VTT:n tutkija Pekka Tuominen kehitti väitöksessään menetelmän, jolla selvitetään rakennuskannan energiatehokkuuspotentiaalia ja arvioidaan sen taloudellisia vaikutuksia.
Rakennusten energiankulutuksen vähentäminen tulee jatkossa olemaan entistäkin tärkeämpää, kun pyritään saavuttamaan Pariisissa ennen joulua sovittu kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja sitä myötä estämään ilmaston lämpeneminen liikaa. Kansallisia päätöksiä, eikä myöskään EU-tason päätöksiä, tarvittavista toimenpiteistä ei ole vielä tehty.
Kansallisen ilmastopolitiikan valmistelu on jo kuitenkin aloitettu. EU:n tulevista direktiiveistä ja muista toimenpiteistä ei vielä ole näkyvissä suunnitelmiakaan. Varmaa on kuitenkin, että tiukempiin vaatimustasoihin ollaan siirtymässä ja niihin kannattaa varautua. Toivottavasti kaikissa näissä toimenpiteissä pystytään muistamaan kunnollisen sisäympäristön tärkeä merkitys ihmisten hyvinvoinnille ja terveydelle, eikä mennä energiansäästön nimissä kohtuuttomiin ylilyönteihin. Päätöksenteko tulee varmaan olemaan vaikeaa.
VTT:n puolella on juuri valmistunut tutkimus, jonka mukaan panostaminen rakentamis- ja kunnostusinvestointeihin vähentää selkeästi energiankulutusta. Korjausrakentaminen onkin toimenpide, jossa energiansäästö ja sisäympäristön laatu ovat yhtaikaisesti kohennettavissa.
Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkija DI, VTK Pekka Tuominen kehitti äskettäin julkaistussa väitöksessään menetelmän, jolla selvitetään rakennuskannan energiatehokkuuspotentiaalia ja arvioidaan energiatehokkuusparannusten taloudellisia vaikutuksia. Tuominen tunnisti rakennuskannassa huomattavan ja taloudellisesti järkevän energiatehokkuuspotentiaalin.
Hän tutki väitöksessään rakennusten lämmitysenergiatehokkuutta ja arvioi rakennuskannan energiatehokkuuspotentiaalin. Väitöksen Suomea käsittelevät skenaariot osoittavat, että jo muutaman prosentin lisäys vuosittaisiin rakentamis- ja kunnostusinvestointeihin voi vähentää maan kokonaisenergiankulutusta 5–7 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.
Lyhyellä aikavälillä kielteistä
Lyhyellä aikavälillä on odotettavissa lievä bkt:n ja työllisyyden pudotus, mutta keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä vaikutukset molempiin ovat positiivisia. Lisäksi on odotettavissa huomattava haitallisten päästöjen ja siten ulkoiskustannusten pieneneminen. Kaikkiaan toimenpiteiden arvioidaan synnyttävän selkeän nettohyödyn.
Muissa tutkituissa EU-maissa tavallisesti noin viidenneksen energiansäästö oli saavutettavissa tutkitussa rakennuskannassa kustannustehokkailla korjausrakentamistoimilla vuoteen 2030 mennessä. Tutkimuksessa tunnistettiin siis huomattavia taloudellisesti järkeviä energiatehokkuuspotentiaaleja, mutta niiden toteutumisen vauhti on varsin verkkainen, koska rakennuskanta uudistuu hitaasti.
Rakennukset edustavat noin kolmasosaa maailman energiankulutuksesta ja ovat siksi olleet pitkään teollisuusmaiden keskeisimpiä energiatehokkuusparannusten kohteita. IEA:n jäsenmaissa erityisesti asuinrakennuksiin on menneinä vuosina kohdistettu enemmän julkisen vallan energiatehokkuustoimenpiteitä kuin millekään toiselle talouden sektorille. Niin ollen yhteiskunnallisen päätöksenteon kannalta keskeinen kysymys Tuomisen mukaan on, mitkä vaihtoehtoisista toimenpiteistä ovat pitkällä aikavälillä tehokkaimpia.
Rakennuksille uusi energiamalli
Tuomisen kehittämällä menetelmällä voidaan määrittää rakennuskannan energiatehokkuuspotentiaali ja arvioida sen taloudelliset vaikutukset bkt:en, työllisyyteen ja ulkoiskustannuksiin. Menetelmä on tarkoitettu käytettäväksi erilaisten rakennuskantojen analysointiin. Sen pohjalta tehtiin tutkimuksen kuluessa rakennuskannan energiamalli REMA, jolla samankaltaisia laskelmia voidaan tehdä systemaattisesti suhteellisen helposti.
Tuominen kertoo, että tutkimuksessa kehitetty energiamalli REMA on bottom-up -tyyppinen fysikaalinen rakennuskannan energialaskentamalli. Rakennuskannan tuleva kehityskulku arvioidaan uudisrakentamisen, korjausrakentamisen ja purkamisen vuosittaisten määrien perusteella. Energiankulutuslaskenta perustuu rakennuskannan merkittäviä osia edustavien tyyppirakennusten käytölle.
Väitöskirja löytyy sähköisesti: http://www.vtt.fi/inf/pdf/science/2015/S117.pdf
Korjausrakentaminen esillä myös Wanhassa Satamassa helmikuussa
Korjausrakentaminen 2016 -tapahtumassa tullaan kuulemaan useita taloyhtiöiden hallituksissa istuvia kiinnostava paneelikeskustelu “Hallitustyön haasteet asunto-osakeyhtiössä” ja korjausrakentamisen suunnittelijoille on luvassa monenlaista asiaa uusista korjaamisen laatuohjeista ja mahdollisuuksista vaikuttaa niihin. Esillä on myös sisäilmastoon liittyviä tietoiskuja ja muuta ohjelmaa.
Korjausrakentaminen 2016 -näyttely sekä esitelmä- ja tietoiskutilaisuus pidetään Helsingissä Wanhassa Satamassa tiistaina 9.2.2016 kello 10-17.
Ohjelma ja ilmoittautuminen löytyvät sivuilta: www.korjausrakentaminen2016.fi