Maapallon keskilämpötila on noussut, ihmisen toiminnan seurauksena, 1,1 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna, ja kasvu jatkuu kiihtyvällä tahdilla. Nyt ei enää puhuta 1,5 asteen, vaan todennäköisimmin lähes 3 asteen, keskilämpötilan noususta vuosisadan loppuun mennessä.
– Kuumuuden aiheuttamista terveysvaikutuksista puhutaan tällä hetkellä paljon. Korkeiden lämpötilojen aiheuttamat terveyshaitat ovat olleet jo pitkään tiedossa, mutta vasta Euroopan vuoden 2003 helleaalto havahdutti vaikutusten mittakaavaan. Euroopassa noin 70 000 ihmistä kuoli helleaallon aikana, professori, johtava tutkija Timo Lanki, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja Itä-Suomen yliopistosta toteaa.
Lanki kertoo helteen pahentavan kroonisia sairauksia, ja sen aiheuttamille terveyshaitoille ovat erityisen herkkiä lisäksi pienet lapset, vanhukset, yksin asuvat ja liikkumisrajoitteiset. Tämä on haaste myös Suomessa hellejaksojen aikana, vaikka meillä muutoin onkin viileä ilmasto.
– Tutkimusten mukaan meillä Suomessa terveyshaitat ja lisääntynyt kuolleisuus johtuvat helleaaltojen aiheuttamasta pitkittyneestä lämpöstressistä, ja tähän vaikuttaa asuntojen lämpeneminen. Asunnot kuumenevat hellejaksojen aikana, mutta eivät suinkaan tasaisesti.
Sisäilmalämpötilan ja terveyshaittojen yhteydestä on melko vähän tutkimuksia, ja niiden laatu on hyvinkin vaihteleva. Korkealla sisälämpötilalla on todettu olevan yhteys monentyyppisiin terveyshaittoihin, kuten hengitystieoireiluun, mielenterveyden ja kognition häiriöihin, unihäiriöihin sekä verenpaineen laskuun ja diabeetikoilla sokeritasapainon heikkenemiseen.
– Terveysvaikutuksia on todettu jo selvästi alle 30 asteen lämpötiloissa, mutta terveyshaitoille ei ole vielä pystytty määrittämään kynnysarvoa.
Sopeutumista tarvitaan
Helleaaltopäivien lukumäärä tulee lisääntymään ja muuttuvassa ilmastossa tarvitaan sopeutumista.
Langin mukaan sisälämpötilan nykyistä parempi säätely on yksi keskeisimmistä konkreettisista toimista.
– Sisälämpötilan lämmityskauden ulkopuolisia toimenpiderajoja on syytä tarkistaa. Aktiivista jäähdytystä tulisi lisätä erityisesti rakennuksissa, joissa on ikäihmisiä ja kroonisesti sairaita, kuten sairaaloissa ja palvelutaloissa, Lanki sanoo.
– Lisäksi meillä Suomessa tarvitaan monia muita lyhyen ja pitkän tähtäimen toimia – ja näitä ohjaamaan tarvitaan kansallinen toimintasuunnitelma.
Viranomainen ohjaa ja valvoo
Myös asumisterveyden ylitarkastaja Titta Manninen Valvirasta on sitä mieltä, että herkkien väestöryhmien hyvinvointiin pitää kiinnittää erityistä huomiota helteellä ja miettiä etukäteen keinot hellejaksojen haitallisten vaikutusten estämiseksi.
– Hoitolaitoksissa korkeat sisälämpötilat voivat olla vakava terveysriski, ja ikääntyneiden kuolleisuus sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä lisääntyykin selvästi helleaaltojen aikana. Helle ei helli lapsia ja vanhuksia, Manninen toteaa.
– Hellejakso on terveydensuojeluviranomaisille peruste suorittaa riskiperusteisesti kohdennettua valvontaa herkkien väestöryhmien kohteissa, kuten päiväkodeissa ja sosiaalihuollon toimintayksiköissä. Helteellä tapahtuvalla viranomaisvalvonnalla voidaan tehokkaasti ohjata ja neuvoa toiminnanharjoittajia. Asumisterveysasetuksen mukaan palvelutalojen, vanhainkotien ja muiden vastaavien tilojen huonelämpötilat eivät saa ylittää kesäaikana 30 °C:n lämpötilaa. Asunnoissa, lasten päivähoitopaikoissa, oppilaitoksissa ja muissa vastaavissa tiloissa raja on 32 °C.
Mannisen mukaan hellehaittojen ennaltaehkäisyn näkökulmasta tavoitteena tulee olla jo nyt näitä alemmat lämpötilat erityisesti herkkien väestöryhmien kohdalla.
– Asumisterveysasetuksen uudistamistyössä lämpötiloja koskevia toimenpiderajoja tulee tarkastella uudelleen uusimman tutkimustiedon valossa.
Teksti: Anna Merikari