Rakentamisen kosteuskysymysten hallinnan kannalta Suomen rakentamismääräyskokoelman tärkeän osan C 2 uusiminen on alkanut nykymääräysten toimivuuden arvioinnilla. Uusimistarpeen taustalla on kolme päätekijää: maankäyttö- ja rakennuslain muutos (958/2012), EU:n rakennustuoteasetuksen voimaantulo sekä eduskunnan toukokuinen kannanotto rakennusten kosteus- ja homeongelmista. Uuden C 2 -ehdotuksen oletetaan olevan lausuntovaiheessa tämän vuoden lopulla.
Kosteusasioiden hallinta rakentamisessa on vaikeaa ja edellyttää asiantuntemusta. Aiemmin näiden asioiden ohjailu tapahtui Rakennusinsinöörien liiton RIL julkaisemien normien ja käsikirjojen mukaan. 1970-luvun puolivälissä, kun Suomeen perustettiin virallinen julkishallinnon antama rakentamismääräyskokoelma, RIL:n ohjeiden arvo virallisesti väheni. Koska ensimmäinen C 2 sisälsi kuitenkin ajalleen tyypillisesti vain ns. toiminnallisia määräyksiä, piti RIL:n julkaisemiin normeihin nojata jatkuvasti, kun kosteuskysymysten hallintaan tarvittiin yksityiskohtaisempia lukuarvoja ja tarkempia ohjeita.
Vasta parikymmentä vuotta myöhemmin ministeriössä saatiin valmiiksi uusi, nykyisin voimassa oleva yksityiskohtaisempi C 2, jossa oli sekä sitovia vaatimuksia, täydentäviä ohjeita että rakennesuosituksia. Se vastasi ilmeisen hyvin silloista tarvetta ja vuosisadan alun Terve talo -tutkimushankkeen yhteydessä todettiin jopa, että suurin osa silloisista kosteusongelmista olisi vältetty, jos noita säädöksiä olisi rakentamisessa aiemminkin jatkuvasti noudatettu. Kosteusvaurioita kuitenkin tunnetusti jatkuvasti esiintyy. Vuosien mittaan kosteusongelmien syistä ja oikeista ratkaisuista on myös tullut runsaasti uutta tutkimustietoa. Uusimiseen on siis ilmeistä tarvetta.
Uuden C 2:n valmistelusta vastaava yli-insinööri Katja Outinen ympäristöministeriöstä kertoo, että C 2 -määräysten tämänkertaisen uusimistarpeen taustalla on kolme päätekijää: maankäyttö- ja rakennuslain muutos (958/2012), EU:n rakennustuoteasetuksen voimaantulo sekä eduskunnan toukokuinen kannanotto rakennusten kosteus- ja homeongelmista. Lakimuutoksen siirtymäsäännösten mukaisesti olennaisiin teknisiin vaatimuksiin liittyvät rakentamismääräyskokoelman osat on uusittava siten, että rakentamismääräyskokoelman rakenne selkiytyy ja rakennuksen korjaus- ja muutostöistä on annettu asianmukaiset säännökset. Rakennusten terveellisyyden osalta tämä tarkoittaa asetuksella annettavia, tarkempia velvoittavia säännöksiä, jotka koskevat rakennukselta edellytettäviä, terveellisyyteen liittyviä fysikaalisia, kemiallisia ja mikrobiologisia olosuhteita sekä rakennustuotteita niin uudis- kuin korjausrakentamisessa.
Vertailu helpottuu
Muutostarvetta rakentamismääräyksiin aiheuttaa myös rakennustuotteiden CE-merkinnän pakollisuus, joka tuli voimaan heinäkuussa 2013 EU:n rakennustuoteasetuksen myötä, kertoo Outinen. Aikaisemmin Suomen rakentamismääräyksissä on annettu lähinnä kohdekohtaisia vaatimuksia, eikä useimmille rakennustuotteille ole ollut kansallisia tuotekohtaisia vaatimuksia. CE -merkinnässä ilmoitettuja tuoteominaisuuksia on voitava verrata kansallisesti asetettuihin vaatimuksiin. Tämän vuoksi on tullut tarve antaa asetuksena tuotekohtaisia vaatimuksia ainakin tärkeimpien rakennustuotteiden osalta. Tällaisia tuotteita voivat olla esimerkiksi vedeneristys- ja höyrynsulkutuotteet sekä vesi- ja viemärilaitteistot ja niiden osat.
Kosteusmääräysten uusimistarpeeseen vaikuttaa lisäksi toukokuussa 2013 annettu eduskunnan kannanotto, joka koskee rakennusten kosteus- ja homevaurioita ja niiden ehkäisyä, sanoo Outinen. Kannanotossa edellytetään muun muassa, että rakennusten terveellisyyteen liittyvät seikat otetaan paremmin huomioon rakentamismääräyskokoelmaa uusittaessa. Lisäksi nykyisiä määräyksiä rakennustyömaiden kosteudenhallinnasta sekä sää- ja olosuhdesuojauksesta pitää erityisesti parantaa, todetaan kannanotossa. Tähän seikkaan kiinnitetään huomiota kosteusmääräysten uusimistyön aikana, korostaa Katja Outinen.
Hän kertoo myös, että uuden asetuksen varsinainen kirjoitustyö hoituu todennäköisesti virkatyönä. Tarvittavassa määrin käytetään tukena erilaisia konsulttiselvityksiä, joiden tekijät valitaan hankintalain edellytysten mukaisesti. Tällä hetkellä käynnissä olevan kosteusmääräysten toimivuuden arvioinnin tekijäksi valikoitui Vahanen Oy heinäkuussa 2013 käynnistyneen tarjouskilpailun perusteella.
Tavoitteena on, että asetusluonnos olisi valmiina lausuntokierrokselle viimeistään loppuvuonna 2014, sanoo Katja Outinen. Määräykset muuttuvat rakenteellisesti niin, että asetus annetaan ympäristöministeriön asetuksena, johon tulee ainoastaan velvoittavia säädöksiä. Nykyisissä kosteusmääräyksissä olevia ohjeita ja selostuksia ei siis ole tarkoitus julkaista uudessa asetuksessa.
EK