Syyskuun lopulla ympäristöministeriö julkaisi uuden oppaan ”Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus”. Se on täysin uusittu ja ajantasainen oppikirja ja ohje kosteus- ja mikrobivaurioiden ja kiinteistöjen sisäilmaongelmien kanssa tekemisissä oleville kuntotutkijoille ja muille asiantuntijoille. Oppaassa on osaavasti esitetty tämän hetken tieto kosteusvaurioista ja niihin liittyvistä ongelmista. Asiasta kiinnostuneiden kannattaa se varmasti lukea.
Oppaassa todetaan, että kosteusvauriot ovat yleisiä sisäilmaongelmien aiheuttajia, mutta sisäilmaongelmia aiheuttavat myös muut, kosteudesta riippumattomat tekijät. Tästä syystä sisäilmaongelman ratkaisu edellyttää tyypillisesti hyvää kokonaisuuden hallintaa, jossa otetaan huomioon paitsi erilaisten kemiallisten ja mikrobiologisten altisteiden mahdollisuus, myös tilojen käyttöön, fysikaalisiin olosuhteisiin ja ilmanvaihtoon liittyvät tekijät.
Opas on päivitetty ympäristöministeriön aiemmin vuonna 1997 julkaiseman ympäristöoppaan pohjalta.
Mikä pilaa sisäilmaa?
Päivitetyssä oppaassa on pyritty kuvaamaan tärkeimmät sisäilman laatua heikentävät tekijät ja niiden tutkimusmenetelmät. Sisäympäristön fysikaalisista olosuhteista tarkastellaan ainoastaan kosteutta ja lämpötilaa, jotka liittyvät kiinteästi rakennusten kosteus- ja lämpötekniseen toimivuuteen ja koettuun sisäilman laatuun. Valaistuksen ja melun vaikutuksia sen sijaan ei tarkastella. Lisäksi oppaassa käsitellään aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä, kuntotutkimuksen tilaamiseen liittyvää ohjeistusta sekä kuntotutkimusten tekijöiden pätevyysvaatimuksia ja pätevöitymistapoja.
Kuntotutkimusoppaan ensimmäinen luku käsittelee kuntotutkimusten roolia sisäilmaongelmaisen rakennuksen korjausprosessissa, kuntotutkimuksen tilaamista ja kuntotutkijan pätevyysvaatimuksia. Luvuissa 2–4 esitetään kuntotutkimuksen suunnittelun ja toteutuksen vaiheet ja sisältö sekä annetaan ohjeita hyvän kuntotutkimusraportin kirjoitukseen.
Luvuissa 5–6 perehdytään eri rakennusosien rakennusfysikaalisen toiminnan perusteisiin, rakenteiden kosteustekniseen käyttäytymiseen, rakennusten mikrobiologiaan ja mikrobikasvun edellytyksiin. Luvussa 7 esitetään vaurioitumisen arviointiperusteet rakennuksen iän, rakenneratkaisujen pitkäaikaiskestävyydestä saatujen kokemusten ja laskennallisten analyysien perusteella. Oppaan liitteisiin on koottu täydentävää tietoa, kuten kyselylomakkeiden malleja ja mallit kuntotutkimussuunnitelmasta ja -raportista. Liitteissä on kuvattu myös erityisesti vanhemmissa rakennuksissa tyypillisesti käytettyjä rakennusmateriaaleja, joita voidaan tunnistaa aistinvaraisesti.
Kosteus- ja mikrobivaurioiden poistaminen on tärkeää
Oppaassa korostetaan, että kosteus- ja mikrobivaurioista johtuvat rakennusten sisäilmaongelmat aiheuttavat merkittäviä terveydellisiä haittoja ja suuria kansantaloudellisia kustannuksia. Tämän vuoksi kosteus- ja mikrobivaurioiden korjaaminen ja sisäilmaongelmien poistaminen on tärkeää. Kosteus- ja mikrobivaurioituneen tai muuten sisäilmaongelmaisen rakennuksen kuntotutkimus on oleellinen osa korjaushanketta. Erittäin tärkeää on, että kuntotutkimuksella selvitetään ongelmien ja vaurioiden syyt, jotta rakennuksen korjaamiseksi osataan valita oikeat menetelmät.
Kuntotutkimusoppaan päivitystyön toteutti Vahanen-yhtiöt, jossa hankkeen johdosta ja koordinoinnista vastasivat dipl.ins. Pekka Laamanen ja FT, rakennusterveysasiantuntija Miia Pitkäranta. Jälkimmäisen panos on varmasti ollut ratkaiseva ja hän onkin saanut nimensä julkaisun kanteen. Työtä valvomassa on ollut ympäristöministeriön edustajien lisäksi edustava joukko alan asiantuntijoita.
Opas on myynnissä Rakennustieto Oy:n kautta. Sen voi myös ladata netistä; Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus (Valtioneuvoston julkaisuarkisto).