THL:n tuoreen selvityksen mukaan mikrobisuvustojen esiintyvyydessä erilaisissa rakennusmateriaalinäytteissä ei ole merkittäviä eroja vuosien 1998 ja 2020 välillä.
Selvityksessä tarkasteltiin viljelymenetelmällä analysoitaessa esiintyviä mikrobisuvustoja erilaisista vuosina 1998–2001 sekä 2013–2020 kerätyistä rakennusmateriaalinäytteistä. Lisäksi selvitettiin, onko mikrobisuvuston esiintymisessä eroja erityyppisillä näytemateriaaleilla.
Selvityksen perusteella voidaan todeta, että mikrobilajisto ei yleisesti näytä muuttuneen merkittävästi vuosien 1998–2020 aikana. Kymmenen yleisintä mikrobisukua olivat pääosin samat niin uudemmassa kuin vanhemmassakin aineistossa.
Näytteiden vaurioasteissa ei myöskään ollut juurikaan eroa. Uudemmassa 2013–2020 aineistossa esiintyi kuitenkin useammin näytteitä, joissa ei havaittu lainkaan bakteeri- tai sienikasvua, mutta Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen (Valvira 2020) mikrobikasvua osoittavan raja-arvon ylittävien näytteiden määrissä ei ollut suurta eroa.
Näytteet eivät siis olleet vanhemmassa aineistossa juurikaan enempää vaurioituneita kuin uudemmassakaan aineistossa.
– Mikrobien esiintyvyydessä ei siis ole juurikaan tapahtunut muutoksia viime vuosikymmeninä. Samaan aikaan tietämys mikrobilajiston vähäisestä merkityksestä terveyshaittojen arvioinnissa on kuitenkin lisääntynyt, sanoo THL:n erikoistutkija Anniina Salmela.
– Jatkossa olisi tarpeen tarkastella erityisesti ilmastonmuutoksen vaikutuksia rakennusmateriaaleihin, hän lisää.
Selvitys julkaistiin osana Kansallista sisäilma ja terveys -ohjelmaa. Se täydentää osaltaan ohjelmassa julkaistun ”Kosteusvaurioindikaattorimikrobien rooli mikrobikasvuston määrittämisessä rakennusmateriaalista” -aineistokatsauksen tuloksia.
Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman tavoitteena on edistää terveyttä ja hyvinvointia vähentämällä sisäympäristöön liittyviä haittoja Suomessa. Ohjelmaa koordinoi THL, ja työhön osallistuvat Työterveyslaitos, Filha ry, Hengitysliitto, Allergia-, Iho- ja Astmaliitto sekä Sisäilmayhdistys ry.