Suomalaisten asuintottumukset ovat muuttuneet valtavasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Kun ennen peseydyttiin pääosin taloyhtiön yhteisessä saunassa ja pyykit kuivattiin yleisissä tiloissa, ovat nämä siirtyneet enenevissä määrin omaan asuntoon. Lisäksi kotien ja muiden rakennusten energiatehokkuutta pyritään jatkuvasti parantamaan erilaisilla tiivistävillä toimilla, kuten lisäeristämisellä ja ikkunaremonteilla. Vaikka nämä toimet ovat erittäin tarpeellisia, aiheuttavat ne uusia vaatimuksia ilmanvaihdolle.
Toimiessaan oikein ilmanvaihto huuhtelee kodin hengitysilmasta mikrohiukkasia, pölyä sekä asumisesta syntyvää kosteutta pois rasittamasta rakenteita ja asuinmukavuutta. Jos korvausilmaa saadaan liian vähän, ei ilmanvaihto pääse toimimaan oikein. Tämä voi aiheuttaa merkittäviä asumismukavuuden ongelmia, kuten vetoisuutta ja huonoa sisäilmaa. Lisäksi korvausilman puute estää ilmanvaihdon suunnitelman mukaisen toimivuuden ja tämä rasittaa koko kodin rakenteita.
Perinteiset tuloilmaventtiilit lisäävät korvausilman määrää. Oikein sijoitettuina ne ovat oivallinen ratkaisu ilman oikeaan kiertoon, ja ne toimivat erinomaisesti lämpimään vuodenaikaan. Pakkasten saavuttua osa kerrostalon asukkaista kuitenkin kokee vedon tunnetta ja sulkee venttiilin. Jos venttiili suljetaan makuuhuoneesta, ei huoneeseen virtaa puhdasta ilmaa. Muut asunnon venttiilit saavat tästä aiempaa enemmän imua, ja seurauksena voi olla voimistunut vedon tunne. Tämä inhottava kierre ajaa asukkaan sulkemaan muutkin tuloilmaventtiilit. Tällöin ilma pyrkii asuntoon viemärien, rakenteiden sekä esimerkiksi postilaatikon kautta. Kun yksi asunto on sulkenut venttiilinsä, pyrkii talon ilmanvaihto saamaan riittävän korvausilmamäärän muiden asuntojen kautta. Tämä ilmenee suurempana virtauksena ja aiheuttaa mahdollisesti vedon tunnetta myös muihin asuntoihin, ja kierre jatkuu näihin asuntoihin. Osa asukkaista yrittää korjata tilannetta pitämällä ikkunoita auki ja saa ilman virtaamaan omasta asunnostaan koko kerrostalon rappuun.
Tasapainoisen ilmanvaihdon merkitys on suuri sekä rakenteellisesti että asuinmukavuuden kannalta. Väärin virtaava ilma tuo mukanaan hajuja ja kosteutta ja aiheuttaa tunkkaisuutta.
Ilmanvaihdon korjaamiseen on onneksi useita vaihtoehtoja, joista taloyhtiö voi valita sopivimmat. Täysin koneellinen tulo-poistoratkaisu on varmasti toimiva, mutta jälkikäteen asennettuna se on investointitarpeeltaan raskas ja sen vaatiman hormiston asentaminen voi olla putkiremonttiin verrattava työ.
Aiemmin esimerkkinä käytetty tuloilmaventtiili on investointina selkeästi kevyempi, varsinkin jos venttiilit voi asentaa tuuletusluukkuihin. Pakkasilla ne voivat kuitenkin aiheuttaa vedon tunnetta lattialle valuvan kylmän ilman vuoksi. Jos venttiilit on asennettava betoniseinän läpi, on investoinnin arvo sekö työmäärä huomattavasti suurempi.
Tarjolla on myös niin sanotusti aktiivisia korvausilmalaitteita, jotka sekoittavat huoneen lämpimän ilman ulkoa tulevaan puhtaaseen ilmaan ja puhaltavat sen huoneen yläosassa sijaitsevaan lämpimään ilmamassaan. Tällöin vedon tunnetta ja sulkemistarvetta ei ole.
Sopivan ratkaisun löytämiseksi taloyhtiöt voivat käyttää suunnittelutoimistoja, jotka pitävät osaamisensa ajan tasalla uusista innovaatioista ja mahdollisuuksista. Näin voidaan varmistaa, että ilmanvaihto toimii optimaalisesti ja parantaa sekä rakenteiden kestävyyttä että asuinmukavuutta.
MARKO LAITINEN
Marko Laitinen on Finluft Oy:n toimitusjohtaja, eMBA. Markolla on lähes 15 vuoden kokemus ikkunoista, ovista ja ilmanvaihdosta, ja hän haluaa auttaa ihmisiä parantamaan asumistaan heidän kodeissaan.
Artikkelikuva: iStock