Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä , (HSY), on teettänyt kaksi selvitystä. Toinen selvityksistä käsittelee liikenteen aiheuttamia haasteita kaavoitukselle ja talojen sijoittamiselle. Toinen selvitys liittyy tienvarsikasvillisuuden vaikutuksiin koskien autoliikenteen aiheuttamia ilmanlaatuhaittoja.
Elokuisilla Ilmansuojelupäivillä esille nousivat selvästi ulkoilmanlaatuun vaikuttavat erilaiset tekijät. Liikenteellä on merkittävä ulkoilmaa saastuttava vaikutus, mutta se on usein paikallista ja sen haittoja voidaan vähentää oikealla kaavoituksella, sijoittamalla talot riittävän etäälle liikenneväylistä ja käyttämällä istutuksia ja tietä ympäröivää vapaata tilaa saasteiden vähentämiseen. Tällä on vaikutusta myös parvekkeiden ja tuloilma-aukkojen sijoittamiseen sekä avattavien ikkunoiden suuntaamiseen. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä , (HSY), on tarttunut asiaan ja teettänyt kaksi selvitystä. Toinen selvityksistä koskee liikenteen aiheuttamia haasteita kaavoitukselle ja talojen sijoittamiselle. Toinen selvitys liittyy puolestaan tienvarsikasvillisuuden vaikutuksiin koskien autoliikenteen aiheuttamia ilmanlaatuhaittoja. Molemmat selvitykset on julkaistu mm. HSY:n nettisivuilla.
Ensimmäinen julkaisu, Ilmansaasteiden terveysriskit teiden ja katujen varsilla on julkaistu 15.5.2015 sarjassa HSY:n julkaisuja 2/2015. Se käsittelee liikenteen aiheuttamaa altistumista ilmansaasteille ja niiden terveysvaikutuksia. Julkaisun tekijöinä ovat toimineet Virpi Kollanus, Timo Lanki, Pekka Taimisto, Tarja Yli-Tuomi, Anu Kousa, Päivi Aarnio ja Jarkko Niemi.
Ilmansaastuminen voimakasta katujen varrella
Ilmansaasteille altistuminen on suurta erityisesti vilkkaasti liikennöityjen teiden ja katujen läheisyydessä. Kaupunkirakenteen tiivistäminen uhkaa paikoittain lisätä ilmansaasteiden terveyshaittoja entisestään, mutta ilmanlaadun ongelmia voidaan vähentää
järkevän kaupunki-, liikenne- ja rakennussuunnittelun avulla. Toistaiseksi on kuitenkin ollut epäselvää, kuinka suuria terveyshyötyjä erilaisilla suunnitteluratkaisuilla voidaan saavuttaa. Projektin tavoitteena oli arvioida ilmanlaatua ja sen terveysvaikutuksia vilkasliikenteisten teiden läheisyydessä. Lisäksi haluttiin selvittää, kuinka teiden varsilla asuville koituvaa terveysriskiä voitaisiin vähentää tie- ja asuinympäristöjen suunnitteluvaiheessa tehtävien ratkaisujen avulla. Liikenteen ilmansaasteista aiheutuvia terveyshaittoja tarkasteltiin yleisellä tasolla sekä avoimessa että katukuilumaisessa tieympäristössä.
Ilmansaasteet lisäävät terveysriskiä
Arvioinnin tulokset osoittavat, että vilkkaasti liikennöidyn tien läheisyydessä asuminen lisää huomattavasti ilmansaasteille altistumista sekä tästä aiheutuvaa terveysriskiä, – oli kyseessä sitten katukuilu tai avoin tieympäristö. Ilmanlaadun kannalta avoin ympäristö on kuitenkin olennaisesti parempi vaihtoehto kuin katukuilu, sillä liikenteen päästöt pääsevät laimentumaan vapaasti ja ilmansaastepitoisuudet pienenevät nopeasti tiestä etäännyttäessä. Uusien asuinrakennusten kohdalla rakennusten etäännyttäminen vilkasliikenteisistä teistä onkin tehokas keino torjua terveysriskiä. Katukuiluissa terveyshaitat voivat nousta moninkertaisiksi avoimeen tieympäristöön verrattuna. Katukuilujen ilmanlaatua voidaan kuitenkin parantaa suunnittelemalla helpommin tuulettuvia kuilurakenteita, rajoittamalla liikenteen määrää sekä lisäämällä liikenteen sujuvuutta. Myös Helsingin yleiskaavaluonnoksessa ehdotettujen kaupunkibulevardien suunnittelussa tulisi kiinnittää erityistä huomiota ilmanlaatuun vaikuttaviin tekijöihin. Arvioinnin perusteella liikenteen ilmansaasteista aiheutuva terveysriski voisi bulevardeilla nousta merkittävästi korkeammiksi kuin tilanteessa, jossa asutus sijaitsisi vastaavalla etäisyydellä avoimesta, nopean ja sujuvan liikenteen väylästä. Esimerkkinä selvityksen tuloksista oheinen kuva, joka esittää suosituksia suojaetäisyyksiksi.
Meluesteetkin vaikuttavat
Toinen selvitys, Kasvillisuuden ja meluesteiden vaikutus ilmanlaatuun liikenneympäristöissä, on julkaistu myös keväällä HSY:n julkaisuna 4/2015. Sen tekijöitä ovat Jani Vuorinen, Jarkko Niemi ja Anu Kousa.
Tässä kirjallisuuskatsauksessa koottiin tutkimustietoa meluesteiden ja tienvarsikasvillisuuden vaikutuksesta autoliikenteen aiheuttamiin ilmanlaatuhaittoihin. Tietoa saatiin mittauksilla, mallinnuksilla ja tuulitunnelikokeilla. On esitetty, että nämä esteet voisivat vähentää epäpuhtauksien pitoisuuksia niiden takana. Vaikutusmekanismina pidetään ilmavirtausten kohoamista esteen yläpuolelle, sekoittumisen lisääntymistä ja saasteiden pidättymistä pinnoille.
Teitä reunustavat meluesteet voivat nostaa tiellä olevien epäpuhtauksien pitoisuuksia huomattavasti verrattuna tilanteeseen, jossa tietä ei reunusta melueste. Meluesteen taakse jää ns. katvealue, jolla pitoisuudet ovat alhaisempia kuin samalla etäisyydellä avoimessa ympäristössä ts. ympäristössä ilman meluestettä. Katvealueen laajuus ja pitoisuuden vähenemä riippuu ensisijaisesti meluesteen korkeudesta. Katvealueen on esitetty ulottuvan tyypillisesti noin 5-15 kertaa esteen korkeuden etäisyydelle.
Tienvarsikasvillisuus auttaa
Tienvarsikasvillisuus toimii osittain kuten melueste, mutta saasteiden pidättyminen pinnoille on tehokkaampaa suuren lehtialan vuoksi. Puu- ja pensasvyöhyke vähentää hieman autoliikenteen aiheuttamia ilman hiukkaspitoisuuksia kasvillisuuskaistaleen keskellä ja sen takana katvealueella. Sekä kasvillisuus että meluesteet vähentävät pitoisuuksia, kun tuuli puhaltaa tieltä kohti estettä tai kasvillisuuskaistaletta.
Katukuiluissa olevat puut heikentävät ilmavirtauksien kulkemista pois kuilusta ja siten ilman epäpuhtauspitoisuuksien laimenemista. Liikenteen päästöjä kertyy katukuiluun erityisen paljon, kun kuilun leveys/korkeus-suhde pienenee ja puuston latvuston peittämä alue kasvaa. Tuulettumista voidaan siis parantaa rajoittamalla puiden latvusten kokoa ja kokonaispeittoa. Mallinnustutkimusten perusteella on esitetty pensaskaistaleiden ja viherseinien vähentävän epäpuhtauspitoisuuksia katukuilussa. Suomessa vaikutusta pienentää kuitenkin se, että pensaat ja köynnökset ovat lehdettömiä suurimman osan vuodesta. Katukuilun mittasuhteet vaikuttavat kasvillisuutta enemmän tuulettuvuuteen.
Yleisenä johtopäätöksenä voidaan todeta, että kasvillisuudella ja meluesteillä voidaan parantaa hieman ilmanlaatua ja saavuttaa monia muita myönteisiä vaikutuksia kaupunkiympäristössä. Liikenteen aiheuttamien ilmanlaatuongelmien ratkaisukeinona kasvillisuudella ja meluesteillä on kuitenkin vain pieni rooli. Liikenteen päästöjen vähentäminen ja erilaisten toimintojen sijoittaminen ovat avainasemassa, kun suunnitellaan turvallista, terveellistä ja viihtyisää kaupunkiympäristöä.