Hyvä pölynhallinta on tärkeää korjaus- ja rakennustöissä, sillä rakennuspöly voi aiheuttaa terveyshaittoja. Pölynhallinta edellyttää huolellista suunnittelua ja toteutusta, tehokasta siivousta sekä valmiutta puuttua mahdollisiin ongelmatilanteisiin.
Terveydensuojeluviranomaisen rooli rakennuspölyhaitoissa
Terveydensuojelussa rakennuspölyyn liittyvät terveyshaittaepäilyt johtuvat yleensä tilanteista, joissa rakennustöiden aikaiset suojaukset ovat pettäneet tai olleet riittämättömiä. Tyypillisiä kohteita ovat putkiremonttiasunnot sekä erilaiset korjauskohteet, kuten koulut, päiväkodit ja jatkuvaa hoitoa antavat sosiaalialan yksiköt.
– Asumisterveyttä koskeva lainsäädäntö antaa terveydensuojeluviranomaiselle mahdollisuudet puuttua myös rakennuspölyyn liittyviin haittoihin. Haitan arvioinnissa tulee ottaa huomioon erityisesti altistuksen kesto ja mahdollisen terveyshaitan toteutumisen riski eli kaikki rakennuspölytilanteet eivät automaattisesti ole terveyshaittaa aiheuttavia, ylitarkastaja Titta Manninen Valvirasta kertoo.
– Lähtökohta kuitenkin on, että käytössä oleviin tiloihin ei saisi levitä rakennuspölyä. Erityisesti kun tiloissa on käyttäjiä, terveydensuojeluviranomaisilla on oltava valmiutta reagoida tilanteisiin tarvittaessa nopeastikin, Manninen toteaa.
Keskeistä terveydensuojelun näkökulmasta on selvittää, voiko tilojen käyttö jatkua turvallisesti, tarvitaanko lisäselvityksiä ja muodostaa käsitys rakennuspölyn laadusta sekä leviämisen laajuudesta. Tilanteen arvioinnissa voidaan tarvita näytteenottoa. Terveydensuojeluviranomainen voi ottaa näytteitä itse tai edellyttää niiden ottamista. Tilanteesta riippuen mahdollisia näytteitä voivat olla esimerkiksi pyyhintäpöly-, asbesti-, mineraalikuitu- tai sisäilman PAH-näytteet.
– Rakennuspölyyn liittyvissä haittatilanteissa terveydensuojeluviranomainen voi antaa ohjausta, neuvontaa tai kehotuksia tilanteen parantamiseksi, mutta tarvittaessa myös vahvempia keinoja, kuten määräyksiä. Tärkeää olisi myös pyrkiä vaikuttamaan tilanteisiin ennaltaehkäisevästi. Terveydensuojeluviranomainen voi kysellä esimerkiksi haitta-aineselvitysten ja pölynhallintasuunnitelmien perään suunnitelmallisen valvonnan kohteissa, kuten kouluissa ja päiväkodeissa, mikäli niihin suunnitellaan rakennustöitä, Manninen sanoo.
Rakennuspölyn terveysvaikutukset
Korjaus- ja rakennustöissä syntyvät pölyt sisältävät rakennusmateriaaleista vapautuvia aineksia, kuten betonipölyä, puupölyä ja asbestikuituja. Pölyt voivat sisältää myös mikrobiologisia altisteita, kuten homeita ja bakteereja.
– Pölyssä on aina erikokoisia hiukkasia. Ei-tuotannollisten tilojen sisäilmassa ja ulkoympäristössä tarkastellaan yleensä hengittyviä hiukkasia (PM10), joiden aerodynaaminen halkaisija on alle 10 μm, ja pienhiukkasia (PM2,5), joiden aerodynaaminen halkaisija on alle 2,5 μm, johtava asiantuntija Tuula Liukkonen Työterveyslaitokselta sanoo.
– Asumisterveysasetuksen (STMa 545/2015) mukaan hengitettävien hiukkasten pitoisuus sisäilmassa 24 tunnin mittauksen aikana saa olla enintään 50 μg/m3 ja pienhiukkasten pitoisuus enintään 25 μg/m3.
Kun pölyaltistumista arvioidaan, on tärkeää ottaa huomioon altistuvat henkilöt ja ryhmät, altistumisen taso suhteessa viite- ja raja-arvoihin, altistumisen kesto ja toistuvuus, käytetyt pölynhallintaratkaisut ja yleinen siisteys.
– Yleisesti ottaen kaikki pölyt voivat suurissa pitoisuuksissa aiheuttaa ohimeneviä hengitysteiden, silmien ja ihon ärsytysoireita, mutta vakavia vaikutuksia voi syntyä vasta altistuttaessa vuosia tai vuosikymmeniä suurille pölypitoisuuksille, Liukkonen täsmentää.
Puhtaudenhallinta haltuun
Puhtaudenhallinnan tavoitteet perustuvat mm. Sisäilmastoluokitukseen 2018. Tavoitteena on 1) estää pölyhaittoja käytössä olevissa rakennuksissa tehtävässä korjausrakentamisessa huolehtimalla riittävästä osastoinnista ja alipaineistuksesta, 2) ohjeistaa käyttämään mahdollisimman vähän pölyttäviä työmenetelmiä, 3) ohjeistaa vaiheistamaan työt siten, että eniten pölyttävät työt tehdään ensimmäisenä sekä 4) varmistaa rakennuksen tilojen ja ilmanvaihtojärjestelmän puhtaus luovutusvaiheessa.
– Puhtaudenhallinnan koordinointi on tilaajan vastuulla. Tilaaja yleensä laatii puhtaudenhallinta-asiakirjan, jossa esitetään puhtaudenhallinnan tavoitteet ja vaatimukset. Mikäli erillistä asiakirjaa ei laadita, puhtaudenhallintaan tulee kuitenkin ottaa kantaa vähintäänkin korjaustyöselostuksessa, muistuttaa puhtaudenhallinnan palveluvastaava Tommi Syrjäläinen AFRY Finland Oy:stä.
– Urakoitsija laatii erillisen kohdekohtaisen puhtaudenhallintasuunnitelman, jossa esitetään käytännönmenetelmät, kuten pölyävät työvaiheet, käytettävät imurityypit, osastoinnit ja alipaineistukset.
Puhtaudenhallinnan onnistuminen edellyttää ennakoivaa suunnittelua.
– Puhtaudenhallinnan periaatteet olisi hyvä määritellä jo ennen korjaustöiden aloittamista. Puhtaudenhallinnan laatu vaihtelee usein kohteen koon mukaan. Erityisesti pienissä kohteissa, esimerkiksi putkiremonttikohteissa, valvonta ja suunnittelu saattavat jättää puhtaudenhallinnan huomiotta, jolloin asiaan havahdutaan vasta, kun ongelmia ilmenee, Syrjäläinen toteaa.
Siivous räätälöitävä kohdekohtaisesti
Korjaus- ja rakennustöiden jälkeinen siivous ja rakennuspölyn poistumisen varmistaminen ovat tärkeä osa pölynhallintaa.
– Ohjeessa korjausten jälkeiseen siivoukseen ja irtaimiston puhdistukseen työpaikoilla (Työterveyslaitos) todetaan, että pintojen ja irtaimiston puhdistustarve riippuu tehtyjen korjausten laadusta ja laajuudesta, käytetyistä pölynhallintamenetelmistä ja niiden onnistumisesta sekä siitä, mitä epäpuhtauksia korjattavissa tiloissa esiintyy ja mikä puhtaustaso siivoukselle on asetettu, Poistoa Oy:n yrittäjä, RTA Niina Kesti kertoo.
– Tämän vuoksi siivous on hyvä suunnitella kohdekohtaisesti jo ennen korjaustöiden aloittamista esimerkiksi pölyn- ja puhtaudenhallintasuunnitelmassa ja huomioida siivouksen lopputulokselle asetetut laatuvaatimukset.
– Kohteessa, jossa on sisäilmaongelma, irtaimiston pinnalle voi laskeutua epäpuhtauksia jo ennen korjaustöitä. Siksi irtaimiston puhdistus voi olla tarpeen, kun irtaimistoa siirretään esimerkiksi kosteus- ja mikrobivaurioituneista tiloista toiseen, Kesti huomauttaa.
Kesti kertoo, että eri siivoustöihin on olemassa perusohjeet, mutta työ on kuitenkin aina räätälöitävä kohdekohtaisesti. Siivouksessa on huomioitavat monia tekijöitä, kuten aikataulut, mahdolliset lohkojaot, pölyntorjunta ja -hallinta, työjärjestys ja työturvallisuus.
– Korjaus- ja rakennustöiden jälkeisen siivouksen tavoitteena on aina puhdas lopputulos. Tämän vuoksi työnaikainen valvonta on tärkeää, ja siitä on hyvä aina muistuttaa. Siivouksen onnistumista voidaan arvioida paitsi aistinvaraisesti myös erilaisin mittauksin.
– Siivoustyö vaatii ammattitaitoa ja erikoissiivoukset asiantuntijuutta, Kesti painottaa.
Teksti: Anna Merikari
Artikkelikuva: iStock
Aihetta käsiteltiin Valviran järjestämässä tilaisuudessa, joka oli suunnattu erityisesti asuntojen ja muiden oleskelutilojen valvontaa tekeville terveydensuojelun viranhaltijoille.