Päivänvalolla on huomattava merkitys viihtyisän ja terveellisen sisätilan luomisessa. Sitä, onko asunnoissa tai tiloissa riittävästi päivänvaloa, voidaan tarkastella nykyään monenlaisin mittarein.
Tällä hetkellä trendinä on tiivis kantakaupunkimainen rakentaminen ja umpikorttelit, mikä aiheuttaa erityisesti asuntosuunnittelulle haasteen: asunnoissa ei ole riittävästi päivänvaloa.
– Samalla, kun kestävyyden nimissä halutaan tiivistä kaupunkirakennetta, energiatehokkuuden nimissä halutaan energiatehokkuutta palvelevia rakenteita, kuten lasirakenteita. Riskinä on, että asuntoihin tulevan päivänvalon määrä jää pieneksi, Kimmo Lylykangas Tallinnan teknillisestä yliopistosta toteaa.
Päivänvalolla positiivisia vaikutuksia vireyteen ja terveyteen
Me tarvitsemme päivänvaloa. Valo vaikuttaa fysiologisesti ihmisen vireystilaan virkistävästi (välitön vaikutus) ja ns. sisäiseen kelloon, joka rytmittää elimistön toimintoja, kuten unta (aikaan sidottu vaikutus).
– Tilojen suunnittelulla voidaan edistää valon vaikutuksia terveyteen ja vireyteen paitsi kotona myös julkisissa sisä- ja ulkotiloissa. Tutkimustietoa on saatavilla runsaasti – nyt tarvitaan hyviä ideoita käytännön toteutukseen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessorina ja Helsingin yliopiston dosenttina työskentelevä psykiatrian erikoislääkäri Timo Partonen sanoo.
Partosen mukaan keinovalolla voidaan imitoida päivänvalon terveyshyötyjä. Esimerkiksi kirkasvalohoitoa käytetään mm. kaamosoireileville ja kaamosmasennusta tai toistuvaa masennusta sairastaville. Kirkasvalohoidon onnistumisessa olennaista on oikea annos (valaistusvoimakkuus 2 500–10 000 lx), kesto, kellonaika ja säännöllisyys.
– Mitä enemmän päivänvaloa tai vastaavaa hyvälaatuista valoa ihminen vuorokauden aikana aamupainotteisesti saa, sitä paremmin valo edistää sekä vireys- että terveydentilaamme.
”Valosaasteesta” puhutaan Partosen mukaan silloin, kun ihminen saa päivän aikana vain vähän luonnonvaloa ja enemmän valaistusvoimakkuudeltaan tasaisena pysyvää keinovaloa. Tämän seurauksena sisäinen kello jätättää tavanomaista enemmän, ja seurauksena voi olla erilaisia terveysriskejä.
Haasteet liittyvät usein sisälämpötilaan – huomioitava jo kaupunkisuunnittelussa
Päivänvalolla on paitsi terveellistä, sillä on myös muita positiivisia vaikutuksia. Päivänvalo vaikuttaa myönteisesti oppimiseen, se vähentää stressiä, ja se myös lisää työntekijöiden tehokkuutta. Päivänvalo myös koetaan miellyttäväksi.
– Ihmiset myös yksinkertaisesti pitävät enemmän päivänvalosta kuin keinovalosta. Me esimerkiksi siedämme paremmin luonnonvalosta kuin keinovalosta syntyvää häikäisyä, päivänvalosta väitöskirjatutkimusta Tallinnan yliopistossa tekevä arkkitehti Hanna Vikberg toteaa.
Vikbergin mukaan rakennus muuttuu päivänvalon mukaan: vuorokauden ajan, mutta myös vuodenajan mukaan. Koska vietämme sisätiloissa noin 90 prosenttia ajastamme, on tilojen valaistus olennaista.
Päivänvalosta on useita hyötyjä, mutta se aiheuttaa myös haasteita. Haasteet liittyvät usein tilan sisälämpötilaan.
– Suunnittelun keinoin näihin haasteisiin pystytään kuitenkin vastaamaan. Päivänvalo tulisi huomioida ja kaupunkisuunnitteluvaiheessa, Vikberg tähdentää.
Suomessa päivänvalon laskentaa tehdään toistaiseksi vielä vähän.
– Suomeen on parhaillaan suunnitteilla asetus, jonka mukaan sisälämpötilan laskennan yhteydessä otettaisiin huomioon myös päivänvalo, Vikberg kertoo.
Vikberg toteaa, että Suomessa selvät määräykset päivänvalon suunnitteluun ovat tällä hetkellä niukkoja, eikä määräysten noudattaminen riitä hyvään päivänvalaistukseen. Olemme tässä monia muita maita selvästi jäljessä. Esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Virossa on Suomea enemmän määräyksiä ja ohjeistuksia päivänvalon käytöstä rakennusten suunnittelussa.
Suomessakin kansalliseksi standardiksi vahvistettu Eurooppalainen päivänvalostandardi (EN17037:2018) määrittelee, miten päivänvaloa tulisi laskea. Sillä ei kuitenkaan ole Suomessa määräävää asemaa. Se antaa ohjeita päivänvalolaskentaan sekä suositusarvoja päivänvalon määrästä sisätiloissa.
– Standardi käsittelee neljää päivänvaloon liittyvää osa-aluetta: päivänvalon saatavuutta, näkymää ulos, suoraa auringonvalon säteilyä ja häikäisyltä suojautumista. Standardi ei kuitenkaan ole kovin laajasti Suomessa käytössä, Vikberg toteaa.
Teksti: Anna Merikari
Artikkelikuva: iStock