Kosteus- ja hometalkoiden yhteydessä on usein todettu, että niin rakentamisessa kuin sen ongelmien tutkimisessa on usein puutetta todellisesta asiantuntemuksesta. Eduskunnan aiemmin esittämän kannanoton mukaisesti lainsäädännössä on nyt tapahtunut uudistuksia.
Sosiaali- ja terveysministeriön puolella on saatu valmiiksi uusi terveydensuojelulaki ja siihen liittyvä asetus. niistä kertoi ministeriöstä neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola Kosteus- ja hometalkoiden tapaamisessa Jyväskylässä. Hänen mukaansa tilanne kentällä sisäilmaongelmien esiintyessä on ollut lähes kaoottinen. Huolestuneet kansalaiset saavat hyvin ristiriitaisia ohjeita hyvin eritasoisilta ”asiantuntijoilta”. Näiden ristiriitaiset ohjeet huolestuttavat entistä enemmän ja myös usein hyvin rankkoja ylilyöntejä esiintyy. Tilanteet saattavat päättyä luottamuspulaan, koululakkoihin ja vaikeisiin ristiriitatilanteisiin. Ongelmista kärsivät leimataan ennen kuin ongelmia on edes kunnolla selvitetty. Pekkolan mukaan on tärkeää saada asiantuntijuus näkyväksi ja todennetuksi sekä palauttaa kunnioitus asiantuntijuuteen.
– Ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttö olosuhteiden valvonnassa on kuitenkin välttämätöntä, Pekkola korosti.
Maaliskuussa voimaantulleen uusitun lain mukaan on asunnon ja muun oleskelutilan tutkimuksia ja selvityksiä viranomaisvalvontaa varten tekevällä ulkopuolisella asiantuntijalla oltava tarvittava pätevyys terveyshaittaa aiheuttavien kemiallisten, fysikaalisten ja biologisten tekijöiden selvittämiseksi.
Mittaukset, tutkimukset ja selvitykset on tehtävä sekä näytteet otettava luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Lain mukaan asiantuntijan tulee osoittaa pätevyytensä suorittamalla hyväksytysti sosiaali- ja terveysministeriön edellyttämä koulutus ja osaamistesti taikka hyväksyttämällä aiemmin koulutuksella tai työkokemuksella hankkimansa vastaava osaaminen.
– Pätevyys voidaan parhaiten osoittaa sertifioinnilla, jonka myöntää Sosiaali- ja terveysministeriön valtuuttama taho. Moni asiantuntija joutuu varmasti päivittämään osaamistaan.
– Myös kuntien omalle henkilökunnalle, joka periaatteessa vastaa näistä tarkastuksista, ollaan asettamassa entistä tiukempia ammattitaitovaatimuksia. Siihen tarvittavaa kuntien viranhaltijoiden koulutusta ja sitä tullaan myös järjestämään.
– Kokonaisuudessaan tavoite sekä laissa että sen perusteella 15.5. voimaantulleessa asetuksessa on päästä yksittäisistä mittauksista kokonaisuuden arviointiin ja koko tutkimus- ja korjausprosessin parempaan hallintaan.
Myös rakentamiseen on tulossa uusia pätevyysvaatimuksia
Ympäristöministeriön rakennusneuvos Aila Korpivaara kertoi talkoiden tuloksiin läheisesti liittyvistä rakentamisen säätelyyn liittyvistä muutoksista.
– Valtioneuvosto on osana rakentamista koskevien säädösten uudistusta maaliskuun 12. hyväksynyt asetuksen rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen muutoksen, joka koskee pääsuunnittelijan ja vastaavan työnjohtajan tehtäviä, Korpivaara sanoo.
Asetuksilla tarkennetaan 1.9.2014 voimaan tullutta maankäyttö- ja rakennuslain muutosta, jossa uudistettiin rakennushankkeeseen ryhtyvän velvollisuuksia, rakennuksen suunnittelua ja suunnittelijoita, rakennustyönjohtoa, rakennuslupamenetelmiä ja rakentamisen viranomaisvalvontaa koskevaa sääntelyä vastaamaan perustuslain vaatimuksia.
Korpivaara totesi, että tehtävien jakaminen vaativuusluokkiin on hyvä apuväline kelpoisuuden arviointiin.
– Uudistuksessa rakennusvalvontaviranomaisella on arviointi- ja harkintavalta ja säätelyllä näin selkeät pelisäännöt ja yhtenäinen toimintatapa. Samalla sääntely selkiytyy, ja säännösten soveltamisesta tulee aiempaa ennakoitavampaa ja yhtenäisempää.
Vaativuusluokat uudistuivat
Rakentamista ohjaavan lain mukaan suunnittelutehtävät kuuluvat vaativuusluokkiin, joita ovat vaativa suunnittelutehtävä, tavanomainen suunnittelutehtävä ja vähäinen suunnittelutehtävä. Tämä vaativuusluokka määräytyy suunnittelutehtävän arkkitehtonisten, toiminnallisten ja teknisten vaatimusten, rakennuksen ja tilojen käyttötarkoituksen, rakennuksen terveellisyyteen ja energiatehokkuuteen liittyvien sekä rakennusfysikaalisten ominaisuuksien, rakennuksen koon, rakennussuojelun sekä kuormitusten ja palokuormien, suunnittelu-, laskenta- ja mitoitusmenetelmien, kantavien rakenteiden vaativuuden ja ympäristöstä ja rakennuspaikasta aiheutuvien vaatimusten perusteella.
– Näiden lisäksi voi suunnittelutehtävän vaativuusluokka olla poikkeuksellisen vaativa, Aila Korpivaara sanoo.
Asetuksella määritellään tarkemmin milloin rakennus ja sen eri suunnittelutehtävät ovat kussakin luokassa. Suunnittelijoiden on myös oltava luonnollisia henkilöitä. Asetusta täydentämään on annettu myös viisi ohjetta, jotka edistävät lain ja asetusten yhtenäistä soveltamista.
Korpivaara toteaa, että tehtävien vaativuusluokitus ja suunnittelijoiden ja työnjohtajien kelpoisuussääntely ovat keskeinen osa rakentamisen laatujärjestelmää.
Edelleen valtaosa suunnittelutehtävistä määritetään tavanomaiseen tai vaativaan luokkaan. Näihin tehtäviin liittyvät kelpoisuudet on jo lainsäädännössä säilytetty ennallaan.
– Vaativuusluokissa on eroteltu uudisrakentaminen ja korjaustyö. Uudistuksella korostetaan korjausrakentamisen erityispiirteiden huomioon ottamista suunnittelussa, rakennustyön johtamisessa ja viranomaisvalvonnassa.
Teksti: Esko Kukkonen
Uudet pätevyysvaatimukset
Rakentamisen uudet pätevyysvaatimukset
Uudet asetukset tulivat voimaan jo 1.6.2015. Erillisillä asetuksilla kumotaan samalla vuodesta 2002 lähtien käytössä olleet ympäristöministeriön asetukset rakennuksen suunnittelijoista ja suunnitelmista (Suomen Rakentamismääräyskokoelman osa A2) ja rakentamisen valvonnasta ja teknisestä tarkastuksesta (Suomen Rakentamismääräyskokoelman osa A1). Lait, asetukset, ohjeet sekä niiden perustelumuistiot löytyvät ympäristöministeriön nettisivuilta, www.ym.fi
Asiantuntijat saivat pätevyysvaatimukset
Uudet määräykset ja niiden perustelut löytyvät nettisivuilta www.stm.fi