Suomen rakentamismääräyskokoelman kosteuteen liittyvien määräysten ja ohjeiden (RakMK, C2) tavoitteena on kosteudesta johtuvien vaurioiden ja haittojen välttäminen rakentamisessa. Nykyiset määräykset ja ohjeet tulivat voimaan vuonna 1999. Määräykset ovat luonteeltaan pääosin toiminnalliset. Ne eivät ole sitoneet suunnittelijaa ja rakentajaa tiettyyn tuotteeseen tai ratkaisuun. Suunnittelijoilla ja tuotekehittelijöillä on ollut vapaus käyttää uusia ratkaisuja, kunhan ne ovat täyttäneet asetetun toiminnallisen vaatimuksen.
Kosteusasioita käsittelevän ympäristöministeriön uuden asetuksen valmistelua varten ministeriö on käynnistänyt nykymääräysten toimivuuden arvioinnin. Arviointityötä tekemään ympäristöministeriö palkkasi insinööritoimisto Vahanen Oy:n. Osana toimivuuden arviointia toteutettiin julkinen Otakantaa.fi -kysely, jossa kartoitettiin näkemyksiä nykymääräyksistä.
Kyselyyn saatiin yhteensä 77 vastausta. Vastaajista 92 prosenttia kertoi olevansa rakennusalan ammattilaisia. Nämä vastaajat jakautuivat melko tasaisesti suunnittelun (22 %), materiaalitoimittajien (18 %), rakennuttamisen (18 %) ja rakentamisen (14 %) sektoreille. Lisäksi vastaajien joukossa oli alan järjestöissä työskenteleviä (13 % vastaajista) sekä rakennusvalvontaviranomaisia (8 %).
Sääsuojaus ja kosteudenhallintasuunnitelma tärkeimmät
Tärkeimmiksi tarkennettaviksi tai muutettaviksi kohdiksi nykyisissä kosteusmääräyksissä nähtiin muun muassa kosteudenhallintasuunnitelma. Kosteudenhallintasuunnitelmassa painotettiin sitä, että sen tulisi olla yksilöllinen, kyseiselle työmaalle suunniteltu. Lisäksi sääsuojausta ja rakennusaikaista kosteudenhallintaa pidettiin tärkeänä asiana, ja niitä tulisi tuoda näkyvämmin esille uudistetuissa kosteusmääräyksissä.
Tulosten perusteella voidaan todeta että työmaan sääsuojaus, kosteudenhallinta ja niiden etukäteissuunnittelu eli kosteudenhallintasuunnitelma nähtiin keskeisimpinä uudistustarpeina.
Myös kosteudenhallinnan valvontaa haluttiin terävöittää ja lisätä nykyisestään. Rakennusfysikaalisen suunnittelun roolia haluttiin korostaa joissain vastauksissa.
Hoitoalan ja opetusrakennukset vaativat panostusta
Kysely jaoteltiin talotyypeittäin 10 eri ryhmään. Jaottelu oli seuraava: pientalot, rivi- tai ketjutalot, asuinkerrostalot, liikerakennukset (myymälät, majoitusliikkeet, loma- ja lepokodit ja asuntolat), hoitoalan rakennukset (terveydenhoidon rakennukset, muut sosiaalitoimen rakennukset), kokoontumisrakennukset (teatteri- ja konserttirakennus, kirjastot, museot, seura- ja kerhorakennukset, uskonnollisten yhteisöjen rakennukset, urheilu- ja kuntorakennukset)
Vastauksissa erottuivat selvästi hoitoalan rakennukset, opetusrakennukset sekä rakennusfysikaalisesti vaativat rakennukset. Niiden osalta haluttiin selkeimmin panostaa rakennusfysikaaliseen suunnitteluun, vaatia kosteudenhallintasuunnitelmaa ja määrätä siitä vastaava henkilö työmaalle. Niihin haluttiin myös kaikkein eniten rakennusfysikaalisen toteutuksen kolmannen osapuolen valvontaa.
Nykymääräysten laajuus on sopiva
Kysymyksillä pyrittiin selvittämään mielipidettä kosteusmääräysten sopivasta laajuudesta sekä määräyksiä täsmentävien ohjeiden tarpeellisuudesta ja täsmentävien ohjeiden tarkoituksenmukaisimmasta julkaisutahosta. Lisäksi kysyttiin tulisiko ohjeisiin asettaan nykyisestä poiketen numeerisia vaatimuksia vedeneristys- ja höyrynsulkutuotteille.
Nykyisiä määräyksiä piti sopivan laajoina yli puolet vastaajista, ja vajaa kolmannes oli sitä mieltä että ne voisivat olla nykyistä laajemmat. 45 % toivoi täsmentävien ohjeiden olevan nykyistä laajemmat ja 50 % vastaajista oli tyytyväinen niiden nykyiseen laajuuteen.
Hieman yli puolet haluaisi, että tulevaisuudessa määräyksissä olisi numeerisia tai teknisiä vaatimuksia vedeneristys- ja höyrynsulkutuotteille
Ympäristöministeriötä pidettiin ensisijaisena erillisten kosteusmääräyksiä täsmentävien ohjeiden julkaisutahona. Täsmentävien ohjeiden julkaisemista pidettiin varsin tärkeänä.
Ilmastonmuutos otettava huomioon
Kysymyksen ”Millä tavalla ilmastonmuutos tulisi mielestäsi huomioida uudistettavan kosteusasetuksen valmistelussa?” useassa vastauksissa tuotiin esille ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat kasvavat sademäärät ja niiden aiheuttama rakennusvaipan kasvanut kosteusrasitus. Kasvavan kosteusrasituksen torjumiseksi ehdotettiin vaatimustason nostoa sekä kosteusteknisesti varmatoimisten ratkaisujen suosimista. Myös aiheeseen liittyvien tutkimustulosten, kuten Frame-projektin, tuloksia haluttiin sovellettavan käytäntöön.
Ilmastonmuutoksen huomioiminen nähtiin tärkeämmäksi uudisrakennuksessa kuin korjausrakentamisessa.
Sääsuojaus ja kosteudenhallinta yksityiskohtaisemmin
Valtaosa vastaajista, 80 %, oli sitä mieltä että työmaan kosteudenhallintaa ja sääsuojausta tulisi ohjeistaa nykyistä yksityiskohtaisemmin.
Toimenpiteinä ehdotettiin suunnitelmallista kosteudenhallintaa ja sääsuojausta. Suojaustarpeen nähtiin useissa vastauksissa määräytyvän rakenneratkaisujen, käytettyjen materiaalien sekä rakennusprojektin luonteen perusteella (”suunnitelma tulee edellyttää mieluiten jo rakennusvaiheessa. Sääsuojaus pakolliseksi kattokorjaustöissä, ullakkorakentamisessa ja puukerrostaloissa”). Muutamien vastaajien mielestä kaikki rakennustyömaat tulisi sääsuojata.
Osa vastaajista halusi kosteudenhallintaan liittyvää valvontaa sekä työmaan kosteudenhallinnasta vastaavan henkilön nimeämistä. Lisäksi nähtiin tarvetta kosteudenhallintaan liittyvälle koulutukselle.
Valvontaa tarvitaan
Vastauksissa esitettiin hyvin erilaisia kehitystarpeita. Usea vastaaja halusi lisätä kosteusteknistä valvontaa. Toisaalta muutamassa vastauksessa tuotiin esille se, ettei rakentamiskustannuksia tulisi kasvattaa nykyisestään esimerkiksi vaatimalla kolmannen osapuolen valvontaa.