertailun jälkeen tulos on karu: Suomi, Ruotsi ja Norja eivät täytä edes EU:n minimitavoitteita, sen sijaan Viro täyttää.

Toinen mielenkiintoinen artikkeli Virosta on professori Kalameesin ryhmän kirjoittama yhteenveto ilmanvaihdon virolaisista korjauksista. Merkillepantavaa on, miten tehokkaasti Virossa on saatettu ilmanvaihto kuntoon tutkittuun tietoon nojaavalla kansallisella ohjelmalla, ja myös se, kuinka korjausavustukset sidottiin energiatehokkuuden paranemiseen.

Lämmitystehon rajoittaminen on esillä sekä tanskalaisessa (Hedegaard & Petersen) artikkelissa että suomalaisessa professori Kososen et al. artikkelissa Molemmissa on ajatuksena, että kaukolämmönhuipputehoa voidaan rajoittaa, kun otetaan huomioon rakennuksen lämpökapasiteetti, joka estää huonelämpötilan nopean laskun. Pieni, vielä hyväksyttävä, lämpötilan alenema huonelämpötilassa voi tuottaa merkittäviä säästöjä lämmitystehossa.

Suomalaista tekniikkaa

Suomalaista tekniikkaa esitellään Mikko Iivosen (Purmo) raitisilmaradiaattoria käsittelevässä artikkelissa. Raitisilmaradiaattori on yksinkertainen keino vähentää ikkunan aiheuttamia vetohaittoja. Tuote ja sen käyttö on tuttua Suomessa. Käyttömahdollisuudet ovat hyvät myös muualla Euroopassa.

Uponorin Ilari Aho esittelee artikkelissaan uuden keinon tarkkailla vesijohtojen vuotoja. Phyn-järjestelmä on yksinkertainen ja helppo asentaa. Se tarkkailee verkoston painevaihteluita ja niiden avulla paljastaa mahdolliset vuodot ajoissa ja vähentää tällä tavoin vesivuotojen aiheuttamia kosteus- ja homevaurioita.

Sisäilmaston tarkkailu ja monitorointi on esillä professori Kososen et al. ja ruotsalaisen tutkijaryhmän (Juan Jin et al.) artikkelissa. Suomalaisessa artikkelissa esitellään käyttäjän kannalta yksinkertainen Aalto-yliopistossa testattu järjestelmä, jossa verrattain yksinkertaisilla muutoksilla saadaan huoneen lämpötila yksilöllisesti säädettäväksi ja samalla yhdistettyä rakennuksen muuhun tietojärjestelmään. Ruotsalaisessa artikkelissa tarkastellaan sisäilmastoa laajemmin ottaen mukaan myös valaistus. Osana järjestelmää on tiedon ja käyttäjäpalautteen kerääminen.

Mielenkiinoista on myös suunnitteluvaiheessa mahdollinen sisätilan visualisointi, jossa otetaan huomioon myös valaistus, ei pelkästään valaistusvoimakkuuden kannalta, mutta myös viihtyisyyden kannalta (häikäisy jne). Valaistusta käsitellään myös toisessa norjalaisessa (Fang Yuan et al) artkkelissa, joka analysoi mittauksiin pohjautuen valaistuksen käyttöaikoja- ja profiileja.
Huonetilojen ilmanjaosta

Ilmanjakoa huonetiloissa käsittelee tankalainen Chen Zang artikkelissaan ”Diffuse Ceiling Ventilation”. Sillä tarkoitetaan ilmanjakotapaa, jossa ilma tuodaan kanavoimatta alas lasketun katon läpi huoneeseen. Vanha ajatus, uudelleen lämmitettynä, saattaa sopia jonnekin, mutta tuskin Suomeen. Artikkeli perustuu uuteen suunnitteluoppaaseen. Toinen paljon spesifisempi ilmanjakoartikkeli on nykyisin Norjassa työskentelevän professori Guangyu Caon tutkimusryhmän leikkausali-ilmavaihtoa koskeva artikkeli. Norjalaiset ovat vertailleet laminaarista ja sekoittavaa ilmanjakoa sairaalan leikkaussalissa. Johtopäätöksenä on, että laminaarinen ilmanjako on herkempi salin konvektiovirtauksille (lamput, potilas, liike jne) kuin sekoittava ilmanjako. Ilmanjakotavan valinnassa tulisi ottaa huomioon leikkausolosuhteet ja valita ilmanjakotapa sen perusteella.

Esittelyssä norjalainen nollaenergiatalo ja tietokonesimuloinnit

Norjalaiset esittelevät myös Trondheimin yliopiston kampukselle rakenteilla olevaa nollaenergiarakennusta, joka on kolmikerroksinen, lattia-alaltaan parituhatta neliötä. Tavoitteena on tutkia sekä sisäilmastoa että todellisen nollaenergiatalon saavuttamista mukaan lukien rakentamisvaihe, materiaalit ja käyttöjakso. Rakennuksen lasketaan tuottavan käyttöjakson aikana niin paljon energiaa, että rakennusaikaiset päästöt tulevat kompensoiduiksi.

Artikkelijoukkoa täydentää hyvin tietokonesimulointeja käsittelevä artikkeli (Eriksson & Tillberg), jossa kuvataan yksityiskohtaisesti myös Suomessa laajalti käytössä olevan IDA ICE -ohjelman kehittämistä ja simulointien luotettavuuden varmistusta. Artikkelin tapaus koskee monimutkaisten maalämpöpumppujärjestelmien simulointia.

Kansainvälistä yhteistyötä

Lehdessä tuodaan esiin myös pohjoismaisen yhteistyön kansainvälisiä ulottuvuuksia. Tästä esimerkkinä Kiinan Xi´an:ssa toimiva Sino -Nordic Research Center for Indoor Environment and Energy, jonka johtoryhmään Suomesta kuuluu professori Risto Kosonen.

Pohjoismaista taitotietoa kehitetään ja viedään maailmalle myös kansainvälisten kongressien avulla. Pohjoismaisia tunnettuja kongressisarjoja on kaksi, jotka molemmat pyörivät pohjoismaisen SCANVAC-järjestön toimesta.

RoomVent-kongressi keskittyy ilmanvaihtoon ja ilmavirtauksiin rakennuksissa. Se järjestettiin 2018 Suomessa Aalto-yliopiston kampuksella Otaniemessä. Seuraava RoomVent pidetään Torinossa, Italiassa 14.–17. kesäkuuta 2020 (http://roomvent2020.org/). Kongressiin on saapunut noin 300 lyhennelmää. Kannattaa osallistua!
Toinen SCANVAC-kongressisarja, ”Cold Climate HVAC and Energy”, käsittelee erityisesti kylmän ilmanalan LVI- ja energiatekniikkaa. Kongressi pidettiin viimeksi Ruotsissa, Kiirunassa talvella 2018. Seuraava järjestetään 17.–21. huhtikuuta 2021 Tallinnassa. Kongressin laadun takeena on professori Jarek Kurnitksi.

Voit ladata lehden (pdf-muodossa) täältä.

Teksti: Olli Seppänen