Kun rakennushanke päättyy ja uusi tai perusparannettu rakennus – esimerkiksi koulu, päiväkoti tai kirjasto – otetaan käyttöön, odotetaan taloteknisten järjestelmien, kuten ilmanvaihdon ja lämmityksen, toimivan moitteettomasti ja sisäolosuhteiden olevan kunnossa. Järjestelmien toimivuus on kuitenkin aina syytä varmistaa.
Kehittämispäällikkö Marianna Tuomaisen mukaan rakennushankkeiden vastaanottovaihe jää usein liian lyhyeksi, ja se ilmenee usein taloteknisten järjestelmien ongelmina. Järjestelmät edellyttävät huolellista vastaanottomenettelyä sisältäen mittaukset ja säädöt.
– Järjestelmien hienosäätö ja toimivuuden varmistus jäävät usein kuitenkin tekemättä, Tuomainen toteaa.
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan tilat-palvelussa on vuodesta 2021 lähtien toiminut Toimivuuden varmistaminen -tiimi (tova-tiimi), joka varmistaa, että kahden vuoden takuuajan aikana kaupungin hallinnoimien rakennusten talotekniset järjestelmät saadaan toimimaan suunnitelmien mukaisesti. Takuuaika on todellinen testi. Ei riitä, että järjestelmät ovat päällä.
– On varmistettava, että järjestelmät on toteutettu suunnitelmien mukaisesti ja rakennusautomaatiojärjestelmien (RAU) parametrit vastaavat suunnitelmia ja ohjaavat taloteknisiä prosesseja suunnitellusti. Käytännössä tämä tarkoittaa RAU-järjestelmän datan aktiivista analysointia ja poikkeamien tunnistamista, Tuomainen selventää.
Takuuajan tarkastukset
Tova-tiimi tarkastaa takuuajalla mm., että
- tärkeimmät säätöpiirit, esim. tuloilman lämpötila, huonelämpötila, toimivat vakaasti
- jäähdytys ja lämmitys toimivat suunnitellusti ja jäähdytyksen ja lämmityksen säätökäyrät vastaavat todellisia tarpeita
- ilmanvaihdon käyttöajat vastaavat tarvetta
- ilmanvaihtokoneiden ja -kanaviston paine-erojen asetusarvot ovat mittauspöytäkirjojen mukaiset
- kriittiset lämpötila- ja CO2-pitoisuusanturit näyttävät oikeaa lukemaa.
Tuomainen kertoo, että aiemmin tarkastuksilla kerätyt havainnot kerättiin Excel-raportteihin, jotka toimitettiin sähköpostitse. Prosessia on kehitetty, ja nykyisin havainnot tallentuvat raporttiin hankkeen projektipankkiin, josta ne välittyvät palvelupyyntöinä suoraan takuu-urakoitsijoille.
– Uusi toimintatapa vähentää tietokatkoksia, ja näin myös puutteet huomataan ja korjataan aiempaa paremmin.
Tuomainen sanoo, että urakoitsijoiden projektipankin raportointipohjaan kirjaamat kommentit auttavat näkemään, mitä tarkastusprosesseissa tulisi kehittää, jotta talotekniset järjestelmät toimisivat alusta alkaen oikein.
– Raunet-tiedonsiirtoverkko mahdollistaa kohteiden etähallinnan ilman kohdekäyntejä. Verkkoon on liitetty tähän mennessä noin 460 kiinteistön automaatiojärjestelmät, Tuomainen sanoo.
Systemaattinen toimintamalli
Toimivuuden varmistamisen tarkastuksia on Helsingin kaupungilla tehty nyt noin viiden vuoden ajan, ja tova-tarkasteluja tekee 7 henkilöä.
– Jokaisessa hankkeessa tehdään neljä tarkastusta vuodessa eri vuodenaikoina. Näin tarkastuksia kertyy 8 koko takuuaikana. Mikäli takuu jatkuu 2 vuoden jälkeen, lisätarkasteluja tehdään 1–2 per vuosi. Takuuajan päätyttyä tehdään vielä yksi tarkastus, jossa varmistetaan puutteiden korjaus, Tuomainen kertoo.
– Toimintamallissamme hyödynnämme koko tiimin osaamista, minkä avulla myös opimme toinen toisiltamme. Teemme tarkastukset parityönä. Yksi henkilö pysyy koko ajan samana, ja pari vaihtuu. Neljännellä ja kahdeksannella kerralla parina on kohteen RAU-rakennuttaja.
Toimintatapa on yhtenäinen ja systemaattinen.
Tova-tiimin työ vähentänyt LVIA-kuntotutkimusten tarvetta
Vuosina 2000–2017 rakennetuista uudisrakennuksista 42 %:iin tehtiin lämmitys- vesi-, ilmanvaihto- ja automaatiojärjestelmien (LVIA) kuntotutkimus, kun vuosina 2020–2025 kuntotutkimus tehtiin 11 %:iin uudisrakennuksista.
– Tämä on mielestäni selkeä osoitus tiimimme työn onnistumisesta, Tuomainen sanoo.
Systemaattinen palautteen kerääminen ja validointi on tärkeää.
– Toiminnan kehittämiseksi hyödynnetään myös käyttäjäpalautetta. Toisen takuuvuoden alussa rakennuksen koko henkilökuntaa pyydetään vastaamaan sisäolosuhteita ja rakennustyön onnistumista koskevaan palautekyselyyn. Hyödynnämme palautetta mm. lämpötilojen säätötarpeen arvioinnissa.
Teksti: Anna Merikari
Artikkelikuva: iStock