Suomen ja Ruotsin perinteet, käytännöt ja myös ongelmat rakentamisessa ovat hyvin samankaltaiset. – Tärkeää onkin tietojen vaihto alaan liittyvistä käytännöistä ja tutkimuksesta, toteaa lisensiaatti Annika Glader.
Lisensiaatti Annika Glader vetää sisäilmaan liittyviä toimintoja ja tutkimusta NOVIA ammattikorkeakoulussa Vaasassa. Glader kertoo, että Suomen ja Ruotsin välinen yhteistyöelin KOMIN, Kompetenscentrum för inomhusmiljö och hälsa, on ottanut tehtäväkseen toimia tämän alan tietojenvaihtokanavana. EU:n rahoittaman TEMA yhteistyöprojektin puitteissa mukaan toimintaan ovat tulleet Uumajan yliopisto, Västerbotten läns landsting Ruotsista sekä ammattikorkeakoulu NOVIA ja Kuntaliitto Suomesta.
– Yhteistyöprojekti on ollut myös osa Kosteus- ja hometalkoita Suomessa. Tuloksia tästä yhteistyöstä oli esillä jo vuonna 2012 Vaasassa pidetyssä Sisäilmapajassa. Tuorein tapahtuma TEMAn piirissä oli helmikuun alkupuolella Uumajassa pidetty seminaari, jota seurasi paikan päällä 60 henkeä ja netin välityksellä seminaariin osallistui yli 350 kiinnostunutta eri puolilla Pohjoismaita.
– Tavoitteena projektilla on levittää sisäilmastoon liittyvää tietoa yli rajojen ja esitellä eri maissa kehitettyjä hyviä käytäntöjä, sanoo Glader.
– Eräs merkittävä kysymys on saada terveydenhoitojärjestelmä ymmärtämään rakennusperäisiä sairauksia ja oireilua. Usein niitä väheksytään, eikä oireita valittavia ihmisiä oteta vakavasti, sanoo Annika Glader. Hänen mukaansa kunnollisen opetusmateriaalin valmistaminen ja levittäminen molemmilla kielillä on tärkeää, mutta haasteellista. Kosteus- ja hometalkoiden materiaalia esimerkiksi on saatu jonkin verran käännettyä ruotsinkieliseksi.
Mielenkiintoisia TEMA tuloksia
TEMA-hankkeen tulokset opetusmateriaalien kehityksestä julkaistaan piakkoin kahtena julkaisuna.
– Julkaisut käsittelevät rakennusalan koulutusta ja koulutustarpeita sekä ehkäisevän terveydenhuollon koulutustarpeita, kertoo Annika Glader.
Hänestä on tärkeää, että ihmisten oireilu huomataan ajoissa ja toimenpiteisiin ryhdytään, ennen kuin vaivat ovat muuttuneet kroonisiksi. Erilaiset sisäilmaston laatuun liittyvät riskit on osattava tunnistaa.
– TEMA-hankkeen yhteydessä on tätä varten tehty kokeita laboratorioolosuhteissa, joissa on altistettu koehenkilöitä sisäilman epäpuhtauksille ja tutkittu heidän oireiluaan ja identifi oitu tarvittavia biomarkkereita verestä ja virtsasta.
Vuonna 2010 aloitettiin myös laaja vertaileva kyselytutkimus Pohjanmaan ja Ruotsin Västerbottenin läänin välillä. Sen tuloksia on esitetty paitsi tieteellisillä foorumeilla, myös KOMIN nettisivuilla ja aiheesta pidetyillä kursseilla.
Glader on sitä mieltä, että tärkeintä sisäilmaongelmien ratkaisussa on tarkastella asiaa kokonaisvaltaisesti.
– TEMA-hankkeen yhteydessä on selvitetty myös lähestymistapojen eroja Ruotsissa ja Suomessa. Suomessa on käytössä yleisimmin Työterveyslaitoksen kehittämä selvitysmalli ja kyselykaavake, kun taas Ruotsissa on oma SWESIAQ-selvitysmalli. Ne kattavat suunnilleen saman alueen, mutta esittämistavat ovat poikkeavat.
Muitakin eroja on, Suomessa on betonilattioiden ongelmia koskeva selvitysmalli, Ruotsissa vastaava puuttuu.
Laboratoriot testissä
TEMA tutki myös 14 kemiallisen laboratorion mittaustulosten eroja Suomessa ja Ruotsissa. Tulokset osoittivat, että eroja on paljon kaikkien laboratorioiden välillä.
– Vaikka aiheesta on olemassa kansainvälinen standardi, niin kaikki poikkesivat siitä jossain, koemenettelyissä, analyyseissä tai tulosten esittämisessä. Suurimmat mitatut pitoisuuserot olivat jopa 20 kertaisia. Koenäytteestä, jossa oli 50 tutkittavaa ainetta, löytyi enimmillään 43 ainetta, joista 38 oli oikein. Glader toteaa, että tällaisten tulosten perusteella on varmasti vaikeaa joskus tehdä oikeita johtopäätöksiä kosteusvaurioista, jos havaittavia ulkoisia merkkejä niistä ei ole.
TEKSTI Esko Kukkonen KUVAT Novia