Rakennus- ja sisäilma-alalla on monia normiohjausta täydentäviä ohjeita ja oppaita. Ne eivät kuitenkaan synny tyhjästä, vaan niihin kootaan tietoa vuosien aikana kertyneistä hyvistä käytänteistä ja uudesta tutkimustiedosta. Tiedon kokoaminen käyttökelpoiseksi toimintamalliksi edellyttää määrätietoista, koordinoitua ja usein monialaista asiantuntijatyötä.
Suomessa useat yhdistykset ja toimijat kantavat vastuuta rakentamisen ja sisäilma-alan ohjedokumenttien laadinnan koordinoinnista. Niiden yhteistyöverkostot kattavat laajan eritaustaisten asiantuntijoiden joukon, mistä voimavarasta kutsutaan oikeat asiantuntijat koolle osaavaksi ryhmäksi kuhunkin tehtävään.
Olen työurani aikana saanut osallistua useisiin työryhmiin, joiden tavoitteena on ollut olemassa olevien käytäntöjen kehittäminen ja yhtenäistäminen. Näissä ryhmissä on yhdistynyt monenlainen osaaminen ja kokemus, ja tekemisen ilmapiirissä on vallinnut aito halu löytää toimivia ratkaisuja yhteisiin haasteisiin.
Olen kokenut asiantuntijatyön yhteisöllisenä toimintana. Työryhmän jäsenet eivät tuo mukanaan pelkästään omaa osaamistaan, vaan he myös jakavat tietoa ja oppivat toisiltaan. Parhaimmillaan yhteinen kokemusten vaihtoon perustuva oivaltaminen tekee haasteellisistakin kysymyksistä kiinnostavia ratkontatehtäviä. Luottamuksen ilmapiirissä voidaan esittää omia ajatuksia, kyseenalaistaa ja nostaa esille ongelmia avaavia kysymyksiä.
Mikä motivoi asiantuntijatyöhön?
Asiantuntijatyö yhteisten käytäntöjen edistämiseksi ei yleensä tuo näkyviä meriittejä, ja siksi moni pohtii, että mikä motivoi osallistumaan tällaiseen toimintaan. Uskon, että useimmille motivaatio tulee halusta kehittää alan toimintaa laadukkaammaksi, tehokkaammaksi, ympäristöystävällisemmäksi ja toimivammaksi päivä päivältä. Työhön sitoudutaan usein pyyteettömästi, vaikka tiedetään, että valmiissa dokumentissa ei luekaan oma nimi.
Tulevaisuus tarvitsee uusia asiantuntijoita
Monissa toimikunnissa ja työryhmissä jäsenet ovat kokeneita käytännön ammattilaisia ja tutkijoita, jotka ovat rakentaneet vahvoja verkostoja keskenään. Tuttu yhteisö tuo turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Jatkuvuuden kannalta on kuitenkin tärkeää, että myös nuorempia asiantuntijoita pyydetään osallistumaan. Kokeneiden ja nuorempien asiantuntijoiden vuorovaikutus on voimavara. Se yhdistää tuoreet näkökulmat, uuden osaamisen ja ketterän ajattelun kokemusperäiseen tietoon ja syvälliseen ymmärrykseen.
Toivonkin, että luottamus asiantuntijatyön vaikuttavuuteen kannustaa yhä useampia nuoria asiantuntijoita verkostoitumaan ja osallistumaan tulevaisuuden kehittämiseen.
Teksti: Pertti Pasanen
Kuva: Sisäilmayhdistys
Artikkelikuva: iStock
Pertti Pasanen
tutkimusjohtaja, Itä-Suomen yliopisto
Sisäilmayhdistyksen hallituksen jäsen