Järjestyksessään kuudes Sisäilmapaja keräsi marraskuun lopulla Turun Yliopistonmäelle yli 400 osallistujaa. Turun yliopiston aerobiologian yksikkö oli pajan pääjärjestäjä yhdessä Sisäilmayhdistyksen kanssa.Mukana olivat myös Turun kaupunki, Turun ammattikorkeakoulu sekä HUS-Tilakeskus. Työsuojelurahasto ja STM olivat tukemassa pajan toimintoja. Tärkeän taloudellisen panoksensa toi pajan yhteydessä järjestetty näyttely, johon osallistui yli 30 yritystä.
Syksyisin järjestettävät Sisäilmapajat ovat oiva vastapaino kevään Sisäilmastoseminaarille. Siinä missä kevään tapahtuma on pääkaupunki- ja tutkimuskeskeinen, vetää Sisäilmapaja puoleensa enemmän käytännön väkeä. Ohjelmassa on yleensä hyvän sisäilmaston toteuttamiseen liittyviä käytännön ongelmia ja niiden ratkaisuja. Tällä kertaa pääpaino oli kustannustehokkaassa korjausrakentamisessa sekä tiedonkulussa.
– Kun tieto kulkee sujuvasti, ongelmat huomataan ja niihin voidaan tarttua jo aikaisessa vaiheessa, totesi Annika Saarto, Aerobiologian yksikön johtaja.
Hänen mukaansa tiedon jakamista ja sen yhteistä pureksintaa tarvitaan myös kokonaisuuden hahmottamiseen.
Pajan esityksissä ja keskusteluissa tuli selvästi esille, että sisäilmasto-ongelmien hoidon pitää olla todella kokonaisvaltaista. Yksittäiset ilman laadun mittaamiset eivät tilannetta ratkaise. Niiden suhteen pitääkin noudattaa tarkkaa harkintaa. On löydettävä ongelmien todelliset syyt ja korjattava ne kunnolla. Samaa asiaa ovat painottaneet niin sosiaali- ja terveysministeriön kuin hometalkoidenkin väki. Näihin korjauksiin saa julkista tukea vain, jos osoittaa niiden olevan ammattitaidolla ja oikein tehtyjä. Uusia pätevyyksiä ja pätevyysvaatimuksia alalle ollaankin kehittämässä. Esimerkiksi eritasoisten sisäilmatutkijoiden ja rakennusterveysasiantuntijoiden pätevyyksiä ollaan talkoiden hankkeena määrittelemässä ja koulutuksia järjestetään.
Läpileikkaus muuttuviin määräyksiin
Pajassa saatiin myös läpileikkaus sisäilmastoon liittyviin ja nopeasti muuttuviin viranomaismääräyksiin. Sillä puolen onkin todella paljon uutta odotettavissa ihan lähikuukausien aikana. Toivottavasti säädökset saadaan ulos tiukkojen aikataulujen mukaisesti ja myös vietyä kentälle ripeästi. Sisäilmapajojen kaltaisilla koulutustapahtumilla on merkittävä tehtävä säädöksien toimeenpanossa.
Pajassa kuultiin myös Tampereen, Turun ja Lahden kaupunkien kokemuksia sisäilmasto-ongelmaisten rakennusten korjaamisesta ja siihen liittyvistä tehtävistä. Paljon kehitystyötä on suurissa kaupungeissa jo tehty, mutta onnistuminen ei aina ole helppoa. Pienemmissä kunnissa vastaan tulevat varmasti usein resurssiongelmat, niin rahan kuin asiantuntemuksenkin puolella, mutta ei se helppoa ole ollut isommillekaan. Kokemuksiaan ja onnistumisiaan jakoivat myös HUS terveydenhoidon tilojensa ja Senaatti-kiinteistöt virastotalonsa osalta. Eri toimijoiden välinen yhteistyö on avainsana vaativien hankkeiden onnistumisessa. Avoin tiedonvälitys on tietysti tässä tärkeää, samoin kuin riittävä asiantuntemus.
Sisäilmapaja jatkaa ensi vuonna kiertoaan maakunnissa. Ensi vuoden Sisäilmapaja 7 järjestetään Oulussa 11.-12. marraskuuta. Järjestäjät ovat luvanneet sinne kaikin puolin ainakin yhtä hyvän ohjelman kuin aiemmissakin sisäilmapajoissa. Aika ensi vuoden pajaan kannattaa siis jo nyt varata kalenteriin.
EK