Valaistus on osa hyvää ja energiatehokasta sisäympäristöä

Päivänvalolla on huomattava merkitys viihtyisän ja terveellisen sisätilan luomisessa. Suomessa eletään pilvisessä ilmastossa, ja valoa tulee joka suunnasta; tärkein päivänvalon lähde on taivaan hajavalo.

Arkkitehti Hanna Vikberg Tengbom Oy:stä sanoo, että päivänvalon keskeinen ominaisuus on muuttuvuus. Päivänvaloa on vaikea hallita, mutta se on ominaisuus, joka tekee siitä arvokkaan. Päivänvalo tuo elämän rakennukseen.

– Päivänvalolla on useita terveysvaikutuksia, ja päivänvalo koetaan miellyttäväksi. Keinovalaistuksellakin koitetaan saada aikaan päivänvalotyyppistä valaistusta, Vikberg toteaa.

Hanna Vikberg.

Päivänvaloa tutkiva Vikberg kertoo päivänvalon suunnitteluun liittyvien määräysten olevan Suomessa niukkoja moneen muuhun maahan verrattuna. Määräysten noudattaminen ei vielä riitä hyvän päivänvalon saavuttamiseksi.

Määräyksen (MRL 117 j §) mukaan kussakin asuin-, majoitus- tai työtilassa tulisi olla vähintään yksi ikkuna päivänvalon saamiseksi ja valoaukon tulisi olla vähintään 1/10 huonealasta.

– Päivänvalon suunnittelun tulisi alkaa jo kaupunkisuunnitteluvaiheessa, koska se, mitä ikkunan ulkopuolella on, vaikuttaa suuresti sisään tulevan valon määrään. Määräyksen ongelmana onkin se, että se ei ota kantaa ikkunan ulkoisiin esteisiin tai muihin päivänvaloon liittyviin asioihin.

Suomessa kansalliseksi standardiksi on vahvistettu eurooppalainen päivänvalostandardi (EN 17037:2018), mutta standardi ei ole velvoittava. Se antaa tavoitearvot päivänvalon saatavuudelle, näkymälle ulos, suoralle auringonvalon säteilylle sekä häikäisyltä suojautumiselle.

Hyvinvointia valaistuksen ohjauksella

Valo vaikuttaa meihin monella tavalla. Keinovalaistus tehdäänkin aina lähtökohtaisesti ihmisiä varten. Hyvinvoinnin parantamiseen tarvitaan oikeanlaista valoa, oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa.

Henri Juslén.

– Valoa tarvitaan paitsi näkemiseen, valo on tärkein vuorokausirytmimme säätelijä. Sillä on myös suoria terveysvaikutuksia. Olemme valon tarvitsevuudelta erilaisia. Siihen vaikuttavat mm. ikä, sairaudet ja kronotyyppi eli sisäinen vuorokausirytmi (aamu- vai iltaihminen), kertoo valaistusasiantuntija Henri Juslén Helvar Oy:stä.

Valaistuksenohjauksen EN Standardin mukaan valaistuksen tulee olla mukautettavissa todellisiin käyttäjätarpeisiin. Valon vaihtelevuus on tärkeää tiloissa, joissa ollaan pitkään: sairaaloissa, luokkahuoneissa, toimistoissa ja tuotantotiloissa.

– WELL Standardi ikään kuin täydentää tätä, koska sen fokus on hyvinvoinnissa. Siinä huomioidaan mm. vuorokausirytmiä tukeva valaistus: kuinka paljon ja minkälaista valoa silmiimme tulee, Juslén kertoo.

Juslén kannustaa hyödyntämään myös valaistuksesta saatavaa dataa valaistuksen parantamisessa.

Tavoitteena energiatehokas valaistus

Maailmanlaajuisesti valaistus kuluttaa noin 15 % tuotetusta sähköstä, Suomessa noin 10 %. Esimerkiksi toimistoissa, sairaaloissa ja kouluissa valaistuksen osuus voi olla jopa kolmanneksen sähkönkulutuksesta.

Janne Viitanen.

Rakennusten energiatehokkuuteen sekä valaistuksen laatuun ja ohjaukseen erikoistunut Janne Viitanen Glamox Oy:stä antaa vinkit energiatehokkaan valaistuksen aikaansaamiseksi:

1) Ledvalot ovat energiatehokkuuden kannalta käytännössä ainoa järkevä vaihtoehto nykyään yleisvalaistukseen.

2) Miten hyvä värintoisto tarvitaan? Hinta kasvaa, ja energiatehokkuus heikkenee, jos ledeillä halutaan mahdollisimman hyvää värintoistoa. Valitse käyttötarkoitukseen sopiva valonlähde tai versio valaisimesta.

3) Valitse käyttötarkoitukseen ja tilaan sopiva valonjako: Suora valaistus on selvästi epäsuoraa valaistusta energiatehokkaampaa, ja sillä saadaan valo kohdistettua tehokkaasti esim. työtasolle. Epäsuoralla valolla voidaan parantaa valon tasaisuutta ja valaistua esim. kattopintoja, mikä on usein käyttäjän kannalta miellyttävää.  Yhdistelmä epäsuoraa ja suoraa valaistusta on usein hyvä vaihtoehto.

4) Tilan pintojen väreillä ja tilan muodolla ja rakenteilla on merkitystä. Energiatehokkuuden kannalta vaaleat värit ovat parempia, ja valo tulee kohdistaa sinne, missä sitä tarvitaan.

5) Valaistuksen ohjauksella voidaan saada suuriakin energiansäästöjä, ja jonkinlaista automatiikkaa kannattaa hyödyntää. Sopiva valonohjaus vaihtelee tiloittain. Usein paras on kompromissi: automaattinen valaistuksen säätö, joka on mahdollista ohittaa väliaikaisesti käyttäjän toimesta.

6) Valaistuksen tärkein tavoite on palvella tilankäyttäjää. Tällöin valaistuksessa tulisi huomioida yksilölliset vaatimukset, mutta myös tilan toiminnalliset vaatimukset. Onko standardin mukainen valaistus sopiva, vai tarvitaanko muutoksia?

Sisäilmayhdistys järjesti Valaistus on osa hyvää ja energiatehokasta sisäympäristöä -webinaarin 15.2.2022. Pääset katsomaan webinaarin tallenteen ja tutustumaan esitysaineistoihin Sisäilmayhdistyksen sivulla.

Teksti: Anna Merikari