Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat esittivät kevään sisäilmastoseminaarissa mielenkiintoisia väitteitä mikrobien, sienten, homeiden ja bakteerien synnystä rakennuksessa ja erityisesti mikrobiflooran valikoitumiseen ja kasvuun vaikuttavista tekijöistä. Tutkimusprojektiin osallistuvat Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakouluprofessori Martti Viljasen johdolla sekä Helsingin yliopiston professori emerita Mirja Salkinoja-Salonen. Tulokset kertoivat mikrobien synnystä ja lajinmuodostuksesta sekä erityisesti kemikaalien ja hiilidioksidin vaikutuksista niihin.
Tunnettu mikrobiologi, professori emerita Mirja Salkinoja-Salonen on aiemminkin esittänyt uusia väitteitä ja tutkimustuloksia liittyen sisäilman laadun kannalta tärkeään ongelmaan, mikrobikasvuun ja mikrobien tutkimiseen. Nyt hän haluaa erityisesti korostaa, että mikrobeja on kaikkialla, paitsi sisätiloissa ja ulkona, myös meidän sisällämme. Kyse on hänen mielestään ennen kaikkea siitä, ovatko ne meille haitallisia vai haitattomia, ehkä jopa terveyttä edistäviä lajeja. Siis mikrobifloora ratkaisee. Ulkoilmasta saa oireita hänen mukaansa hyvin harva, vaikka mikrobien, sekä homesienten että bakteereiden, määrät ovat suuria.
– Ulkoilman mikrobit ovat meille ystävällisiä ja me olemme niihin tottuneet, Salkinoja-Salonen korostaa.
– Elämäntapamme on kuitenkin vuosien aikana muuttunut ja olemme yhä enemmän sisätiloissa. Ennen ulkoiltiin ja kuntoiltiinkin ulkona, nyt mennään usein sisällä kuntosalille kuntoilemaan. Sisätiloissa ollaan siis entistä enemmän. Samalla altistumisaika sisätilojen mikrobeille on kasvanut. Asiaan on hänestä vaikuttanut haitallisesti myös yleinen kemikalisoituminen. Elämää ei tunnu osattavan elää ilman kemikaaleja.
Biosidit ja rakenteiden kemikaalit ovat haitaksi
Tyypillinen esimerkki nykytilanteesta on Salkinoja-Salosen mielestä yhä lisääntyvä mikrobeja tappavien biosidien käyttö. Mikrobit halutaan tuhota myrkyillä. Huoneen pinnat puhdistetaan niillä, varsinkin jos epäillään hometta tai vastaavaa haittaa. Ilmanvaihtokanavien puhdistukseen tarjotaan myös biosideja, vaikka harjaus ja muu puhdistus olisi monesti parempi ratkaisu.
– Puhdistukseen käytetyt biosidit eivät nimittäin ole ihmisille vaarattomia. Monet niistä on luokiteltu myrkyiksi ja joidenkin käyttö on esimerkiksi EU-maissa kielletty.
Salkinoja-Salonen kertoo, että hän on ihan viime aikoina löytänyt kaupoista ja myynnistä asiallisesti ottaen kiellettyjä aineita.
– Valvonta ei Suomessa liene tältä osin kovin tarkkaa.
Toinen tärkeä seuraus biosidien käytöstä on hänen mukaansa se, että biosidit muuttavat mikrobiflooraa ihmisen kannalta haitallisemmaksi. Biosidit tappavat meille edullisia mikrobeja ja suosivat näin haitallisempia, sellaisia joiden aineenvaihduntatuotteet aiheuttavat ihmisillä oireilua, sairastumista ja jopa myrkytyksiä. Salkinoja-Salonen korostaa, että jo tästä syystä turhasta biosidien käytöstä pitäisi luopua.
– Mutta mikrobien flooraan voidaan vaikuttaa myös muidenkin kemikaalien avulla, hän toteaa.
– Jos rakennuksen rakenteissa ja materiaaleissa käytetään sellaisia kemikaaleja, joilla on mikrobeihin vastaavia vaikutuksia, niin tulos saattaa olla samanlainen. Mikrobifloora voi muuttua haitallisemmaksi esimerkiksi rakenteen kostuessa, jolloin ihmiset saavat oireita.
Salkinoja-Salonen ihmettelee, mahtaako rakennusteollisuuskaan tietää, mitä kaikkea kemiaa rakenteissa todella on. Hän on selvittänyt monesta rakennusmateriaalista niiden ilmoitetun kemiallisen sisällön ja löytänyt niistä yllättävän monia, jopa kiellettyjä, kemikaaleja. Näistä pitäisi hänen mielestään päästä eroon.
Hiilidioksidi voi suosia haitallisia mikrobeja
Sisäilmastoseminaarin esitelmässä Salkinoja-Salonen ja muut tutkijat toivat esille myös rakenteiden tiiviyden vaikutuksen mikrobeihin. Jos rakenteet ovat erittäin tiiviitä, mihin nykyisin tarpeellisista energiansäästösyistä pyritään, voi rakenteisiin syntyä sellaisia kohtia, joissa olosuhteet muuttuvat haitallista mikrobikasvua suosiviksi. Tutkija Johanna Salo tekee Aalto-yliopistolla juuri tähän liittyvää tutkimusta. Salkinoja-Salosen mukaan erityisen epäilevästi kannattaa suhtautua tilanteisiin ja rakenneosiin, joissa CO2 pitoisuus pääsee nousemaan korkeaksi.
– Tällöin mikrobifloora saattaa muuttua hyvinkin haitalliseksi. Aalto-yliopiston alustavissa mittauksissa on todettu rakenteiden sisällä selvää CO2 pitoisuuden nousua. Tutkimus on siltä osin kuitenkin vasta alussa ja tiedot vain alustavia, Salkinoja-Salonen kertoo.
Hänen mielestään rakenteiden ja rakennusmateriaalien tiiviysvaatimuksissa tulisi kosteus- ja ilmatiiviyden lisäksi ottaa huomioon myös niiden tiiviys hiilidioksidille.
– Siinä on isoja eroja materiaalien välillä. Esitetyt tulokset voidaan kokea monen mielestä kiistanalaisena. Näytöt ovat vielä varsin vähäiset ja koko tutkimusasetelma saatetaan kokea vääränä.
Esitys löytyy Sisäilmayhdistyksen seminaarijulkaisun sivuilta 371-376. Julkaisun voi ostaa Sisäilmayhdistyksen verkkokaupasta.
EK