Vaajakosken koulun uusissa tiloissa panostetaan puhtaaseen sisäilmaan. Eri ammattiryhmät ovat tasa-arvoisena rintamana mukana Hyvän sisäilman puolesta -pilottihankkeessa, jotta tiedonkulku olisi mutkatonta ja ongelmiin voitaisiin reagoida mahdollisimman nopeasti.
Aiemmin samalla tontilla sijaitsi uuden koulun alta purettu Vaajakosken vanha koulu, jonka mukana päästiin eroon koulutyötä Vaajakoskella pitkään vaivanneista sisäilmaongelmista. Uuden koulun tilat on suunniteltu käyttäjiä kuunnellen, ja rakennus on moderni, valoisa ja käytännöllinen. Sisäilma tosin säilyy edelleen keskeisenä teemana uudenkin koulun toiminnassa. koska siellä vaalitaan mahdollisimman laadukasta sisäilmaa. Jyväskylän Tilapalvelun asiakkuuspäällikkö Jaana Lehtoranta- Makkonen kertoo, että koulun avatessa ovensa käynnistettiin samalla Hyvän sisäilman puolesta -pilottihanke.
– Uuden koulun käyttäjät ovat sitoutuneet huolehtimaan sisäilman laadusta, hän kertoo tyytyväisenä.
Sisäilmapilotista vastaa työryhmä
– Sisäilmalla on merkittävä vaikutus tiloissa toimivien hyvinvointiin. Parhaimmillaan sisäilma vaikuttaa positiivisesti toimintakykyyn ja vireyteen, pahimmillaan se tekee tiloissa toimimisen täysin mahdottomaksi, Lehtoranta-Makkonen sanoo.
Vaajakosken sisäilmapilottia varten perustettiin työryhmä, johon kuuluvat sivistyspalvelujen opetusjohtaja ja työsuojeluvaltuutetut, sivistystoimen työturvallisuuspäällikkö, kiinteistöhuollosta vastaavan Total Kiinteistöpalvelut Oy:n edustaja, Vaajakosken koulun rehtori ja työsuojeluasiamies, sivistystoimen viestintäpäällikkö sekä Jyväskylän Tilapalvelun kiinteistöpäällikkö ja asiakkuuspäällikkö.
Ensimmäisenä toimena Vaajakosken koululle tehtiin menettelytapaohjeistus, joka turvaa laadukkaan sisäilman kiinteistössä. Tällä tavoin pyrittiin konkretisoimaan, miten kaikki koulutiloissa toimivat voisivat omalla toiminnallaan vaikuttaa sisäilman laatuun positiivisesti. Käytännön esimerkin yhteistyöstä, sovittujen pelisääntöjen noudattamisesta sekä tiedonkulun merkityksestä tarjoavat koulussa toimivat Total Kiinteistöpalvelut Oy:n siistijät Pirjo Rutanen ja Elisa Natri.
– Kaikki tehtävät on tarkasti ohjeistettu ja aikataulutettu. Kaikki toimenpiteet myös kirjataan ylös, ja niiden vaikutusta sisäilmaan arvioidaan jatkuvasti, Rutanen kertoo.
– Hyvä sisäilma edellyttää yhteistyötä ja ennen kaikkea tiedonkulkua koulussa toimivan henkilöstön välillä, jotta havaitut puutteet tai korjattavat asiat tulevat nopeasti hoidetuiksi, Natri jatkaa.
Vaajakosken koulussa ei esimerkiksi käytetä sisätiloissa ulkokenkiä. Sääntö on sama kaikille, niin oppilaille, henkilökunnalle kuin satunnaisille vierailijoillekin. Vierailijoita varten koulun tuulikaapista löytyy laatikollinen sinisiä muovitossuja jalkoihin laitettavaksi. Vaajakoskella laadukkaan sisäilman vaaliminen menee kuitenkin vielä paljon syvemmälle.
Ilmanvaihdossa usein ongelmia
Jaana Lehtoranta-Makkonen kertoo, että todellisuudessa suurin osa kouluihin ja muihinkin kiinteistöihin liittyvistä ongelmista viittaa ilmanvaihdon puutteisiin, kuivaan sisäilmaan lämmityskaudella ja ylipäätään olosuhdehaittatekijöihin. Väitettä tukevat myös kouluissa ja päiväkodeissa tehtyjen Örebro sisäilmakyselyiden tulokset, joista näkyy myös tilanteen paraneminen.
– Käyttäjien kokemat oireet: väsymys, päänsärky, kurkku-, nenä ja äänioireet ovat usein yhteydessä ilmanvaihdon puutteisiin, pölyyn ja kuivaan sisäilmaan.
– Tuloksista nähdään, että koetut haittatekijät ovat vuosien myötä vähentyneet. Koska Örebro sisäilmakyselyiden tuloksissa ei ole noussut esiin kuumeilua ja hengitysongelmia, voidaan varovaisesti ajatella, että home- ja kosteusongelmat eivät olekaan niin merkittävä tekijä oireilun aiheuttajana kuin usein pelätään.
Lehtoranta-Makkonen kertoo, että sisäilmaongelmia aiheuttaa myös se, että tiloja käytetään väärin.
– Esimerkiksi varastotiloja on otettu leikkitiloiksi ja tavaraa on säilytetty väärissä paikoissa niin, että kunnollinen siivoaminen ei ole ollut mahdollista. Sitä mukaan, kun tämmöisiä tilanteita on tullut vastaan, olemme onneksi voineet yhteistyössä sisäilmastoryhmän ja tilojenkäyttäjien kanssa laittaa asioita kuntoon.
– Toisinaan tiloissa on myös oleskellut liikaa ihmisiä suhteessa ilmanvaihtoon. Seinille on nyt asennettu kylttejä, joissa kerrotaan kuinka monelle hengelle tilan ilmamäärät on mitoitettu. Tästä olemme saaneet käyttäjiltä jo paljon hyvää palautetta, Lehtoranta-Makkonen kertoo tyytyväisenä.
– Teemme taas ensi vuonna Örebro-sisäilmakyselyt päiväkodeissa ja kouluissa.
Vastuuta ja viestintää
Kun rakennukseen halutaan laadukas sisäilma, on tilasuunnittelu tehtävä huolella. Sisäilmastoon vaikuttaa esimerkiksi se, millaiset varastot, kaapit ja muut säilytystilat kouluun rakennetaan.
– Yhdentekevää ei ole myöskään se, millaisia tavaroita kouluun hankitaan, millaista jätettä täällä syntyy tai miten sitä käsitellään. Toimiva periaate hyvän sisäilmankin kannalta on, että asiat tehdään huolellisesti ja viedään loppuun saakka, toteaa Vaajakosken koulun rehtori Seija Nykänen.
– Hyvän sisäilman takaamiseksi keskeistä on aktiivinen viestintä eri toimijoiden kesken – niin koulun sisäisesti kuin esimerkiksi sisäilmatyöryhmän kesken. Vielä tärkeämpää on kuitenkin reagoida heti ja korjata asiat nopeasti, jos tarvetta ilmenee. Laadukkaan sisäilman ylläpidossa on tärkeää tietää ja kantaa oma vastuunsa, Nykänen muistuttaa.
Vaajakosken koululla eri ammattiryhmät toimivat tiiviissä yhteistyössä päivittäisessä arjessa. Jokaisella on selkeät vastuut ja tavoitteet omalle toiminnalleen, ja hierarkia eri toimijoiden välillä on tietoisesti pyritty minimoimaan. Tavoitteena on, että arki koulussa sujuisi mahdollisimman mutkattomasti, vuorovaikutus olisi luontevaa ja tiedonkulkua haittaavia ammatillisesta asemasta aiheutuvia kuiluja ei ihmisten välille pääsisi syntymään.
Lähteet: haastattelut ja Jyväskylän tilaviesti
Jyväskylä tiivisti kiinteistönhoidon aluejakoa
Jyväskylän kaupungin kiinteistönhoito on järjestetty uudelleen. Jyväskylän omistamat ja Tilapalvelun hoidossa olevat kohteet on jaettu maantieteellisesti pohjoiseen, itäiseen, eteläiseen sekä keskustan alueeseen. Kullakin alueella on oma kiinteistömanagerinsa, joka vastaa alueen kiinteistöistä. Tällä uudella maantieteellisellä kiinteistöjaolla pystytään tiivistämään ja helpottamaan yhteydenpitoa asiakkaisiin, kun kaikki asiat ovat vain yhden puhelinsoiton päässä omasta kiinteistömanagerista. Lisäksi aiempaa pienempi maantieteellinen alue optimoi managerien ajankäyttöä, kun heidän ei tarvitse ajaa pitkiä matkoja kohteesta toiseen. Näin säästetty aika voidaan hyödyntää esimerkiksi vierailuina useammissa kohteissa. Uudesta aluejaosta on tiedotettu aktiivisesti yleisesitteellä ja toimittamalla kullekin asiakkaalle heidän kiinteistöstään vastaavan managerin yhteystiedot. Aluejaon muuttuessa managerit ottivat haltuun kymmenien varsin erityyppisten kohteiden tilannetiedot projekteineen ja erityispiirteineen.
Tilapalvelun asiakkaat ovat ottaneet uuden aluejaon vastaan hyvin. Sekään ei haittaa, jos asiakas soittaa niin sanotusti väärälle managerille. Asiakasta ei pompotella, eikä hänen tarvitse soittaa kahta puhelua, vaan kuka tahansa managereista hoitaa asiaa eteenpäin. Tässä auttaa se, että managerit tapaavat toisiansa päivittäin ja tuntevat myös toistensa alueiden asioita. Lisäksi tilapalvelun koko henkilökunta käy läpi ajankohtaisia asioita vähintään parin viikon välein.
Teksti: Esko Kukkonen // Kuvat: Seppo Haimakainen