Sisäilmaongelmiin voi liittyä niin terveydellisiä, taloudellisia, sosiaalisia kuin oikeudellisiakin ongelmia. SisäTuki-hankkeen tavoitteena oli kuvata ja selvittää nykytilanne: miten paljon ja minkälaisia sisäilmaan liittyviä edellä kuvatun laisia ongelmia Suomessa on – ja miten sisäilmaongelmista kärsiviä voidaan parhaiten tukea.
SisäTuki-hanke oli valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan selvitys- ja tutkimustoiminnan kehityshanke, jonka toteuttivat Hengitysliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Asumisterveysliitto AsTe ja Asianajotoimisto Alfa 13.1.2020–30.5.2021.
Sisäilmatilanteella monenlaisia vaikutuksia
Hankkeessa todettiin, että valtaosa suomalaisista kokee kotinsa sisäilman olevan erittäin tai melko hyvä, ja alle 5 prosenttia suomalaisista kokee asuvansa heikkokuntoisessa asunnossa. Asuntokaupan kuntotarkastusten perusteella 15 prosentissa kaikista pientaloista on todettu jonkinasteinen kosteusvaurio ja noin 40 prosentissa joko vaurio tai lisätutkimustarvetta riskirakenteissa.
– Sisäilmaongelmia kokevat henkilöt arvioivat eri olosuhdehaittojen liittyvän kodeissaan useimmiten tunkkaiseen ilmaan, riittämättömään ilmanvaihtoon ja hajuihin. Yli puolet vastaajista arvioi, että asunnossa on liian kuuma tai siellä on pölyistä tai likaista, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Anne Hyvärinen toteaa.
– Sisäilmatilanne vaikuttaa useimmiten taloudelliseen tilanteeseen, terveyteen ja psyykkiseen jaksamiseen, Hyvärinen sanoo.
Sisäilmaan liitetty oireilu on Suomessa yleistä, mutta oireilu on valtaosalla lievää.
– Oireilu on monitekijäistä, eli oireiluun liittyvät monet eri tekijät, kuten epäpuhtaudet sekä erilaiset yksilölliset ja yhteisölliset tekijät. Kansanterveyden kannalta tärkeimmät sisäilman haittatekijät ovat pienhiukkaset, radon, passiivinen tupakointi ja kosteusvauriot.
Selvityksen mukaan lähipiirin tuki, vertaistuki sekä yhdistyksiltä saatava neuvonta-apu ovat yleisimpiä home- tai asumisterveysloukkutilanteeseen liittyviä tukimuotoja.
Ennaltaehkäisy tärkeää
Sisäilmaongelmien seurauksena voi olla muun muassa home- tai asumisterveysloukku – tilanne, jolloin kodista löytyy kosteus- ja homevaurio tai jokin muu asumisterveyteen vaikuttava vauriotilanne, jonka korjaamiseen asunnon omistajalla ei ole varaa. Aina loukkutilanne ei liity pelkästään taloudelliseen loukkuun, vaan aina henkiset voimavarat eivät riitä korjausprosessiin. Myös oireilu ja pelko oireiden uusiutumisesta aiheuttavat loukkutilanteita.
– Selvityksen yksi tärkeimmistä havainnoista on, että sisäilmaongelmatilanteita on pyrittävä ennen kaikkea ennaltaehkäisemään, jotta vaikeimmilta homeloukkutilanteilta vältytään. Asunnon hankkimisen ja asumisen taitoihin on kiinnitettävä huomiota, asiantuntija Sari Mäki Hengitysliitosta sanoo.
Sisäilmaongelmien ehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi tarvitaan luotettavaa tietoa ja neuvontaa.
– Sisäilman epäpuhtauksiin liittyviä terveysriskejä voidaan ennaltaehkäistä ja vähentää suunnittelemalla, käyttämällä ja ylläpitämällä rakennuksia huolellisesti ja oikein sekä korjaamalla niissä havaitut vauriot, Anne Hyvärinen toteaa.
Sisäilmaongelmaisen talon ostajan ja myyjän oikeusturvan vahvistaminen lainsäädännöllä
Vuosittain Suomessa tehdään noin 15 000 pientalokauppaa, joista riitaantuu noin tuhat. Suurin osa riidoista liittyy sisäilmaongelmiin. Tavoitteena tulisikin olla omakotitalokauppariitojen ja niihin liittyvien haittojen sekä homeloukkutilanteiden vähentäminen.
– Kaikkien talokauppaan liittyvien osapuolten yhteisenä tavoitteena tulisi olla selvittää kaupan kohteena olevan talon todellinen kunto asianmukaisesti ja perusteellisesti ennen kauppaa, jotta kauppa tehtäisiin oikein ja riittävän tiedon varassa, sanoo asianajaja Tiina Koskinen-Tammi Asianajotoimisto Alfa Oy:stä.
Kuntotarkastusten vaihteleva laajuus ja laatu ovat olleet ongelma jo pitkään.
– Tavoitteena tulisi olla kuntotarkastusten laadun parantaminen sekä oikean ja nykyistä hyödyllisemmän tiedon tarjoaminen kuntotarkastuksella, mikä mahdollistaisi taloudellisesti ja terveydellisesti järkevien osto- ja myynti- sekä korjaus- ja jopa purkupäätösten tekemisen, Koskinen-Tammi selventää.
– Ostajan ja myyjän oikeusturvan parantamiseksi on tarpeen säätää laki kuntotarkastajista, jolla pyritään parantamaan tarkastusten laatua ja tarkastajien pätevyyttä, Koskinen-Tammi toteaa.
Lue myös:
Selvitys: Sisäilmaongelmia on ennen kaikkea pyrittävä ennaltaehkäisemään
Teksti: Anna Merikari