
– Laadukas sisäympäristö parantaa käyttäjänsä terveyttä, pidentää työuraa ja tukee tuottavuutta. RYM Oy tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden luoda Suomeen hyvinvointirakentamisen huippuyksikkö, professori Kari Reijula toteaa. Hän on mukana RYM-Sisäympäristö-ohjelman “Käyttäjälähtöiset toimivat työtilat” -aihealueen tutkimustyössä. – Ymmärrys koetusta sisäympäristöstä on lisääntynyt. Sisäympäristön laatu on kuitenkin vaikeasti arvioitavissa ja tutkimusta tarvitaan edelleen runsaasti. Lisääntynyt tieto ei myöskään aina johda sen paljastamien puutteiden pikaiseen korjaamiseen, Reijula muistuttaa. Esimerkiksi Suomen terveydenhuollon kiinteistökannan on todettu olevan valtavan korjausurakan edessä, mutta rahoitus antaa edelleen odottaa itseään. Ilmiö on maailmanlaajuinen ja johtuu monen muun syyn ohessa myös koko terveydenhuoltoalan muuttumisesta. Alan osaamiselle on siis todella kysyntää.
Reijula on ratkaisujen kehittämisen toiminta-alueen teemajohtaja Työterveyslaitoksella. Hän toimii lisäksi Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan työterveydenhuollon oppialan professorina. Reijula on tehnyt pitkäaikaista, poikkitieteellistä ja rakentavaa yhteistyötä paremman sisäympäristön puolesta kiinteistö ja rakennusalalla. Hän on ansioitunut erityisesti työpaikkojen, koulujen ja sairaaloiden sisäympäristöolosuhteiden parantamisessa.
Työterveyslaitoksella ratkaisujen kehittämisen toiminta-alueen teemajohtajana toimiva Reijula kertoo pohtineensa jo nuorena lääkärinä, mitä haluaisi ammatissaan antaa yhteiskunnalle. Päätöksenä oli tuoda työpaikoille parempi sisäilma. Polku johti ensin erikoistumiseen työterveyshuollon erikoislääkäriksi, sitten lääketieteen tohtoriksi ja dosentiksi sekä vankan tutkimustaustan kautta Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan työterveydenhuollon professoriksi.
– Tutkijan urallani olen kiitollinen siitä, että olen saanut jatkaa sisäilman laadun tutkimusta – se on ollut kosteus- ja homevaurioiden, pienhiukkasten ja mikrobien metsästämistä ja niistä eroon pääsemistä, haihtuvien yhdisteiden ärsytysvaikutusten tutkimista, allergiaa aiheuttavien tekijöiden poistamista, tupakoinnin rajoittamista – kaikkea sitä, mikä toivottavasti takaa jonain päivänä terveellisen sisäilman työpaikoilla.
Työympäristöissä paljon parannettavaa
Hiljattain Työterveyslaitos teki laajan sisäilmaselvityksen toimistotyöpaikoilla, joissa työskentelee puolitoista miljoonaa suomalaista eli kolmannes työvoimasta. Joka kolmas työntekijä ilmoitti jatkuvana haittana sisäympäristön olosuhteet.
– Se on luvattoman paljon! Lisäksi vastaajista joka viides ilmoitti kokevansa viikoittaista sisäilmaan liittyvää oireilua joko silmissä tai hengitysteiden limakalvoilla. Sitä ei lääkäri voi pitää hyvänä tuloksena. Kaikkiaan sisäilman laatu toimistotyöpaikoilla saa korkeintaan välttävän arvosanan.
– Meillä on myös toimialoja, joilla sisäilman laatu on vielä huonompi. Näitä esimerkkejä löytyy varsinkin koulujen, päiväkotien ja sairaaloiden sisätiloista. Peiliin on katsottava niin terveydenhuollon kuin rakentamisen kanssa työskentelevien. Eikö ole varaa vai halua tehdä terveydenhuollon toimitiloja sellaisiksi, että niissä tervehtyy eikä sairastu, Reijula kysyy.
– Juuri tämä on elämäntehtävääni: pitää asia esillä, muistuttaa siitä ja kehottaa suunnittelemaan ja rakentamaan parempia sisäympäristöjä julkiselle sektorille. Asennemuutosta on onneksi havaittavissa.
– Terveydenhuollon puolelta annettiin jo 10 -15 vuotta sitten tilapuolelle vahvaa signaalia siitä, että työtiloista kannattaa pitää hyvää huolta. Jos työympäristö on kunnossa, työntekijät voivat paremmin. Tämä viesti on otettu vakavasti. Se näkyy käytännössä ja myös sisäympäristön tutkimuksessa, varsinkin juuri RYM-Sisäympäristö-ohjelmassa.
SY-ohjelma avaa ovet tutkijankammioiden ja rakentajien välillä
– Terveydentutkijahan hyppii innosta tasajalkaa tällaisen uuden avauksen takia. Lääkärit ja psykologit ovat tulleet ulos leikkaussaleista ja tutkijanhuoneista kiinteistösuunnitteluun ja rakentamiseen. Tämä voi todella johtaa siihen, että suunnittelun ja rakentamisen ammattilaiset lähtevät yhdessä kanssamme miettimään tiloja ihmistä varten, Reijula iloitsee.
– Käyttäjien merkitys suunnittelussa on olennaisen tärkeä. Meillähän on jo vuosikymmenten takaa tutkimusnäyttöä siitä, että silloin kun prosessien osaajat ovat itse suunnittelemassa tiloja, lopputulos on parempi. Tässä on hyvä lähtökohta myös bisnekselle: kun ihmiset tekevät työtään innokkaammin ja terveempinä ja kokevat tilan omakseen, se on merkittävä parannus tuottavuudelle. Tilojen haltijat tulevat saamaan kiitollisemmalta vuokralaiselta – eli yrityksen johdolta – myönteistä palautetta ja varmemman vuokralaisen. Hyvistä toimitiloista ollaan myös valmiit maksamaan enemmän.
– Jos Suomessa onnistutaan sisäympäristöjen suunnittelussa yhdistämään informaatioteknologian uusimmat sovellukset pehmeään ja ihmislähtöiseen toimintatapaan, meille syntyy uusi mainio vientituote: käyttäjien hyvinvointia tukevat tilat. Rima on asetettava korkealle: ei mennä katsomaan mallia Harvardista, vaan sieltä tullaan meille ottamaan oppia, Reijula visioi.
Ensimmäiset askeleet kohti hyvinvointirakentamisen huippuyksikköä on jo otettu. Kari Reijula on kutsunut sisäympäristötutkimuksen kotimaisia ja ulkomaisia kärkihahmoja Helsingin seudulla 6.-8.9.2012 pidettävään huipputapaamiseen.Tuon tapaamisen tuloksiin palaamme lehdessämme myöhemmin.
Lisätietoja: www.ttl.fi, www.rym.fi