Professori Ville Valtonen itse on tehnyt pitkän päivätyön, lähes 40 vuotta, infektiolääkärinä, viimeksi HUS:n infektiosairausyksikön ylilääkärinä. Siitä virasta hän jäi eläkkeelle jo pari vuotta sitten, mutta ottaa edelleen vastaan potilaita kerran viikossa Lääkärikeskus Aavassa Helsingissä. Hän on viime vuosina kunnostautunut juuri moniongelmaisten ja vaikeasti diagnostisoitavien potilaiden hoidossa. Valtonen sai vuonna 2005 merkittävän Konrad ReijoWaaran palkinnon, joka jaetaan vuosittain ensisijaisesti käytännön lääkärille, joka on sekä potilaiden että kollegoiden arvostama.
Ville Valtonen kertoo, että noiden vuosien aikana on saatu aikaan paljon hyvää: leikkauskuolleisuus on pienentynyt, infektioiden merkitys monien sairauksien taustalla on ymmärretty ja eväät epidemioiden torjuntaan ovat kohentuneet merkittävästi. Samanaikaisesti infektiolääketieteen haasteet ovat kuitenkin kasvaneet mm. lisääntyneen matkailun myötä. Mutta myös tekniikan mahdollisuudet asioiden hoitoon sairaaloissa ovat merkittävästi parantuneet.
Tulehdus on monen taudin taustalla
Valtonen on koko työuransa tutkinut infektioiden yhteyttä sydän- ja verisuonitauteihin. Hän näkee tieteellisen uransa yhtenä huippuna vuonna 1988 julkaistun tutkimuksen keuhkoklamydian yhteydestä sydäninfarktien syntyyn. Tuo Lancetissa julkaistu työ on erittäin referoitu. Toinen huippu oli vuotta myöhemmin, jolloin kaksi hänen ohjaamaansa väitöskirjaa julkaistiin. Toinen käsittelee sydäninfarktin ja huonojen hampaiden yhteyttä ja toinen aivoinfarktin ja huonojen hampaiden yhteyttä.
Valtonen toteaakin, että yhä enemmän löydetään yhteyksiä infektioiden ja eri sairauksien synnyn välillä. Epäillään jopa, että masennuksenkin eräänä syynä voi olla infektio. Nykyisin tiedämme myös, että merkittävä osa, noin 15 prosenttia syövistä on infektioiden aiheuttamia. Esimerkiksi mahasyövän ennuste oli 1950-luvulla todella synkkä ja tapauksia oli Suomessakin 2500 vuodessa. Nykyään tapauksia on vain noin 600 vuodessa, kiitos mahahaavan aiheuttajan, helikobakteerin, keksimisen ja sen häätöhoidon yleistymisen ja kehittyneen hygienian, kertoo Valtonen. Samoin hepatiitti B:n aiheuttama maksasyöpä on saatu maailmalla radikaalisti vähenemään rokotteen avulla. Hän odottaa samanlaista menestystarinaa kohdunkaulansyövän torjunnassa HPV-rokotteella.
Superbakteerit uhkana
Yksi infektiolääketieteen isoimmista haasteista ovat olleet isot epidemiat ja pandemiat, kuten viime vuosikymmenellä maailmalla riehunut SARS. Näitä, varsinkin influenssapandemioita on ollut aina ja niitä tulee olemaan, uskoo Valtonen. Ne leviävät entistä nopeammin lisääntyneen matkailun myötä, mutta niitä pystytään myös entistä paremmin hoitamaan ja torjumaan diagnostiikan, parempien lääkkeiden ja rokotteiden kehittämisen ansiosta.
Tulevaisuudessa tulehdustautien maailma voi muuttua. Meitä voivat uhata erilaiset pandemiat ja antibiooteille resistenssit superbakteerit, toteaa Ville Valtonen. Hänestä on vain ajan kysymys, koska sellainen superbakteeri, johon mikään antibiootti ei tehoa, leviää Suomeen. Myös ilmaston lämpeneminen ja matkailu tuovat meille uusia tauteja.
Lääketieteellinen osaamisemme kehittyy, mutta myös fyysisten rakenteiden tulee olla kunnossa. Tällä Valtonen viittaa parempaan hygieniatasoon erityisesti sairaaloissa sekä riittäviin ja toimiviin eristysmahdollisuuksiin. Tässä suhteessa Suomessa on paljon kehitytty viime vuosina. Sairaaloissa on nykyään yhä enemmän kunnollisia eristystiloja ja myös liikkuviin eristysyksikköihin on panostettu. Sairaaloissa tulisi päästä yhden hengen huoneisiin, joissa infektioiden leviäminen on vähäisempää. Tuossa asiassa säästäminen ei jatkossa kannata, sanoo Valtonen. Hän painottaa, että infektioiden torjunta on jatkossa entistäkin tärkeämpää ja varmasti kaikin puolin kannattava sijoitus.
EK