Helsingissä rakennusvalvontavirasto on äskettäin antanut ohjeen rakentamisen aikaisesta kosteudenhallinnasta. Tärkeää on etenkin rakentamisen aikainen riittävä kosteussuojaus sekä kosteutta sisältävien rakenteiden riittävä kuivuminen. Ohjeessa painotetaan myös, että rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehtimisvelvollisuutensa perusteella jatkuvasti valvottava rakennusaikaisen kosteudenhallinnan toteutumista suunnitellulla tavalla ja jos poikkeamia ilmenee, on reagoitava nopeasti.
Rakennusvalvonta korostaa ohjeessa, että rakennuksesta ei saa aiheutua terveyden vaarantumista esimerkiksi rakennuksen osien ja rakenteiden kosteuden vuoksi. Ohjeessa painotetaan, että kosteudesta huolehtiminen on kuitenkin viime kädessä rakennushankkeeseen ryhtyvän vastuulla. Rakennusvalvontaviranomainen valvoo rakennustoimintaa yleisen edun nimissä ja osaltaan huolehtii, että lain ja asetusten säädöksiä noudatetaan. Valvontatehtävän laajuutta ja laatua harkittaessa on otettava huomioon useita valvonnan tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä, joita ovat muun muassa rakennushankkeen vaativuus, sekä luvan hakijan ja hankkeen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavien henkilöiden asiantuntemus ja ammattitaito.
Ohjeessa kuvataan menettely, jolla rakennusvalvontaviranomainen voi osaltaan varmistua, että rakennushankkeeseen ryhtyvä on paneutunut rakennusaikaisen kosteuden haitallisten vaikutusten ehkäisemiseen. Hänen tulee olla varautunut asiaan riittävästi, oikea-aikaisesti ja oikein kohdistetusti. Menettelyä sovelletaan uudisrakennushankkeissa sekä osassa korjaus- ja muutostöitä. Tällaisia töitä voivat olla esimerkiksi ullakkorakentaminen, julkisivun tai sen osan uusiminen ja ikkunoiden vaihto. Niiden kohdalla rakennuksen sisäpuoliset osat tai suojaamattomat vaipan osat altistuvat mahdolliselle ulkopuoliselle kosteudelle.
Ohjeessa käsitellään monipuolisesti rakennustyön aikaista kosteudenhallintaa: rakennustuotteiden, rakennusosien sekä keskeneräisten ja valmiiden rakenteiden suojausta kastumisen estämiseksi (olosuhdesuojaus) ja kosteutta sisältävien rakenteiden kuivumisen hallintaa ja sen todentamista.
Ohjeessa painotetaan myös, että rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehtimisvelvollisuutensa perusteella jatkuvasti valvottava rakennusaikaisen kosteudenhallinnan toteutumista suunnitellulla tavalla. Jos poikkeamia ilmenee, on reagoitava nopeasti. Poikkeamat ja niistä aiheutuvat toimenpiteet tulee kirjata rakennustyön tarkastusasiakirjaan. Koska laiminlyödystä kosteudenhallinnasta saattaa aiheutua tuleville rakennuksen käyttäjille terveydellistä haittaa, on hiemankin suuremmasta poikkeamasta ilmoitettava rakennusvalvontaviranomaiselle viipymättä. Näin toimimalla rakennusvalvontaviranomainen voi varmistua, että terveydellisen haitan estämiseksi tarvittavat selvitykset ja toimenpiteet käynnistetään mahdollisimman nopeasti. Vähäistä suurempana poikkeamana on pidettävä esimerkiksi sitä, kun sellaiset rakennustuotteet tai rakenteet kastuvat, joiden ei ole kosteudenhallintasuunnitelmassa sallittu kastuvan.
Jotta rakennus voidaan ottaa käyttöön, on rakennushankkeeseen ryhtyvää edustavan vastuuhenkilön todettava tarkastusasiakirjaan ja sen yhteenvetoon kaksi seikkaa: 1) rakennuksen osien ja rakenteiden kosteuden suhteen rakennus on terveellinen ja otettavissa käyttöön, 2) rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeeseen on otettu terveellisyyteen mahdollisesti sovitut tai määrätyt seurantatoimenpiteet.
Ohje on kokonaisuudessaan saatavana Helsingin rakennusvalvontavirastolta, www.hel.fi