Yhä useammat kuluttajat pitävät tärkeänä laadukkaita, turvallisia ja ympäristöystävällisiä kalustevalintoja. Vietämme sisätiloissa noin 90 prosenttia päivittäisestä ajastamme, ja siksi tilassa käytettyjen materiaalien ja kalusteiden mahdollisiin päästöihin on syytä kiinnittää enemmälti huomiota.
Sisäilman epäpuhtauksien terveysvaikutuksista saadaan tutkimustiedon karttuessa jatkuvasti uutta tietoa. Kalusteissa materiaalipäästöjen aiheuttajat voivat olla samoja kuin rakennusmateriaaleissa. Erityisesti päästöjä kertyy liimoista, pintakäsittelyaineista sekä erilaisista levymateriaaleista ja puusta. Lisäksi päästöjä tulee pehmusteista, voiteluaineista ja pintamateriaaleista, kuten tekstiileistä. Kemialliset päästöt vaihtelevat hyvin paljon materiaalista riippuen. Haasteena on, että monien aineiden tutkimiseen ei vielä ole menetelmiä ja esimerkiksi karsinogeenisten aineiden lista pitenee, kun tutkimustietoa saadaan lisää.
Rakennusmateriaalien formaldehydipitoisuuksiin on kiinnitetty huomiota 1970-luvulta asti. Formaldehydi on ärsytysoireita aiheuttava voimakashajuinen, väritön kaasu ja myös syöpää aiheuttava karsinogeeni. Formaldehydiä vapautuu sisäilmaan paitsi rakennusmateriaaleista myös kalusteista ja sisustusmateriaaleista. Kalusteissa on myös monia muita vaikeasti tutkittavia aineita, kuten puolihaihtuvat orgaaniset yhdisteet (SVOC), esimerkiksi ftalaatit, bromatut palonestoaineet ja lukuisat nanomateriaalit sekä homeenestoaineet.
M1-luokitus edistää vähäpäästöisten materiaalien kehittämistä ja käyttämistä
Rakennusmateriaalien päästöluokitus on osa Sisäilmayhdistyksen kehittämää Sisäilmastoluokitusta. Nämä yhdessä ovat osaltaan parantaneet merkittävästi sisäilman laatua Suomessa: kemiallisia epäpuhtauksia ja hajuja on uuden rakennuksen sisäilmassa entistä vähemmän.
M1-päästöluokitus esittää vaatimukset tavallisissa työ- ja asuintiloissa käytettäville materiaaleille laadukkaan sisäilman saavuttamiseksi. Luokiteltavia tuotteita ovat rakennusmateriaalien lisäksi kiintokalusteet (keittiönkaapit, tasot ja ovet), päällystämättömät huonekalut (lipastot, hyllyt, tuolit ja kaapit) sekä päällystetyt tuolit (toimistotuolit). M1-merkittyjä tuotteita on tällä hetkellä markkinoilla reilu 5200.
Maahantuojat ja valmistajat voivat halutessaan hakea Rakennustietosäätiöltä tuotteilleen rakennusmateriaalien päästöluokitusta, M1-merkkiä. Luokitus on vapaaehtoista, eikä se perustu viranomaismääräyksiin. Sen tavoitteena on viihtyisä ja puhdas sisäilmasto.
Luokitustasoja on kolme, joista M1 on paras. M1-merkki kertoo tuotteen vähäpäästöisyydestä. Merkin myöntämisen perusteena on, että tuote on testattu puolueettomassa laboratoriossa ja että se täyttää M1-luokalle asetetut vaatimukset. Tuotteesta testataan haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (TVOC), formaldehydin ja ammoniakin emissiot sekä karsinogeenisten aineiden emissiot. Lisäksi tuotteen hajun hyväksyttävyys testataan aistinvaraisesti.
M1-luokituksen saanut tuote lisätään M1-tuotetietokantaan, josta se löytyy sekä yrityksen että tuotteen nimen avulla. Vain yritys, jonka tuotteet on hyväksytty M1-tuotetietokantaan, voi käyttää markkinoinnissaan M1-merkkiä tuotteiden yhteydessä.
M1-luokitusta vastaavia vapaaehtoisia luokituksia on käytössä myös joissakin muissa Euroopan maissa. Esimerkiksi Saksassa huonekalut, jotka on merkitty kultaisella M-laatumerkillä, täyttävät tiukat laatua, turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä koskevat vaatimukset. Kultainen M, Goldene M, on myönnetty jo yli 70 huonekaluvalmistajalle Saksassa
Valmistajat tuntevat vastuunsa
Kuluttajien laatuvaatimukset ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuosina. Niin ikään tuotteiden vähäpäästöisyys merkitsee yhä enemmän asiakkaille; tuotteiden ympäristöystävällisyyttä ja materiaalien terveellisyyttä arvostetaan. Kuluttajille tuotteen M1-merkintä kertoo siitä, että tuote on tutkittu tarkasti ja luokiteltu kuuluvaksi parhaaseen materiaalipäästöluokkaan.
Esimerkiksi keittiövalmistaja Puustellilla ja huonekaluvalmistaja ISKUlla on jo vuosikausia tehty töitä tuotteiden vähäpäästöisyyden hyväksi. Materiaalivalinnat tehdään tarkasti ja valmistustavat ja -menetelmät ovat myrkyttömiä.
Valmistajat tuntevat myös vastuunsa hyvän sisäilman kannalta.
Puustellin tuotteista yli 90 prosenttia on testattu ja hyväksytty M1-luokkaan. Puustellissa M1-hyväksyntä on olennainen osa tuotekehitystä.
– Vastuullisella valmistajalla on velvollisuus varmistaa tuotteidensa sisäilman vaikutukset, ja siihen M1-luokitus on hyvä varmistuskeino. Luonnollisesti myös kuluttajilla on oikeus saada tietoja asioista, jotka viimekädessä kohdistuvat heidän terveyteensä, mallistosuunnittelija Sirkku Aine Puustellista sanoo.
Aineen mukaan vähäpäästöisyys on perusedellytys jo materiaalien valintavaiheessa. Kuitenkin olennainen onnistuminen tai kompastuminen tapahtuu hänen mukaansa tuotteen valmistusvaiheessa. Siksi pelkkä materiaalin testaus ei kerro mitään valmiin tuotteen puhtaudesta.
– Tuotannossamme ei käytetä raskasmetalleja sisältäviä aineita, eikä niitä synny valmistusprosesseissakaan. Missään valmistusvaiheessa ei käytetä liimoja, joissa olisi lisättyä formaldehydiä. Reunanauhojen kiinnityksen vaihtoehdoksi on tullut laserkiinnitys, ja tällaisiin lasernauhoitettuihin tuotteisiin liimoja ei tarvita lainkaan. Puuovien pinnat ja puutasot käsitellään vesiohenteisin menetelmin, ilman myrkyllisiä liuottimia, tai öljytään luonnon öljyillä. Tällaisin toimenpitein varmistamme, että työntekijämme voivat tehdä työnsä turvallisesti ja asiakas saa kotiinsa turvallisen, myrkyttömän keittiön, Aine selventää.
Suomalainen huonekaluyritys ISKU sisustaa julkisia tiloja ja koteja. ISKU Interior Oy:n laatu- ja ympäristöjohtaja Hanna Eskola sanoo tuotteiden vähäpäästöisyyden olevan ensiarvoisen tärkeää kaikissa työympäristöissä, ja se korostuu esimerkiksi isoissa monitoimitiloissa, joissa tuotteiden määrä ja niiden aiheuttamat päästöt ovat moninkertaisia.
– Sisäilmaongelmat ovat monessa työ- ja oppimisympäristössä tätä päivää. Kun rakennetaan uusia tiloja, halutaan varmistua, että uudet kalusteet ovat mahdollisimman vähäpäästöisiä. Me ISKUssa valitsemme materiaalit tarkasti ja suosimme valinnoissamme M1-materiaaleja (esim. puupohjaisia levyjä), joilla on myös muita ympäristömerkintöjä, joiden kriteereissä on huomioitu tuotteiden emissiot. Olemme kalustetoimittajana yhtenä osa-alueena vastuussa hyvän sisäilman kokonaisuudesta. Haluamme tarjota asiakkaillemme vähäpäästöisiä, kotimaisia ja vastuullisesti tuotettuja kalusteita, Eskola kertoo.
ISKUn Step+ ja Still-työtuolisarjat saivat ensimmäisinä pehmustettujen työtuolien vähäpäästöisyydestä kertovan M1-luokituksen vuoden 2017 lopussa. ISKU oli mukana Rakennustietosäätiön projektissa, jossa selvitettiin työtuolien päästöjä.
Sisäilman altisteet esillä kansainvälisissä konferensseissa
Sisäilman altisteet olivat esillä viime vuoden syyskuussa Berliinissä järjestetyssä Saksan ympäristövirasto UBA:n konferenssissa ”Toxigology of indoor air”, jossa olivat paikalla maailman parhaat sisäilmaston ja siihen liittyvän altistuksen asiantuntijat.
Kaunasissa Liettuassa järjestetään 18.–22.8.2019 ISESISIAQ 2019 -konferenssi, jossa tarkastellaan ympäristön altisteiden kokonaisvaltaisia vaikutuksia yksilö- ja väestötasolla, mukaan lukien erilaiset rakennetut, luonnolliset ja sosiaaliset ympäristöt. Ilmoittautuminen konferenssiin on parhaillaan auki osoitteessa http://isesisiaq2019.org/. Lue lisää konferenssista myös täältä.
Teksti: Anna Merikari