Kuntien sisäilmaverkoston helmikuussa järjestämässä työpajassa keskusteltiin lämpöolosuhteiden hallinnasta kunnissa. Työpaja osoitti, että lämpöolosuhteiden hallinta kunnissa on selvässä murrosvaiheessa.
Aiemmin lämpöolosuhteisiin liittyviin ongelmiin reagoitiin yksittäisillä toimilla hellejaksojen aikana, mutta nyt kunnissa rakennetaan järjestelmällisempää, mittaamiseen ja ennakointiin perustuvaa, toimintamallia. Muutosta vauhdittavat ilmastonmuutos, energiatehokkuustavoitteet sekä lisääntyvä ymmärrys sisäolosuhteiden merkityksestä tilojen käyttäjien hyvinvoinnille.
Työpajan avauksessa Vantaan kaupungin tilakeskusjohtaja Pekka Wallenius korosti, että keskustelua ei pidä rajata vain kesän korkeisiin lämpötiloihin.
– Painopiste on ilmastonmuutoksen myötä ylilämpenemisen hallinnassa, mutta ei pidä unohtaa kylmiä jaksoja, lämmityksen tarvetta ja ilman kuivuuden haasteita.
Tämä ajattelutavan muutos näkyy kunnissa siten, että lämpöolosuhteita tarkastellaan nyt entistä useammin ympäri vuoden osana rakennusten kokonaistoimivuutta, ei vain yksittäisinä poikkeustilanteina.
Päätöksenteon pohjana mitattu tieto
Yksi keskeisimmistä muutoksista on se, että päätöksenteko nojaa yhä vahvemmin mitattuun tietoon. Salon kaupungin sisäilma-asiantuntija Kirsi Mäkiranta kuvasi käytännönläheisesti tilannetta kentällä:
– Kun aloitin tehtävässäni, monissa kohteissa ei ollut lainkaan automaattista lämpötilamittausta. Ensin piti hankkia antureita ja lähteä käsin mittaamaan, jotta ymmärrettiin, missä ongelmat oikeasti ovat.
Useissa kunnissa on viime vuosina panostettu tilakohtaiseen lämpötila-, kosteus- ja hiilidioksidiseurantaan sekä rakennusautomaatioiden ja etävalvonnan kehittämiseen. Mittaustieto on paljastanut, että taustalla olevat syyt liittyvät usein perussäätöihin, kuten patteriverkostojen tasapainoon, venttiilien toimintaan tai ikkunoiden tiiveyteen.
Myös toimintamalli lämpöongelmien ratkaisemiseksi on selkiytynyt. Ensin tilanne todetaan mittauksin, minkä jälkeen tarkastetaan lämmityksen ja ilmanvaihdon säädöt sekä hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti aurinkosuojauksen ja ilmanvaihdon keinot. Vasta silloin, jos nämä toimenpiteet eivät riitä, harkitaan jäähdytysratkaisuja.
Useassa puheenvuorossa todettiin, että jäähdytyksen pitää olla perusteltua ja todennettavissa. Sitä ei asenneta vain kokemuksen tai yksittäisten toiveiden perusteella.
Digiratkaisut tehostavat olosuhteiden hallintaa
Lämpöolosuhteiden hallinta huomioidaan jo hankesuunnitteluvaiheessa ja rakennuksissa viilennykseen varaudutaan teknisesti. Tämä ei kuitenkaan tarkoita automaattista jäähdytystä koko rakennukseen. Käytössä on esimerkiksi niin sanottu keidasmalli, jossa viilennys kohdennetaan vain niihin tiloihin, joissa tarve on suurin.
– Ratkaisut tarkentuvat suunnittelun edetessä tapauskohtaisesti, mutta päätökset pidetään viranhaltijoilla, eikä käyttäjien hankkimia irrallisia laitteita sallita, Wallenius kuvasi linjausta.
Digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen on tuonut kunnille myös konkreettisia säästöjä. Etävalvonta ja automaattinen analytiikka mahdollistavat tasaisemmat sisäolosuhteet, energian kulutuksen optimoinnin ja kiinteistönhoidon resurssien tehokkaamman käytön.
– Yksi päivystäjä pystyy etänä hoitamaan suuren osan hälytyksistä, eikä kohteeseen tarvitse aina lähteä paikan päälle. Samalla energiankulutus ja huipputehojen tarve ovat monissa kohteissa vähentyneet merkittävästi, kuvattiin muutosta.
Yksittäisistä toimenpiteistä strategiseen varautumiseen
Jatkossa lämpöolosuhteiden hallinta on yhä vahvemmin osa kuntien strategista ilmasto- ja riskienhallintatyötä. Esimerkiksi Helsingissä valmisteilla olevassa ilmasto-ohjelmassa todetaan, että nykyisen valtuustokauden aikana laaditaan hellesuunnitelma.
– Tavoitteena on siirtyä yksittäisistä toimenpiteistä strategiseen varautumiseen, kehittämispäällikkö Marianna Tuomainen Helsingin kaupungilta kertoi.
Työpaja osoitti, että kunnissa ollaan siirtymässä reaktiivisesta ongelmanratkaisusta kohti ennakoivaa, tietoon perustuvaa ja yhteisiä periaatteita noudattavaa toimintaa. Muutos ei tapahdu hetkessä, mutta suunta on selvä: lämpöolosuhteiden hallinta on pysyvä osa kuntien sisäilma-, energia- ja ilmastotyötä.
Lisätietoa:
Lue Kuntien sisäilmaverkoston toiminnasta ja liity mukaan: Kuntien sisäilmaverkosto