Kuumasta säästä ja etenkin helleaalloista aiheutuu Suomessa merkittävä määrä vakavia terveyshaittoja. Pitkittyneestä, joitakin viikkoja kestävästä helleaallosta voi koitua Suomessa useita satoja sairaalahoitojaksoja ja ennenaikaisia kuolemia ikääntyneille. Hyvinvointialueilla ja kunnissa kannattaa varautua hellehaittojen torjuntaan hyvissä ajoin ennen kesää.
Vakavien terveyshaittojen riski on erityisesti yli 65-vuotiailla ja pitkäaikaissairauksista kärsivillä. Kuumuuden haitoille alttiita ovat myös vauvat ja pienet lapset, raskaana olevat sekä kuumissa olosuhteissa raskasta fyysistä työtä tekevät.
Terveyshaittojen ehkäisemiseksi tulee hyvinvointialueilla ja kunnissa varautua kesän helteisiin ja riskiryhmien suojaamiseen riittävästi ja hyvissä ajoin. Kesäisin on tärkeää huomioida Ilmatieteen laitoksen ennakkoon antamat varoitukset tukalasta helteestä ja käynnistää tarpeen vaatiessa varautumistoimet nopeasti.
Sosiaali- ja terveydenhuollon varautuminen ehkäisee vakavia terveysvaikutuksia
Suuri osa helleaaltoihin liittyvistä kuolemista tapahtuu sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla, joissa hoidetaan kuumuudelle erityisen herkkää väestöä. Hoitolaitoksissa ja ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä tulisikin kartoittaa riskit, joita kuuma sää voi aiheuttaa potilaille, asukkaille, työntekijöille ja toiminnalle. Lisäksi kannattaa laatia henkilökunnalle kirjalliset ohjeet käytännöistä, joilla ehkäistään helteen haittoja.
Toimitilojen ylilämpenemistä tulee ehkäistä riittävästi.
– Jos passiiviset viilennyskeinot, kuten ikkunoiden aurinkosuojaus ja tilojen tuuletus yöllä, eivät riitä, sairaaloissa ja hoivayksiköissä tulisi pyrkiä koneelliseen jäähdytykseen, toteaa asiantuntija Virpi Kollanus.
Varautuminen on syytä huomioida myös sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluissa ja päivystyksessä, jotka voivat kuormittua pitkittyvien hellejaksojen aikana. Avopalvelujen asiakkaita kannattaa ohjeistaa hellehaittojen ehkäisystä.
Kunnat voivat ehkäistä hellehaittoja kaupunkiympäristöjen suunnittelulla ja vaikuttamalla päiväkotien ja koulujen toimintaan
Kunnissa on tarpeen ehkäistä toimitilojen ylilämpenemistä ja sopeutua kuumuuteen erityisesti päiväkodeissa ja kouluissa.
Päiväkodeissa ja kouluissa on tärkeää miettiä jo ennakkoon turvallisia toimintakäytäntöjä helteellä ja laatia näistä henkilökunnalle kirjalliset ohjeistukset, toteaa Kollanus.
Ulkoilualueille tulisi pyrkiä luomaan varjoisia alueita erilaisten rakenteiden, aurinkosuojien ja kasvillisuuden avulla.
Hellehaittojen ehkäisy ja aurinkosuojaus ovat tärkeitä myös työturvallisuuden kannalta, ja niihin on tarpeen kiinnittää riittävästi huomiota varsinkin ulkotyössä.
Lisäksi Valvira on ohjauksessaan korostanut, että helleaaltojen aikana terveydensuojeluviranomaisten tulisi valvonnassaan huomioida lämpöolosuhteet sosiaalihuollon ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä, päiväkodeissa, kouluissa ja asunnoissa.
Pidemmällä aikavälillä kunnat voivat torjua hellehaittoja kaupunkiympäristöjen suunnittelulla, esimerkiksi viher- ja vesirakentamisella, auringonsäteilyä heijastavilla pintamateriaaleilla, varjostavilla rakenteilla sekä kaupunkiympäristön tuulettumista edistävillä ratkaisuilla.
Ministeriön asettama työryhmä laatii kansallisen toimintasuunnitelman helteen terveyshaittojen ehkäisemiseksi
Ilmaston lämpeneminen ja erityisesti väestön ikääntyminen lisäävät helteen terveyshaittojen riskiä huomattavasti Suomessa jo lähivuosikymmenien aikana, siksi tarve yhteiskunnan varautumiselle lisääntyy.
Haittojen ehkäisy edellyttää suunnitelmallisia ja nopeita varautumistoimia. Pidemmällä aikavälillä on pyrittävä ehkäisemään erityisesti rakennusten ylilämpenemistä. Tähän voidaan vaikuttaa erilaisin keinoin rakentamisessa, kaupunkisuunnittelussa ja kiinteistöjen ylläpidossa.
Sosiaali- ja terveysministeriö on tämän vuoden helmikuussa asettanut työryhmän edistämään tätä työtä. Ryhmän tehtävänä on laatia kansallinen toimintasuunnitelma helteen terveyshaittojen ehkäisemiseksi Suomessa.
Kansallisen toimintasuunnitelman tavoitteena on selkeyttää eri toimijoiden rooleja ja vastuita hellevarautumisessa sekä ohjata varautumisen toimeenpanoa hyvinvointialueilla ja kunnissa, kertoo työryhmän puheenjohtajana toimiva Kollanus.
Toimintasuunnitelma julkaistaan keväällä 2026. Sen valmisteluun osallistuu asiantuntijoita kaikilta hellevarautumisen kannalta keskeisiltä toimialoilta.