Hometta rakenteissa – kannattaako kaikesta valittaa?

Asiakkaani myi 80-luvulla rakennetun omakotitalon ja sai pari vuotta myöhemmin reklamaation virheellisistä rakenteista ja homeongelmasta. Rakennuksessa kun oli alkuperäinen, betonilaatalle rakennettu puukorokelattia, jonka eristeistä oli löytynyt homekasvustoa. Rakentamisaikana sinänsä tyypillinen rakenneratkaisu, joka nykyään tiedetään riskirakenteeksi. Mikä vastuu on tällaisen talon myyjällä, joka ei ole ymmärtänyt talossa mitään virhettä olleen?

Vanhoja omakoti- ja rivitaloja myydään kuntotarkastettuina ja pintaremontoituina. Unelmakoti erinomaisella sijainnilla. Kaunis puutarha ja juhannusruusu kasvaa sokkelin kyljessä. Keittiö ja kylpyhuone on saatettu uudistaa ja siisti torkkupeittokin kauniisti aseteltu välittäjän toimesta paraatipaikalle olohuoneen nahkasohvalle. Viherkasvi vessassa tuo mukavasti lisää viihtyisyyttä.

Ostaja on voinut kuvitella ostaneensa pieteetillä pidetyn rintamamiestalon tai ajanmukaistetun asunnon nostalgisesta rivitalosta. Esimerkkitapauksessa kuitenkin myytiin ihan perinteinen 80-luvun talo sitä liikoja myyntiä varten stailaamatta. Oliko ostajalla velvollisuus sietää vanhan talon rakenneratkaisuja ja ikääntymistä tiettyyn pisteeseen saakka, vai voiko hän olettaa ostamansa talon rakenteilta yhä moitteetonta kuntoa. Tästä riideltiin oikeudessa.

Jossain vaiheessa jokainen talo on korjattava tai purettava

Selvää on, ettei kukaan meistä ikääntyessään pysy nuoruuden kunnossa. Näin tapahtuu rakennuksillekin. Yleensä jokainen, joka ostaa yli sata vuotta vanhan kartanon tai huvilan meren rannalta, ymmärtää, että rakennus vaatii perinpohjaista ja jatkuvaa kunnossapitoa. Usein kuitenkin unohdetaan, että sama kunnossapitotarve koskee kaikkia rakennuksia rakennusvuodesta riippumatta.

Eniten ongelmia tuottavat rakentamisaikakaudelleen tyypilliset rakenneratkaisut, jotka nykytiedon valossa ovat paljastuneet riskirakenteiksi. Tällaisia ovat muun muassa maanvaraiset pohjalaatat eristeineen sekä valesokkelirakenteet. Joskus on ollut aivan tavallista säästää rakennuskustannuksissa ja käyttää höyrynsulkuna mineraalivillojen pakkausmuoveja. Kaikkea mahdollista, mitä halvalla tai ilmaiseksi on saatu. Kun kreosoottipitoista bitumieristettä ei ole kaupassa myyty, sitä on työpaikalta omiin tarpeisiin sosialisoitu.

Kun ostat vanhan talon, sinun pitää hyväksyä virheitä

Tietenkään mitä tahansa virheitä ei voi hyväksyä vanhaltakaan talolta. Jos talo osoittautuu homeiseksi tai umpimädäksi eikä tällaisesta ollut viitteitä kauppaa edeltävässä kuntotarkastuksessa, on lähes selvää, ettei myyjä voi vedota puolustuksekseen ”vanhan talon” ominaisuuksiin. Mummolan hajukaan ei ole normaali, ikääntyneelle talolle tyypillinen ominaisuus, vaikka saattaakin tuoda lapsuudesta herttaisia muistoja mieleen. Tyypillisimmin hajun syynä ovat vanhoista sahanpurueristeistä haihtuvat kloorianisolit. Ne ovat mikrobien tuottamia yhdisteitä, joita syntyy, kun mikrobit hajottavat homeenestoaineilla eli kloorifenoleilla kyllästettyä puumateriaalia.

Käräjäoikeus totesi, että ostajan tulee tiettyyn pisteeseen saakka hyväksyä aikakaudelle tyypillisiä rakenteita, joita ei ole pidettävä virheinä. Vaikka talon piirustuksissa ei ollut puukorokelattiaa, tällaisen rakentaminen ei oikeuttanut hinnanalennukseen. Rakenne ei ollut suunnitelmien mukaista maanvaraista pohjabetonilaattaa huonompi.

Vaikka syy-yhteyttä rakennuksen homeiden sekä astman tai muiden sairauksien välillä ei voida lääketieteellisesti osoittaa, käräjäoikeuksissa pääsääntö näyttää olevan, että rakennuksen homeet ja mikrobit voivat aiheuttaa asukkailleen terveyshaittaa. Vanha talo ei myöskään ole niin ilmatiivis, etteikö mikrobeja pääsisi ilmavuotojen kautta rakenteista huoneilmaan.

Käräjäoikeus vahvisti homeiden aiheuttaman terveyshaitan, mutta korjauskustannusten rajoittuvan vain pienelle alueelle, josta mikrobeja oli tutkittu. Hinnanalennusvaatimukset hylättiin suurimmalta osin, koska ostaja ei voinut näyttää, että talon kaikki lattiat olisivat korjaamisen tarpeessa.

Mitä tästä opimme? Asuntokaupan virheisiin vedottaessa tulisi kanteen aina perustua riittävän laajoihin ja luotettaviin tutkimuksiin. Ostaja on valittanut asiassa hovioikeuteen, joka tätä juttua kirjoitettaessa ei ole vielä myöntänyt valituslupaa.