Avotoimistoja eli maisemakonttoreita vierastetaan yleisesti, vaikka niiden on todettu tuovan mukanaan tehokkaampaa tilan- ja energiankäyttöä sekä parantavan työssä tarvittavaa vuorovaikutusta.
Avotoimistojen perinteiset ongelmat, kuten puheäänien kuuluminen ja työrauhan puute, tunnustetaan yleisesti. Työterveyslaitos on tutkinut avotoimistojen työtyytyväisyyttä ja työssä suoriutumista. Hyvin suunniteltu ja toteutettu avotoimisto näyttää tutkimustulosten mukaan olevan toimiva ratkaisu.
Työterveyslaitoksen tänä syksynä julkaisemassa tutkimuksessa tarkastelun kohteina olivat tyytyväisyys työympäristöön, työhyvinvointi ja suoriutuminen työssä avotoimistossa. Tulokset osoittavat niiden parantuvan merkittävästi, kun suunnittelussa huomio kiinnitetään toimistoympäristöön kokonaisuutena. Toimistoja suunniteltaessa tulee ottaa huomioon akustiikan ohella myös tilojen lämpötila ja ilmanvaihto.
Aiemmissa tutkimuksissa avotoimistojen olosuhteita, kuten lämpötilaa ja akustiikkaa, on tarkasteltu usein erillisinä tekijöinä, mutta oikeassa toimistoympäristössä ne kaikki vaikuttavat samanaikaisesti. Tämä tutkimus oli ensimmäinen, jossa toimistojen keskeisiä olosuhteita – akustiikkaa, lämpötilaa ja ilmanvaihtoa – tutkittiin samanaikaisesti.
Huonosta avotoimistosta kärsivät sekä työnantaja että työntekijä
Tutkimuksen mukaan huonosti suunnitellussa avotoimistossa suoriutuminen laski jopa seitsemän prosenttia siitä, mihin samat henkilöt keskimäärin pystyivät hyvin suunnitellussa avotoimistossa.
– Huonosti suunnitelluissa toimistoissa suoriutuminen laski erityisesti työmuistin toimintaa, jolla on työssä suoriutumisen kannalta keskeinen rooli, kertoo tutkija Johanna Varjo Työterveyslaitoksesta.
Tutkimukseen osallistuneiden omat kokemukset tutkituista olosuhteista vahvistivat työtehosta saatuja tuloksia. Työympäristö kokonaisuudessaan koettiin positiivisemmaksi avotoimistossa, jossa akustiset ratkaisut vaimensivat tarpeettomien puheäänten erotettavuutta, tilojen lämpötila oli neutraali ja ilmanvaihto riittävä. Sen sijaan huonosti suunnitellussa avotoimistossa kuormittuneisuutta ja vireystilan laskua raportoitiin enemmän. Lisäksi oireita, kuten päänsärkyä ja huonovointisuutta, raportoitiin määrällisesti enemmän, vaikka koetut oireet olivatkin pääosin lieviä.
– Tutkimuksen perusteella voidaan osoittaa, että ennen kuin avotoimistoille annettuja odotuksia voidaan täyttää, tilojen tulee olla hyvin suunnitellut, Varjo korostaa. On merkittävää, että tilojen suunnittelulla nähtiin olevan vaikutus jo parin tunnin työskentelyn aikana. Tärkeää on, että tilasuunnittelussa tehdään oikeita ratkaisuja, sillä vaikutusten voidaan olettaa lisääntyvän, kun tarkastellaan koko työpäivää, jatkaa Varjo.
Tutkimus tehtiin aidoissa olosuhteissa
Tutkimus toteutettiin Työterveyslaitoksen tiloissa 12 hengen avotoimistossa, jossa verrattiin keskenään kahta toisistaan selvästi poikkeavaa olosuhdetta huoneakustiikan, lämpötilan ja ilmanvaihdon osalta. Tutkimukseen osallistui 65 henkilöä. Tutkimuksen kesto molemmissa olosuhteissa oli kaksi tuntia, jonka aikana osallistujat suorittivat erilaisia työsuoriutumista mittaavia tehtäviä ja vastasivat muun muassa työskentelyolosuhteita ja työssä jaksamista koskeviin kyselyihin. Tutkimukseen valitut tehtävät vastaavat yleisesti tietotyötä avotoimistoissa.
Toteutettu tutkimus käsitteli keskittymistä vaativaa asiantuntijatyötä. Tärkeää onkin ottaa huomioon työn asettamat vaatimukset tiloille jo siinä vaiheessa, kun avotoimistoja suunnitellaan, korostavat tutkijat. Esimerkiksi erityistä keskittymistä ja tarkkuutta vaativa työ ei välttämättä sovellu avotoimistoihin. Nykyään rakennetaankin paljon myös tilatehokkaita monitilatoimistoja, joissa erilaisille työtehtäville on suunniteltu vaihtoehtoisia työtiloja.
Tutkimus on julkaistu Journal of Environmental Psychology -lehdessä
Yhteystiedot: Vanhempi tutkija Valtteri Hongisto ja tutkija Johanna Varjo: etunimi.sukunimi@ttl.fi