Vaisala Oyj:n uudessa päärakennuksessa on saavutettu hyvä energiatalous tinkimättä sisäilmastoon liittyvistä tavoitteista. Talo saavutti myös ympäristötehokkuudesta arvostetun LEED-sertifioinnin toiseksi korkeimman Gold-tason viime vuonna.
Viime vuonna otettiin Vantaanlaaksossa käyttöön Vaisala Oyj:n uusi päärakennus, jossa on saavutettu hyvä energiatalous tinkimättä sisäilmastoon liittyvistä tavoitteista. Talon energiataloutta ja sisäilmastoa on nyt vuoden ajan testattu käytännössä ja kokemukset ovat olleet hyviä. Talolle laskettu uusien normien mukainen E-luku alittaa reilusti A-luokan vaatimustason.
Vaisalan uusi pääkonttori Vantaanlaaksossa suunniteltiin alusta asti täyttämään kansainväliset ympäristötehokkaan rakentamisen vaatimukset, kertoo yhtiön kiinteistöistä vastaava johtaja Jussi Kallunki. Tavoitteena oli saada rakennukselle sertifiointi vaativan LEED-arviointijärjestelmän toiseksi korkeimmalla tasolla (kulta), joka asettaa erittäin tiukat vaatimukset muun muassa energiatehokkuudelle, rakennusmateriaalien valinnalle, veden kulutukselle, sisäilman laadulle sekä rakennuksen sijainnille. Vaisalan pääkonttori on saavuttanut hyvät arvosanat erityisesti veden- ja energiankäytössä.
Korkea energiaomavaraisuusaste
Kallunki kertoo, että uusi pääkonttori on energiatehokas ja energiaälykäs. Yli 700 neliömetrin aurinkopaneelit tuottavat noin 15 prosenttia rakennuksen vuotuisesta sähköenergian tarpeesta. Aurinkoenergiajärjestelmän noin 100 MWh:n tuotanto vastaa 20 suomalaisen omakotitalon keskimääräistä vuosikulutusta. Rakennus on yksi Suomen suurimmista yksittäisistä aurinkoenergian tuottajista. Aurinkosähkökennot on kytketty sähkölaitoksen verkkoon, ylijäämä sähkö ilta- ja viikonloppuajalta on hyödynnetty tuotantotiloissa.
Kiinteistöön on asennettu myös laaja maalämpöjärjestelmä, josta saadaan pääosa rakennuksen lämmittämiseen ja viilentämiseen tarvittavasta energiasta. Veden kokonaiskulutus puolestaan on saatu minimoitua noin puoleen tavanomaisten laitteiden kulutuksesta.
Uusi rakennus esittelee osaltaan myös Vaisalan omaa teknologiaa. Vaisalan mittalaitteet ovat osa mittavaa talotekniikkaa, joka tukee energiansäästöjä ja parantaa viihtyvyyttä taaten ensiluokkaiset sisäilmaolosuhteet. Sisätilojen lämpötilaa ja hiilidioksiditasoa mitataan jatkuvasti ja tietoa käytetään lämmitys-, tuuletus- ja ilmastointijärjestelmän ohjauksessa. Ilmastointia ja valaistusta ohjataan tilakohtaisin läsnäoloanturein. Valaistuksen määrä optimoidaan luonnonvaloa mittaavilla valoisuusantureilla energiatehokkuuden maksimoimiseksi.
Pääsisäänkäynnin edustalla ovat maalämmöllä toimivat huurtumista estävät laitteet, joita ohjataan sääennustetta hyödyntäen. Lisäksi ulkopuolisten aurinkosuojien toimintaa ohjaavat erilliset tuuli- ja valoisuusanturit, mikä vähentää jäähdytyksen tarvetta kesällä.
Korkealaatuista sisäilmaa
Sisäilmaston laadussa tavoitteena ollut S2 luokan taso saavutettiin ja se on myös pysynyt käytön aikana seurantamittausten mukaan, Kallunki kertoo. Huoneilman laatu, myös tärkeä ihmiskuormituksesta aiheutuva CO2, on hyvin pysynyt hallinnassa. VOC-tasoja mitataan kiinteistöautomaatioon liitetyin anturein, eikä tähän mennessä ole havaittu mitään poikkeavaa, hän mainitsee. Rakennusmateriaaleina on käytetty vain M1-luokiteltuja vähäpäästöisiä materiaaleja.
Talon sisäilmastolle esitetyt vaatimukset, luokka S2, ovat korkeat ja pääosin samat kuin parhaassa luokassa S1. Tärkeimpänä erona on yksilöllisen säädettävyyden puuttuminen, käyttäjä ei voi muuttaa tilakohtaista lämpötila-asetusta meillä itse, Kallunki toteaa. Sen toteuttaminen olisi tullut kohtuuttoman kalliiksi rakennuksessa, jossa myös ympäristö- ja energiansäästövaatimukset ovat suuret, ja osin vesittänyt energiatehokkuuden.
Hän kertoo myös, että tavoiteltu ja saavutettu LEED-ympäristöluokituksen Gold-taso oli myös sellainen, että parempaa ei olisi ollut mahdollisuutta saavuttaa suhteellisen syrjäisen sijainnin ja harvan kaupunkirakenteen vuoksi.
Huonekohtainen ohjaus
Sisäilmaston tärkeiden tekijöiden, lämpötilan ja ilmanlaadun, osalta on koko rakennuksessa huonekohtainen ohjaus. Rakennusautomaatiojärjestelmä tarjoaa mahdollisuuden olosuhteitten huonekohtaiseen säätöön, sillä se seuraa Vaisalan valmistamien antureiden avulla olosuhteita huoneissa, kertoo kiinteistöpäällikkö Jouni Parhankangas. Tavoitearvojen muuttaminen tapahtuu kuitenkin keskitetysti. Kaikkien huonetilojen lämpötila- ja hiilidioksidianturit ovat omaa tuotantoa, tyypiltään GMW116. Rakennusautomaatiojärjestelmä on Fidelix, josta meillä on hyvät kokemukset, hän painottaa, pisteitä järjestelmässä on yli 2000 kpl. Alustilan tuuletuksessa on apuna kastepisteohjaus, jolla estetään kosteusongelmat alapohjatiloissa, ja lämpötila- ja kosteuslähettimenä Vaisalan HMT335.
Erittäin tärkeää huoneolosuhteitten ja energiatalouden kannalta on myös rakennusrungon hyvä tiiveys, sanoo Parhankangas. Tavoitteena oli tiivis talo, jonka n50 luku alle 1, mutta mittausten mukaan todellisuudessa päästiin huomattavasti sen alle, mittaustulos keskimäärin 0,75.
Lämmitys ja jäähdytys maalämpöpumpuilla
Maaperästä saatava kylmä riittää varsinkin alkukesästä hyvin täyttämään koko jäähdytystarpeen ainakin 20 0C ulkolämpötilaan asti. Suurimman osan vuodesta lämpöpumpuilla tuotetaan jäähdytystä ja lämmitystä samanaikaisesti. Varsinkin tietokonesalit vaativat jatkuvaa jäähdytystä, ja siitä saatava lämpöenergia on rakennuksen lämmityksessä aina tarpeen mukaan hyödynnettävissä, kertoo talon LVI-suunnittelusta vastannut toimialajohtaja Jukka Hyttinen Wise Group Finland Oy:stä (ent. Kontermo Oy). Kesäisin jäähdytetään tiloja öisellä viileällä yöilmalla. Tavoitteena on 19 asteen lämpötila töiden alkaessa.
Talolle uusien normien ja energiamuotojen mukaan laskettu E-luku on vain 58 kWh vuodessa/brm2, mikä on huomattavasti alle ehdotetun energialuokituksen mukaisen A -luokan vaatimustason. Ilmanvaihdossa on käytössä tarpeenmukainen ilmanvaihto, jota ohjataan lämpötilan ja huoneilman CO2-pitoisuuden tai VOC-arvojen perusteella, kertoo Hyttinen. Tavallisissa toimistohuoneissa ilmanvaihtuvuutta voidaan ohjata kolmessa portaassa 0%/50%/100% valitsemalla käyttöön yksi tai kaksi tuloilmapääte/ jäähdytyspalkkia.
Rakennuksen muuntojoustavuus oli tärkeää alusta alkaen, sanoo Parhankangas. Sitä on nyt käytön aikana testattu ja se toimii. Seinät ovat helposti purettavissa ja rakennettavissa, ilman mittavia oheistöitä. Käyttäjät ovat olleet tyytyväisiä muunneltavuuteen. Koko uudisrakennukseen mahtuu 250 työpistettä, joista tällä hetkellä on noin 200 käytössä. Laajentamisvaraa on nykyisten seinienkin sisällä, hän sanoo.
Urakointi “Haahtela-mallilla”
Urakointimuodoksi valittiin projektinjohto-rakennuttamismalli. Siinä meillä oli pääkumppanina Haahtela-rakennuttaminen Oy, joka päätoteuttajavastuulla on johtanut rakennuksen suunnittelun ohjauksen, hankinnat ja varsinaisen rakentamisen, kertoo Kallunki. Työmaaorganisaatio on tullut Haahtelalta. Kaikki hankkeeseen kuuluvat urakka- yms. sopimukset sekä hankinnat on kuitenkin tehty Vaisalan nimissä. Merkittäviä urakoitsijoita ja tavarantoimittajia on ollut noin sata. Haahtelan vastuuhenkilönä oli Risto Partanen. LVIS-urakat olivat noin puolet koko urakasta. Ilmanvaihdon urakoi ARE, sen takuuaika on vielä menossa. Siinä ei ole ollut ongelmia, sanoo Parhankangas.
Oikea aikataulutus on rakentamiselle ja sen laadulle tärkeää, se auttaa myös puhtauden saavuttamisessa. Talo on tehtävä kerralla kunnolla valmiiksi. On myös varattava riittävästi aikaa toimintakokeisiin ja koekäyttöihin. Energiansäästön ja muiden tekijöiden on arvioitu nostaneen rakennuskustannuksia kaikkiaan noin 3-5 %, sanoo Kallunki. Hänen mukaansa vaaditun P1 luokan puhtauden saavuttaminen oli tietenkin haaste, mutta se saavutettiin ilman ongelmia. Kaikissa pintamateriaalien valinnoissa pyrittiin vähäpäästöisyyden lisäksi myös helppohoitoisuuteen. Ilmanvaihtolaitteiden puhtauteen kiinnitettiin myös erityistä huomiota.
Talon arkkitehtisuunnittelusta vastasi porilainen Arkkitehtitoimisto Kuttner Ky, joka on tehnyt Vaisalalle suunnitelmia monesti jo aiemminkin, kertoo Parhankangas. Myös muut suunnittelijat olivat Vaisalalle tuttuja yhteistyökumppaneita, LVI –suunnittelusta vastasi Kontermo Oy, nykyisin nimeltään Wise Group Finland Oy ja sähkösuunnittelusta Granlund Oy.
teksti: Esko Kukkonen
Vaisala Oyj
Vaisalan juuret yltävät 1930-luvulle, jolloin Vaisalan perustaja ja pitkäaikainen toimitusjohtaja professori Vilho Väisälä kehitti radioluotaimen toimintaperiaatteita. Yritys on vuosien mittaan kasvanut vaatimattomasta alusta maailmanmarkkinajohtajaksi monilla mittausaloilla. Vaisala Oyj työllistää nykyään yli 1 400 henkilöä ja vie 98 % tuotannostaan yli 140 maahan. Vaisalan liiketoiminnalle on ominaista ympäristönmittauksen, -monitoroinnin ja havainnoinnin teknologiajohtajuus, aktiivinen tutkimus- ja kehitystyö sekä vahva erikoistuminen. Nykyisin Vaisala on noteerattu pörssissä.
Radioluotaimet ja muut säänmittaustuotteet ovat edelleen Vaisalan globaalin toiminnan kulmakiviä, mutta yritys on kehittänyt tuotteita myös rakennus- ja teollisuusautomaation käyttöön. Merkittävä uusi tuote oli jo 1980-luvulla esitelty uudenlainen Humicap-kosteusmittari, jota on siitä edelleen kehitetty ja joka on saavuttanut merkittävän markkinaosuuden alueellaan.