Rakennuksen ylläpidettävyys ratkaistaan pitkälti jo suunnitteluvaiheessa. Se vaikuttaa rakennuksen kustannuksiin, sisäilman laatuun, turvallisuuteen ja käyttöikään. Näitä teemoja käsiteltiin Sisäilmayhdistyksen webinaarissa, jossa esiteltiin Sisäilmayhdistys ry:n ja Puhtausala ry:n kesäkuussa 2026 julkaisema Ylläpidettävyys rakennusten suunnittelussa -opas.
Ylläpidettävyys on investointi, ei kustannus
Oppaan kirjoittanut Tarja Andersson Ramboll Finland Oy:stä korostaa, että rakennuksen ylläpidettävyys vaikuttaa suoraan kustannuksiin, sisäilmaan, turvallisuuteen ja kestävyyteen koko rakennuksen elinkaaren ajan.
Anderssonin mukaan ylläpidettävyydellä tarkoitetaan oppaassa rakennuksen ja sen tilojen rakenteiden, teknisten järjestelmien sekä kiinteistöhuollon ja siivouspalveluiden kannalta sellaisia ominaisuuksia, jotka mahdollistavat palveluiden tuottamisen taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla koko elinkaaren ajan.
– Valtaosa rakennuksen elinkaarikustannuksista määräytyy jo suunnitteluvaiheessa. Ylläpidettävyys on investointi, ei kustannus.
Hänen mukaansa ylläpidettävyys parantaa myös sisäilman laatua ja työn ergonomiaa.
– Helposti puhdistettavat ja huollettavat tilat ja hyvää sisäilmastoa tukeva talotekniikka luovat turvalliset ja terveelliset tilat käyttäjille.
Andersson korostaa, että ylläpidon ammattilaisia tulee hyödyntää nykyistä enemmän suunnittelun tukena.
– Aina kannattaa tuoda esiin ne näkökulmat, jotka liittyvät rakennuksen ylläpidettävyyteen.
Ylläpidettävyys kuuluu kaikkeen suunnitteluun
Asiantuntija-arkkitehti Roni Koski-Tuuri Arkkitehtitoimistojen liitto ATL:stä toteaa, että ylläpidettävyys ei ole erillinen suunnitteluteema, vaan osa lähes jokaista suunnitteluratkaisua.
– Ylläpidettävyyden suunnittelu ei ole sinänsä mikään erillinen osa-alue arkkitehtisuunnittelussa, vaan se liittyy oikeastaan ihan kaikkeen ja se on yksi kestävän ja laadukkaan arkkitehtuurin tärkeimmistä kulmakivistä.
Koski-Tuuri muistuttaa, että arkkitehti ei suunnittele vain rakennuksen ulkonäköä.
– Arkkitehti ei suunnittele vain sitä, miltä rakennus näyttää, vaan arkkitehti suunnittelee tilojen toiminnallisuuden ja käytettävyyden.
– Ylläpidettävyys näkyy materiaalivalinnoissa, tilojen logistiikassa, huoltoreiteissä, teknisten järjestelmien saavutettavuudessa ja rakennuksen muuntojoustavuudessa. Kestävin rakennus on sellainen, jota voidaan korjata, huoltaa ja käyttää muuttuvissa tarpeissa ilman purkamista.
Koski-Tuurin mukaan suunnitteluratkaisut vaikuttavat suoraan rakennuksen ylläpitokustannuksiin. Hän myös muistuttaa, että rakennuksen koko elinkaaren kannalta suunnitteluun käytetty aika on hyvin pieni, vaikka juuri silloin tehdään kaikkein merkittävimmät päätökset.
– Rakennuksen käyttöikää pidentävät ja ylläpidettävyyttä parantavat ratkaisut voivat olla rakennusvaiheessa hieman kalliimpia, mutta ne säästävät merkittävästi rahaa sen elinkaaren aikana.
Siivottavuus ratkaisee arjen toimivuuden
Puhtauspalveluasiantuntija Erja Hammarén Helsingin kaupungilta muistuttaa, että monet nykyiset koulut ja päiväkodit ovat arkkitehtonisesti näyttäviä, mutta käytön aikana niiden ylläpidettävyys joutuu todelliseen testiin.
– Oikein toteutettu, ennakoiva siivous ja yhteistyö takaavat kiinteistön terveellisyyden, pidentävät sen elinkaarta, säästävät kustannuksia sekä vähentävät ympäristökuormitusta.
Hammarén muistuttaa, että siivottavuuden merkitys korostuu erityisesti kouluissa ja päiväkodeissa, joissa tilojen käyttöaste on korkea.
Kuva: Tuomas Hakkarainen
– Peruskorjatut koulut ovat tänä päivänä tosi kauniita. Ne ovat vaaleita, on paljon puuta ja paljon avaraa tilaa. Mutta sitten kun mennään rakennuksen käyttöönottoon, avarat tilat kalustetaan hyvin usein aika tiiviiksi.
Kiinteistön siivottavuuden kannalta keskeisiä tekijöitä ovat Hammarénin mukaan mm. tilojen suunnittelu, pintamateriaalit, kalusteratkaisut, sisäänkäynnit, jätehuolto, siivoustilat sekä toimivat kulkureitit.
Hänen mukaansa rakennuksen käyttäjillä on suuri vaikutus siivottavuuteen.
– Tilan käyttäjien toimintatavat vaikuttavat todella paljon tilan siivottavuuteen.
Hammarén kertoo Helsingin kaupungilla käyttöön otetusta Siivouskävely-toimintamallista, jossa käyttäjät, palveluntuottajat ja kiinteistötoimi arvioivat yhdessä tilojen siivottavuutta, turvallisuutta ja hygieniaa. Tavoitteena on rakentaa yhteistyötä ja löytää käytännön ratkaisuja arjen haasteisiin.
– Hyvä siivottavuus saavutetaan huomioimalla materiaalit, tilasuunnittelu ja puhtauspalveluiden tarpeet sekä suunnittelu- että ylläpitovaiheessa.
Talotekniikan ylläpidettävyys alkaa hyvästä suunnittelusta
Juhani Hyvärinen Talotekninen teollisuus ja kauppa ry:stä sanoo, että uusi opas täyttää merkittävän aukon rakennusalan ohjeistuksessa tuomalla käytännön ylläpitonäkökulman mukaan suunnitteluun.
– Tämä opas tuo käytännön tukea siihen, miten suunnittelussa huomioidaan tilojen puhtaana pitäminen ja teknisten järjestelmien ylläpidettävyys.
Hyvärinen muistuttaa, että ilmanvaihdon, lämmityksen, vesi- ja viemärijärjestelmien sekä sähköjärjestelmien huollettavuus on huomioitava jo suunnittelussa. Myös teknisiin tiloihin pääsyn on oltava turvallista ja sujuvaa.
– Kaikkien taloteknisten järjestelmien käyttö huoltoehtojen mukaisesti on ensiarvoisen tärkeää.
Hän korostaa dokumentaation merkitystä koko rakennuksen elinkaaren ajan.
– Suunnitteluvaiheessa syntyvät asiakirjat kannattaa säilyttää huolellisesti ja luovuttaa rakennuksen omistajalle ja käyttäjille. Niistä on hyötyä koko rakennuksen käytön ajan.
Hyvärinen muistuttaa myös huollon merkityksestä rakennuksen käytettävyydelle.
– Tekniikkaa kun käyttää, niin kyllä se kuluu ja likaantuu. Ylläpidon tehtävä on varmistaa rakennuksen käytettävyys. Pienetkin viat kannattaa korjata nopeasti, ennen kuin ne kasvavat suuremmiksi ongelmiksi.
Ylläpidettävyys vaatii yhteistyötä
Asiantuntijoiden yhteinen viesti on selkeä: ylläpidettävyys ei ole rakennuksen käytön aikainen kysymys, vaan osa laadukasta suunnittelua. Se myös edellyttää eri alojen asiantuntijoiden tiivistä yhteistyötä.
Kun ylläpidon näkökulmat huomioidaan jo hankkeen suunnitteluvaiheessa, voidaan parantaa rakennuksen sisäilmaston laatua, vähentää elinkaarikustannuksia ja pidentää rakennuksen käyttöikää.
Teksti: Anna Merikari
Artikkelikuva: iStock
Lisätietoa:
Ylläpidettävyys rakennusten suunnittelussa -opas
Ylläpidettävyys rakennusten suunnittelussa -webinaari (Sisäilmayhdistys)