Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on julkaissut uuden tutkimustuloksen, jonka mukaan koulujen kosteus- ja mikrobivaurioilla ei ole yhteyttä lasten astmaan sairastumiseen. Tutkimustulos on kansainvälisestikin merkittävä sen laajuuden ja pitkäkestoisuuden vuoksi. Tutkimustuloksesta huolimatta kosteusvauriot tulee korjata, sillä ne saattavat aiheuttaa tilojen käyttäjille viihtyvyyshaittaa ja oireilua. Rakennuksen kunnosta huolehtiminen on tärkeä osa kiinteistöjen hallinnan strategiaa.
Kansainvälisesti merkittävä tutkimus
THL:n tutkimuksessa seurattiin kuudentoista vuoden ajan 110 koulurakennusta ja yli 30 000 lasta. Tutkimus toteutettiin rekisteriaineistojen avulla, ja se on ensimmäinen laatuaan maailmassa näin laajassa mittakaavassa kouluympäristössä. Vähän yli tuhat oppilasta sairastui astmaan seurannan aikana, mutta yhteyttä kosteus- ja mikrobivaurioiden laajuuden ja astman riskin välillä ei havaittu.
Aiemman tutkimuksen mukaan kodin kosteus- ja mikrobivauriot voivat altistaa astman puhkeamiselle.
– Eron kouluympäristöihin selittää muun muassa se, että kouluympäristöissä vietetään vähemmän aikaa kuin kodeissa ja niissä ilmanvaihto on tehokkaampaa kuin kodeissa. Lisäksi koulurakennukset ovat monella tapaa hyvin erilaisia kuin kotiympäristöt, johtava tutkija Anne Karvonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta toteaa.
Tutkimuksessa tutkittiin uuden astman puhkeamisen yhteyttä kosteus- ja mikrobivaurioihin.
– Vaikka astmariskiä ei ole, koulujen kosteusvauriot voivat aiheuttaa ohimenevää oireilua ja heikentää oppimista, sanoo emeritusprofessori Juha Pekkanen Helsingin yliopistosta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Rakennukset tulee pitää kunnossa
Kiinteistökannan rakennusten kunnon ymmärtäminen on tärkeä osa kiinteistöstrategiaa, jotta korjaustoimet voidaan kohdistaa oikein. Aikaisemman tutkimuksen (Koulurakennusten kunto ja sisäilmasto (KouluKunto-hanke) | Tieto käyttöön) perusteella luotettavaa tietoa koulurakennusten kunnosta arvioitiin olevan saatavilla noin 50 % koulurakennuskannasta.
– Rakennusten kuntoa tulee seurata ja arvioida säännöllisesti, jotta huolto-, kunnostus- ja korjaustoimenpiteisiin voidaan ryhtyä jo varhaisessa vaiheessa, ja ennen kuin ongelmat kärjistyvät tai korjauskustannukset ja työn laajuus kasvavat merkittävästi, Katja Tähtinen Aalto-yliopiston rakennustekniikan laitokselta toteaa.
Rakennus on kokonaisuus, jossa rakennuksen rakenteet, materiaalit ja järjestelmät sekä tiloissa oleva toiminta vaikuttavat toisiinsa sekä sisäilman laatuun. Siksi rakennusta ja sen toimintaa tulee tarkastella kokonaisuutena eikä vain yksittäisten tekijöiden tai altisteiden kautta.
– Tutkimusten mukaan ilmanvaihdon puutteet ovat hyvin yleisiä. Rakennuksissa, joissa esiintyy kosteus- ja mikrobivaurioita, havaitaan usein myös useita muita sisäilman laatua heikentäviä tekijöitä, Tähtinen sanoo.
Sisäympäristön kokemus on aina yksilöllistä
Ihminen kokee ympäristönsä hyvin laajasti, ja kokemus on aina yksilöllinen. Sisäympäristön kokemukseen liittyy sisäilma-asioiden lisäksi moni muu asia, kuten valaistus ja melu. Kaikki sisäympäristön tekijät voivat kuormittaa ihmistä, joten mahdollisen oireilun syitä on syytä tarkastella laajemmin kuin pelkän sisäilman laadun osalta.
Artikkelikuva: iStock
Jutun haastateltavat esiintyivät MTV3:n Huomenta Suomessa ja Ylen aamu-tv:ssä 9.10.2025.