Rakenteiden kosteusvaurioiden ja sisäilman laadun välistä yhteyttä on tutkittu jo yli 30 vuoden ajan. Kosteus- ja mikrobivauriot rakenteissa voivat aiheuttaa sisäilmaan liitettyä oireilua ja riskiä joidenkin hengitystiesairauksien kehittymiseen tai pahenemiseen (WHO, 2009; Duodecim, 2024). Suomessa kosteusvaurioiden vaikutusta sisäilman laatuun pyritään nykyisin arvioimaan rakennuksen kuntotutkimusten ja erilaisten altistumistodennäköisyyttä kuvaavien olosuhdearvioiden perusteella (mm. Huttunen ym., 2025; Isokääntä ym., 2023; Pitkäranta, 2016).
Omassa väitöskirjatutkimuksessani olen tarkastellut rakenteen sisällä olevan kosteusvaurion vaikutuksia sisäilman laatuun kontrolloiduissa laboratorio-olosuhteissa. Laboratorioympäristöön rakennetun laitteiston avulla tutkittiin kosteusvaurioituneen seinärakenteen mikrobiperäisiä päästöjä sisäilmaan erilaisilla rakenneilmavuodoilla ja materiaalin kosteustasoilla. Laboratoriossa pystyimme sulkemaan pois todellisen rakennuksen tutkimusta sekoittavat tekijät ja tarkastelemaan ainoastaan kosteusvaurioon liittyviä päästöjä. Tutkimuksessa vertaillaan laboratorioympäristössä toteutettujen simulaatioiden tuloksia todellisissa rakennuksissa tehtyihin havaintoihin, tutkimuksiin ja ohjeistuksiin.
Tutkimukseni tulokset osoittavat selkeän yhteyden materiaalin kosteuspitoisuuden ja mikrobiperäisten päästöjen välillä. Kosteusvaurioituneen materiaalin kosteuden ollessa korkea mikrobikasvusto aktivoituu ja mikrobiperäisten yhdisteiden pitoisuudet sisäilmassa kasvavat. Kuivuessaan kosteusvaurioituneet materiaalit eivät emittoi merkittävästi päästöjä, mutta kasvusto voi aktivoitua, mikäli kosteus materiaalissa uudelleen nousee. Tämä korostaa materiaalista otettavien mikrobinäytteiden merkitystä myös tilanteissa, joissa rakenne on tutkimushetkellä kuiva.
Myös rakenneilmavuotojen merkitystä tarkasteltiin tutkimuksessa vertaamalla tilanteita, joissa sisätila oli joko lievästi (-2…-4 Pa) tai voimakkaasti (-16…-21 Pa) alipaineinen. Suljetun testiympäristön paine-eroa pyrittiin hallitsemaan muuttamalla ilmavuotoreittien määrää. Pienemmän paine-eron saavuttamiseksi rakenteeseen tehtiin enemmän ilmavuotoreittejä ja suuremman paine-eron saavuttamiseksi ilmavuotoreittejä vähennettiin. Rakennuksen tiiviys vaikuttaa rakennuksen ulkovaipan yli muodostuvaan paine-eroon myös todellisissa rakennuksissa. Esimerkiksi tiiviydeltään heikkoon rakennukseen ei muodostu suuria paine-eroja sisäilman ja ulkoilman välille, mutta ilmavuotomäärät rakenteiden kautta voivat silti olla suuria, jos ilmanvaihto on epätasapainossa.
Kesäkuussa 2025 järjestetty Healthy Buildings -konferenssi Reykjavikissa kokosi yhteen laajan joukon tutkijoita ja asiantuntijoita eri puolilta maailmaa keskustelemaan rakennusten sisäympäristöjen terveellisyydestä. Vaikka kosteusvauriot eivät olleet tapahtuman keskiössä, ne nousivat esiin muutamissa esityksissä ja työpajoissa, ja suomalaiselle kosteusvauriotutkimukselle on edelleen laajaa kiinnostusta kansainvälisesti.
Kosteusvaurioihin liittyvä tutkimus oli esillä sessiossa ”Dampness and Moisture in Buildings”, jossa käsiteltiin niin islantilaisten ulkoseinärakenteiden kosteusteknisen toimivuuden vertailua, tulvien jälkeisten korjausten tehokkuutta Australiassa kuin omassa esityksessäni mikrobikasvuston esiintymistä sisäilmaongelmaisissa ja vertailurakennuksissa. Dorotea Sigurdardottirin (Islannin yliopisto) esityksessäverrattiin neljää ulkoseinärakennetta Islannin ilmastossa: puurunkoseinää, CLT-seinää sekä sisä- ja ulkopuolelta eristettyä betoniseinää. Vaikka puurunkorakentaminen on yleistä muissa Pohjoismaissa, sen toimivuutta Islannin olosuhteissa tunnetaan heikosti ja paikallinen tutkimus on ollut vähäistä. Vertailussa tarkasteltiin energiankulutusta, hiilijalanjälkeä ja kosteusteknistä toimivuutta. Tulokset osoittivat, että perinteinen sisäpuolelta eristetty betoniseinä suoriutuu heikoimmin kaikilla osa-alueilla. Tämä rakenneratkaisu onkin aiheuttanut Islannissa paljon kosteusvaurioita. CLT- ja ulkopuolelta eristetyt seinät toimivat kosteusteknisesti yhtä hyvin, mutta puurakennevaihtoehdot (CLT ja puurunko) tuottivat tutkimuksen laskelmissa merkittävästi pienemmän hiilijalanjäljen kuin betoniseinät. Tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa eri seinärakenteiden soveltuvuudesta nimenomaan Islannin olosuhteisiin.
Oma esitykseni liittyi Rakennusterveystietokanta-hankkeeseen, jossa tarkasteltiin rakenteiden kosteusvauriomikrobien esiintymistä materiaalinäytteissä ja niiden yhteyttä sisäilman laatuun sisäilmaongelma- ja vertailurakennuksissa. Rakennusterveystietokantaan on kerätty ainutlaatuinen aineisto kuntotutkittujen rakennusten materiaalinäytteistä, joiden tuloksia vertailtiin sisäilmaongelmarakennusten ja vertailurakennusten välillä. Odotetusti ongelmarakennuksissa havaittiin tilastollisesti merkittävästi enemmän mikrobikasvuun viittaavia materiaalinäytteitä, mutta myös vertailurakennuksessa havaittiin vaurionäytteitä. Mikrobilajistoissa ei kuitenkaan havaittu eroja ongelmarakennusten ja vertailurakennusten välillä. Hankkeen on rahoittanut Työsuojelurahasto ja sen toteutti Sirate Group Oy. Koko tutkimushankkeen loppuraportti on saatavissa Työsuojelurahaston hankesivulta.
Omassa väitöskirjatutkimuksessani keskeisiä tekijöitä ovat rakenteen kosteus, mikrobikasvusta vapautuvat epäpuhtaudet, ilmavuoto, paine-erot sekä ilmanvaihdon toimivuus. Näiden muuttuvien tekijöiden arviointi vaatii herkkiä mittausmenetelmiä, eikä mittaaminen kaikilta osin ole vielä mahdollista todellisissa rakennuksissa. Konferenssissa näitä aiheita käsitteli muiden muassa Christian Pfrang (Birmingham yliopisto), jonka esitys korosti tarvetta kattaville tietokannoille ja standardoiduille mittausmenetelmille Iso-Britanniassa. Vaikka Iso-Britanniassa on tehty sisäilmatutkimusta vuosikymmenten ajan, edelleen yhtenäiset toimintatavat puuttuvat. Tutkimuksissa on usein puutteita rakennusten ominaisuuksien, ilmanvaihdon ja asukkaiden käyttäytymisen osalta, eikä sisä- ja ulkoilman välistä yhteyttä ole riittävästi käsitelty. Pfrangin työryhmän tutkimuksen tavoitteena onkin luoda sisäilman tutkimuksen tueksi tietokanta sisäilman epäpuhtauksien tasoista sekä yhtenäistää mittaustapoja, jotka edistävät sisäilmatutkimusta niin Isossa-Britanniassa kuin maailmanlaajuisesti.
Filip Fedorikin (Oulun yliopisto) vetämä työpaja käsitteli korjausrakentamisen haasteita ja parhaita käytäntöjä sisäilman laadun parantamiseksi, erityisesti kylmissä ilmastoissa. Työpaja toteutettiin osana juuri alkanutta RIAQ-hanketta, jota koordinoi Oulun yliopisto. Keskusteluissa korostui, että energiatehokkuuden parantaminen voi johtaa sisäilman laadun heikkenemiseen, ellei kosteudenhallintaa ja ilmanvaihtoa huomioida riittävästi. Nämä ongelmat ovat nousseet esille niin Islannissa kuin Keski-Euroopassakin viime vuosien energiakorjausten myötä. Tutkimukselle ja suomalaiselle osaamiselle on tälläkin alueella kysyntää.
Vaikka kosteusvauriot olivat konferenssissa vain rajatusti esillä, niiden vaikutus sisäilman laatuun ja terveyteen tunnistettiin edelleen merkittäväksi. Konferenssin aikana jopa järjestettiin spontaani erillinen työpaja kosteusvaurioihin liittyen, mutta tähän työpajaan minulla ei ollut päällekkäisyyksien vuoksi mahdollista osallistua. Oma väitöskirjatutkimukseni sai vahvistusta aiheen tärkeydestä ja tutkimustarpeesta. Healthy Buildings 2025 tarjosi arvokkaan katsauksen sisäympäristöjen tutkimuksen monimuotoisuuteen ja vahvisti käsitystä siitä, että suomalaisella sisäilmatutkimuksella ja kosteusvaurio-osaamisella on edelleen erittäin tärkeä rooli kansainvälisessä yhteistyössä.
Lähteet:
World Health Organisation, WHO Guidelines for Indoor Air Quality: Dampness and Mold, WHO Regional Office for Europe, Copenhagen, 2009.
Duodecim. 2024. Sisäilmaan liittyvän oireilun ja sairastumisen hoitosuositus. Linkki: https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/ltk/article/hsu00028?toc=501
Kati Huttunen, Hanna Leppänen, Anniina Salmela, Miina Juntunen, Merja Korkalainen, Martin Täubel, Anne Hyvärinen, Juha Pekkanen ja Anne M. Karvonen. 2025. Kosteusvauriot ja niissä viihtyvät mikrobit – riski terveydelle? Duodecim 2025;141:1203–9.
Päivi Isokääntä, Sirpa Rautiala, Sanna Lappalainen. 2023.Sisäilmastoselvitys ja olosuhdearviointi. Ohje työpaikkojen sisäilmastoselvityksiä ja olosuhdearviointeja tekeville. Työterveyslaitos, Helsinki.
Miia Pitkäranta (toim.). 2016. Ympäristöopas. Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus. Toim. Miia Pitkäranta. Ympäristöministeriö, Helsinki.
Vuokko Lappalainen, Vesa Koskinen, Timo Murtoniemi. 2025.Healthy building database: Microbial growth in building structures in indoor air problem and reference buildings. Healthy Buildings Europe 2025 Proceedings of an ISIAQ International conference 8th -11th June 2025, Reykjavík University, Iceland
Vesa Koskinen, Vuokko Lappalainen, Timo Murtoniemi. 2024. Rakennusterveystietokanta. Tutkimushankkeen loppuraportti. Sirate Group Oy.
ISBN 978-952-94-9921-2
Dorotea H Sigurdardottir, Hávar Þorbjörnsson, Arnar Björn Björnsson. 2025. Comparative analysis of Icelandic exterior walls. Healthy Buildings Europe 2025 Proceedings of an ISIAQ International conference 8th -11th June 2025, Reykjavík University, Iceland.
Christian Pfrang, Andrea Mazzeo, Zaheer Nasir. 2025. Towards developing an indoor emissions inventory for the UK: challenges and future directions. Healthy Buildings Europe 2025 Proceedings of an ISIAQ International conference 8th -11th June 2025, Reykjavík University, Iceland.
Filip Fedorik, Ulla Haverinen-Shaughnessy, Ann Marie Coggins, Weizhuo Lu, Sylgja Dögg Sigurjónsdóttir, Martin Täubel, Dórótea Sigurðardóttir. 2025. Retrofitting for Healthier Indoor Air: Challenges and Best Practices. Healthy Buildings Europe 2025 Proceedings of an ISIAQ International conference 8th -11th June 2025, Reykjavík University, Iceland.
Kirjoittaja: Vuokko Lappalainen, Itä-Suomen yliopisto, Oulun yliopisto
Ohjaaja: Pertti Pasanen, Itä-Suomen yliopisto
Kuva: iStock
Sisäilmayhdistys ry on myöntänyt Vuokko Lappalaiselle matka-apurahan konferenssiosallistumiseen.