Uuden kärkihankkeeseen on nyt budjetoitu 1,5 miljoonaa euroa vuosille 2016–2018. Ohjelman tarkempi sisältö laaditaan vuoden 2015 loppuun mennessä, minkä jälkeen se hyväksytään valtioneuvostossa.
Nykyinen hallituksemme toimii aktiivisesti myös rakennusterveyden alueella. Hallituksen monet ja paljon puhutut tutkimukseen ja kehitystyöhön liittyvät säästötoimenpiteet purevat. Eri instituutiot yliopistot ja tutkimuslaitokset joutuvat vähentämään toimintojaan ja henkilöstöään. Nyt hallitus pyrkii kohentamaan julkisuuskuvaansa ja parantamaan tiedontasoa niin sanottujen kärkihankkeiden avulla. Erääksi sellaiseksi on valittu rakennusterveys, johon liittyvää ohjelmaa valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriössä.
Valtioneuvosto tiedottaa asiasta seuraavasti: Sisäilmastokysymyksiin liittyvien ongelmien vähentämiseksi Suomen nykyisessä ja tulevassa rakennuskannassa on valtioneuvosto käynnistämässä kansallista kärkihanketta – rakennusterveysohjelmaa. Sen valmistelu on alkanut ja sen tavoitteena on lisätä yleistä ymmärrystä rakennuksiin liittyvistä terveydellisistä kysymyksistä ja niihin liittyvistä oikeista toimintatavoista siten, että rakennusterveyden kannalta päädytään mahdollisimman oikeisiin, oikea-aikaisiin ja tehokkaisiin ratkaisuihin sekä samalla vähennetään epätarkoituksenmukaisista toimenpiteistä syntyviä tarpeettomia kustannuksia ja muita lieveilmiöitä. Ohjelman tarkempi sisältö laaditaan vuoden 2015 loppuun mennessä, minkä jälkeen se hyväksytään valtioneuvostossa. Ohjelman toteuttamiseen on varattu aikaa vuoteen 2018 asti. Seuraavassa on tarkempi kuvaus ohjelman tämänhetkisestä tilanteesta. Ohjelmalle on varattu 1,5 miljoonaa euroa vuosille 2016–2018.
Valtioneuvostolla uusi kärkihanke, rakennusterveysohjelma
Rakennusterveysohjelman päätavoitteiksi katsotaan seuraavat:
• Tuottaa lisää tietoa siitä, miten eri rakennusterveyteen liittyvät tekijät vaikuttavat ihmisten terveyteen ja miten niitä voidaan hallita mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti
• Selvittää ja ohjeistaa, miten eri toimijat voivat yhteistyössä käsitellä rakennusterveyteen liittyviä kysymyksiä oikea-aikaisesti, ennakoivasti ja nykyistä tehokkaammin.
• Viestitään rakennusterveyteen liittyvistä tekijöistä siten, että ihmisille muodostuu realisti-nen/tietoon perustuva kuva rakennusterveyteen liittyvistä riskeistä ja niiden hallinnasta.
Tuloksia joita erityisesti odotetaan:
• Ratkaisuja rakennusterveyteen liittyvissä kysymyksissä voidaan tehdä nykyistä luotettavamman tiedon pohjalta.
• Yhteistyö eri toimijoiden kesken on parantunut siten, että rakennusterveyteen liittyvien kysymysten hallinnassa ennaltaehkäisevät toimintatavat ovat yleisesti käytössä.
• Olemassa oleviin ongelmiin puututaan eri toimijoiden yhteistyönä huomattavasti nykyistä tehokkaammin. Kukaan kansalainen ei jää väliinputoajaksi siitä syystä, että järjestelmät eivät mahdollista avun saantia.
• Kansalaisille viestitään rakennusterveyteen liittyvistä asioista siten, että kansalaiset saavat tietoa eri tekijöiden mahdollisista riskeistä oikeassa suhteessa riskien toteutumiseen. Kuka tahansa voi saada helposti ja ymmärrettävästi luotettaviin tutkimuksiin perustuvaa tietoa rakennusterveyteen liittyvistä kysymyksistä.
• Muutos kohti entistä parempaa rakennusterveyteen liittyvien terveyshaittojen ennaltaehkäisevää hallintaa on käynnistynyt.
• Rakennusterveyteen liittyvistä kysymyksistä syntyneet kokonaiskustannukset ovat vähentyneet nykyistä parempien toimintatapojen ansiosta.
Muutosta tarvitaan
Rakennusterveydellä on yhä suurempi merkitys ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen, sillä vietämme nykyisin noin 80–90 % ajastamme sisätiloissa. Rakennukset ovat merkittävin kansallisuusvarallisuutemme. Rakennuskannassamme on korjauksia rästissä 30–50 miljardin euron edestä. Rakennusten sisätiloihin liittyvien tekijöiden yhteenlaskettu kansanterveydellinen ja kansantaloudellinen merkitys on huomattava. Pelkästään kosteus- ja homevaurioihin liittyvät terveyskulut ovat noin 450 miljoonaa euroa vuodessa.
Rakennusten pitäisi olla sellaisessa kunnossa, että ne tukisivat ihmisten terveyttä ja hyvinvointia tai eivät ainakaan heikentäisi niitä. Tästä seuraisi myös taloudellista hyötyä, kun terveysmenot alenisivat, työn tuottavuus kasvaisi ja rakennuksia ylläpidettäisiin tarkoituksenmukaisesti. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää lisää tietoa ja ymmärrystä rakennusterveyteen liittyvistä tekijöistä ja niiden järkevästä hallinnasta. Lisäksi tarvitaan rakennusterveyden näkökulmasta oikeita ratkaisuja kaikessa päätöksenteossa sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. Myös kansalaisten päätökset rakennusterveyteen liittyvissä asioissa ovat tärkeitä.
Ihmisten käsitykset elinympäristöön liittyvistä riskeistä poikkeavat paljon toisistaan. Ne poikkeavat myös siitä, mikä on tiedeyhteisön käsitys eri tekijöiden riskeistä. Tämä aiheuttaa muun muassa eri osapuolien välillä ristiriitoja ongelmatilanteita ratkottaessa. Erilaisista näkemyksistä seuraa myös merkittäviä tarpeet-tomia kustannuksia, kun toimet elinympäristömme parantamiseksi kohdistuvat epätarkoituksenmukaisesti tai niitä ei tehdä oikea-aikaisesti. Joihinkin rakennusterveyteen liittyviin tekijöihin ei reagoida riittävästi ja joihinkin tekijöihin ylireagoidaan.
Rakennusterveyden, erityisesti kosteus- ja homevaurioiden, parantamiseksi on tehty viime vuosina paljon töitä. Eräs merkittävä hanke on ollut ympäristöministeriön vetämä kosteus- ja hometalkoot. Myös eduskunnan tarkastusvaliokunnan toimet rakennusten kosteus- ja homeongelmien ratkaisemiseksi ovat vaikuttaneet myönteisesti. Kosteus- ja hometalkoot -hanke päättyy vuoden 2015 lopussa. Talkoiden käynnistämää verkostoyhteistyötä voidaan jatkaa rakennusterveysohjelmassa. Ohjelmassa voidaan myös jatkaa eduskunnan edellyttämiä toimia rakennusten kosteus- ja homeongelmien ratkaisemiseksi.
Kosteus- ja homevaurioiden lisäksi muihin rakennusterveyden osatekijöihin ei ole viime vuosina liittynyt merkittäviä hankkeita. Rakennusterveysohjelmassa näkökulmaa laajennetaan kosteus- ja homeasioiden lisäksi myös muihin tekijöihin. Ohjelmaan ei kuitenkaan oteta mukaan rakennusten turvallisuuteen ja esteettömyyteen liittyviä kysymyksiä, joita edistetään muualla.
Rakennusterveysohjelman sisältö ja toimenpiteet
Rakennusterveysohjelmassa käynnistetään hankkeita, joiden toteuttaminen edistää ohjelman tavoitteita. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan tutkimuksiin, selvityksiin, ohjeistusten laatimiseen, koulutukseen ja viestintään liittyviä poikkihallinnollisia ja poikkitieteellisiä hankkeita. Niillä pyritään vastaamaan rakennusterveysohjelman tavoitteisiin:
• Tuottaa lisää tietoa siitä, miten eri rakennusterveyteen liittyvät tekijät vaikuttavat ihmisten terveyteen ja miten niitä voidaan hallita mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti
• Selvittää ja ohjeistaa, miten eri toimijat voivat yhteistyössä käsitellä rakennusterveyteen liittyviä kysymyksiä oikea-aikaisesti, ennakoivasti ja nykyistä tehokkaammin.
• Viestitään rakennusterveyteen liittyvistä tekijöistä siten, että ihmisille muodostuu tietoon perustuva kuva rakennusterveyteen liittyvistä riskeistä ja niiden hallinnasta.
Ohjelman tarkempi sisältö laaditaan vuoden 2015 loppuun mennessä, minkä jälkeen se hyväksytään valtioneuvostossa. Tämän jälkeen ohjelmalle nimetään ohjausryhmä/jaos ja käynnistetään hankehaku. Hankehaku päättyy 3/2016, jonka jälkeen hankkeet voivat alkaa. Ohjelmassa rahoitetaan hankkeita, joilla edistetään edellä mainittuihin rakennusterveysohjelman tavoitteisiin. Hankkeita voidaan toteuttaa vuosina 2016–2018. Tämän jälkeen arvioidaan ohjelman vaikuttavuus tavoitteen ja muutoksen saavuttamiseksi. Hankkeet voisivat kestää tarvittaessa koko ohjelmakauden ajan.
Tämän lisäksi hankkeessa tehdään verkoston sisäistä yhteistyötä, jolla rakennusterveyden kokonaisuutta viedään eteenpäin. Ohjelman tarkempi sisältö laaditaan vuoden 2015 loppuun mennessä, minkä jälkeen se hyväksytään valtioneuvostossa. Tämän jälkeen ohjelmalle nimetään ohjausryhmä/jaos ja käynnistetään hankehaku. Hankehaku päättyy 3/2016, jonka jälkeen hankkeet voivat alkaa. Ohjelmassa rahoitetaan hankkeita, joilla edistetään edellä mainittuihin rakennusterveysohjelman tavoitteisiin. Hankkeita voidaan toteuttaa vuosina 2016–2018. Tämän jälkeen arvioidaan ohjelman vaikuttavuus tavoitteen ja muutoksen saavuttamiseksi. Hankkeet voisivat kestää tarvittaessa koko ohjelmakauden ajan.
Tämän lisäksi hankkeessa tehdään verkoston sisäistä yhteistyötä, jolla rakennusterveyden kokonaisuutta viedään eteenpäin.
Ohjelman etenemisvaiheet ovat: Ohjelman tarkempi sisältö laaditaan vuoden 2015 loppuun mennessä, minkä jälkeen se hyväksytään valtioneuvostossa. Tämän jälkeen ohjelmalle nimetään ohjausryhmä/jaos ja käynnistetään hankehaku. Hankehaku päättyy 3/2016, jonka jälkeen hankkeet voivat alkaa. Ohjelmassa rahoitetaan hankkeita, joilla edistetään edellä mainittuihin rakennusterveysohjelman tavoitteisiin. Hankkeita voidaan toteuttaa vuosina 2016–2018. Tämän jälkeen arvioidaan ohjelman vaikuttavuus tavoitteen ja muutoksen saavuttamiseksi. Hankkeet voisivat kestää tarvittaessa koko ohjelmakauden ajan.
Tämän lisäksi hankkeessa tehdään verkoston sisäistä yhteistyötä, jolla rakennusterveyden kokonaisuutta viedään eteenpäin.
Yhteistyökumppanit ja rahoitus
Rakennusterveysohjelman yhteistyökumppaneiksi tarvitaan laaja verkosto alan toimijoita, kuten ministeriöt, viranomaiset, tutkimuslaitokset, järjestöt, rakennusteollisuus, alan yritykset, kunnat ja kansalaiset.
Ohjelmalle on varattu 1,5 miljoonaa euroa vuosille 2016–2018. Tällä summalla rahoitetaan hankkeita, jotka edistävät rakennusterveysohjelman tavoitteita. Hakijat voivat esittää rahoitettavaksi hankkeita. Lisäksi ministeriö voi tilata yksittäisiä selvityksiä sellaisten asioiden selvittämiseksi, joilla täydennetään rakennusterveysohjelman tavoitteita ja joihin hanke-ehdotuksia ei saada. Virkamiestyönä toteutetaan lisäksi sellaisia hankkeita, joilla parannetaan viranomaisten ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä.
Hankkeet käsitellään ohjausryhmässä. Ohjausryhmä esittää rahoitettavat hankkeet sosiaali- ja terveysministeriölle.
Rakennusterveysohjelmassa voitaisiin käynnistää esimerkiksi tämäntyyppisiä hankkeita:
• Selvitetään sisäilman normaalit pienhiukkaspitoisuudet ja se, miten pienhiukkasia voidaan hallita. (Pienhiukkaset ovat merkittävin tautitaakkaa aiheuttava ympäristötekijä)
• Selvitetään rakennusterveyteen liittyvissä kysymyksissä ”väliinputoajat” ja kehitetään järjestel-mä/toimintatapa heidän auttamisekseen.
• Selvitetään, kuinka paljon syntyy kustannuksia rakennusterveyteen liittyvistä terveysvaikutuksista sekä kehitetään työkalu näiden kustannusten sisällyttämiseksi mm. päätöksentekoon ja korjausinvestointia koskeviin laskelmiin?
• Selvitetään, kuinka paljon edullisempaa on rakennusten ennakoiva ylläpito verrattuna siihen, että rakennukset korjataan ongelmien jo ilmaannuttua/jälkeenpäin/liian myöhään. Ohjeistetaan käytännöt rakennusten (optimaaliseen) ylläpitoon.
• Perustetaan ja ylläpidetään verkkosivustoa, josta kuka tahansa voi löytää luotettavaa ja tutkittua tietoa eri tekijöiden merkityksestä rakennusterveyteen.
Viestintä ja seuranta
Ohjelman tukipilari on vahva eri kohderyhmille suunnattu viestintä. Viestinnällä tehdään rakennusterveysohjelmaa ja sen tavoitteita tunnetuksi, kerrotaan hankkeiden etenemisestä sekä välitetään tietoa ohjelman tuloksista. Viestinnällä voidaan lisätä kansalaisten tietoisuutta ja oikeaa tietoa rakennusterveyteen liittyvistä kysymyksistä ja toimintatavoista. Ohjelmalle laaditaan viestintäsuunnitelma. Suunnitelmassa tarkennetaan muun muassa viestinnän tavoitteet, kohderyhmät, vastuut, kanavat, perusviestit sekä viestintään liittyvät riskit ja viestinnän seuranta.
Rakennusterveysohjelman edistymistä seurataan kansanterveyden neuvottelukunnan alaisuuteen perustettavassa rakennusterveysjaoksessa.
Tällä hetkellä ei ole olemassa valmiina sellaista luotettavaa seurantaindikaattoria, jolla voitaisiin riittävän laajasti seurata rakennusterveysohjelman vaikuttavuutta. Ohjelman eräänä tavoitteena onkin riittävän kattavien seurantaindikaattorien kehittäminen, joskin se on vaikeaa. Mallia voitaisiin ottaa esim. kosteus- ja hometalkoiden vaikuttavuuden arvioinnista. Se on toteutettu sidosryhmille tehdyillä kyselyillä ja haastatteluilla.
Rakennusterveysohjelman päätavoite on saada rakennusterveyteen liittyvät ratkaisut kaikessa päätöksenteossa mahdollisimman oikeiksi. Lisäksi yksi ohjelman tärkeistä tavoitteista on saada kansalaisten näkemykset rakennusterveysasioissa lähenemään tutkittuun tietoon perustuvia näkemyksiä. Siksi on tarpeen seurata sitä, millainen käsitys kansalaisilla on rakennusterveyteen liittyvistä eri tekijöistä ja niihin liittyvistä riskeistä. Erityisen tärkeää on seurata kansalaisten käsitysten muuttumista siihen suuntaan, kuin tieteellinen tieto osoittaa. Kansalaisten näkemykset selvitetään ohjelman alussa ja selvitys uusitaan ohjelman lopuksi. Näin saadaan vertailutietoa siitä, miten kansalaisten käsitykset poikkeavat parhaasta mahdollisesta käytettävissä olevasta tieteellisestä rakennusterveyttä koskevasta tiedosta.