Kiteinen piidioksidipöly eli kvartsipöly on erittäin hienojakoista, ja sille altistuminen voi aiheuttaa syöpää. Rakennustyömaalla kvartsipölyä syntyy tyypillisesti kivi- ja betonimateriaalien työstössä, kuten hionnassa. Käytännössä kaikilla työmailla on työvaiheita, joissa pölyä muodostuu: kaivos-, louhinta-, kivi- ja rakennustyössä sekä lasin, posliinin, sementin, laastin, tiilen, betonin sekä muiden savi- ja kivituotteiden valmistuksessa.
Valtioneuvoston asetuksessa työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta (Vna 1267/2019) sanotaan, että työnantajat ovat velvollisia arvioimaan ja seuraamaan työntekijöiden altistusta säännöllisesti. Jos työntekijöiden altistumista syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimää vaurioittaville aineille ei voida muutoin luotettavasti arvioida, työnantajan on suoritettava työpaikalla säännöllisesti työhygieenisiä mittauksia ja työntekijöiden biologisia altistumismittauksia.
Nyt vuoden voimassa ollut uusi lainsäädäntö on tuonut työmaille, niin suunnitteluun kuin toteutukseenkin, monia uusia elementtejä. Kyse on työturvallisuusasiasta, jota toteutetaan työntekijöiden terveyden suojelemiseksi.
– Valtioneuvoston asetuksen ytimessä on työntekijöiden hengitysterveyden suojelu erittäin hienojakoiselta, syöpävaaralliselta kvartsipölyltä, jota ei voi silmin havaita. Asetuksen mukaan rakennuttajien ja urakoitsijoiden on tunnettava entistä tiukemmin ne pölyntorjunnan tekniset keinot, joilla saadaan estettyä työntekijöiden altistuminen tälle syöpävaaralliselle pölylle, pölyntorjunnan asiantuntija Anna Kokkonen Raksystems Insinööritoimisto Oy:stä sanoo.
– Viimeistään tässä vaiheessa pölyntorjunta on otettava osaksi tehtäväkohtaista suunnittelua ja pohdittava, miten pölyntorjunta toteutetaan niin, että altistuminen voidaan estää. Asetuksen mukaan työntekijöiden altistuminen on vähennettävä niin alhaiseksi kuin se pölyntorjunnan keinoin on mahdollista. Pölyn leviämisen estäminen työmaan sisällä on niin ikään noussut keskeiseksi uuden asetuksen myötä, Kokkonen kertoo.
Asetus määrittää sitovat raja-arvot syöpävaarallisille altisteille
Uudessa asetuksessa syöpävaarallisille altisteille annetaan sitovat raja-arvot, ja niihin pääseminen edellyttää työmaalla hyvää, työvaihekohtaista suunnittelua ja toimivaa pölynhallintaa.
Syöpävaaralliselle altisteelle ei ole olemassa täysin turvallista pitoisuusrajaa. Mikäli sitova raja-arvo ylittyy, on työantajan viimeistään silloin ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin altistumisen vähentämiseksi. Pölyntorjunnan keinoja pitää parantaa.
– Kun arvioidaan työn vaaroja, mietitään terveysriskin näkökulmaa ja tarkastellaan terveysperusteisia ohjearvoja. Tällöin puhutaan haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista, HTP-arvoista. Nämä terveysperusteiset ohjearvot ovat usein tiukempia kuin sitovat raja-arvot, kvartsin tapauksessa jopa puolet tiukempia. Sitovan raja-arvon noudattaminen juuri ja juuri ei ole missään tapauksessa riittävä työntekijän terveyden suojelemiseksi, Kokkonen sanoo.
Pölyntorjuntaa pitää tehdä koko ajan paremmin, että altistumisen taso saadaan mahdollisimman alhaiseksi. Kaikkea rakennuspölyä on torjuttava.
– Kvartsipöly on alveolijakeista, niin pientä hiukkasta, että se pääsee tunkeutumaan syvälle hengitysteihin, keuhkorakkuloihin asti. Parhaimmatkaan kohdepoistot eivät pysty tietyissä työvaiheissa poistamaan kaikkea pölyä. Siksi ilman vaihtuvuudella ja riittävällä ilmansuodatuksella (HEPA-suodatus) saadaan napattua ilmasta haitalliset pölyt. Ja tällä on oleellinen työntekijän terveyttä suojeleva merkitys.
Käytännön toimenpiteitä
Tehokkaassa pölyntorjunnassa on olennaista tunnistaa vaarat ja suunnitella ja toteuttaa pölyntorjuntatoimet riskien arvioinnin perusteella. Pölyntorjunta koskee koko työmaata: käytännön työntekijöistä ylimpään johtoon asti. Työntekijöiden opastaminen ja ohjaaminen rakennustyömaalla on niin ikään tärkeää. Käytännön pölyntorjuntatoimenpiteitä työmaalla ovat
- pölyhaitan estäminen (vaihtoehtoiset materiaalit, pölyämättömät työmenetelmät, pölynsidonta ja kohdepoisto)
- pölyn leviämisen estäminen työpisteeltä sekä ilman puhdistaminen (osastointi, alipaineistus ja ilman puhdistus HEPA-suodattimilla)
- pölyn leviämisen estäminen pinnoilta (päivittäinen siivous, keskuspölynimurit, HEPA-suodattimin varustetut imurit)
- työvälineiden ja laitteiden toimivuuden jatkuva tarkkailu, turvallisuushavainnointi
- työn edellyttämien henkilösuojainten käytöstä huolehtiminen.
– On olemassa erinomaisia suuntaa antavia mittareita, joilla pölyntorjunnan onnistumista voidaan mitata työmaan omavalvonnassa. Niillä saadaan tietoa siitä, miten pölyntorjunta toimii. Kannustankin käyttämään niitä jokapäiväisessä rutiininomaisessa omavalvonnassa, jotta voidaan nopeasti reagoida poikkeaviin tilanteisiin, Kokkonen sanoo.
– Kun taas tarkastellaan työn vaaroja ja terveysriskejä työntekijän terveyden kannalta, suoritetaan työhygieenisiä mittauksia, joilla selvitetään, missä määrin työntekijät altistuvat esimerkiksi kvartsipölylle. Työhygieenisillä mittauksilla tutkitaan siis sellaisia terveysvaaraa aiheuttavia hiukkaskokoja, jotka kuvastavat sitä, miten pöly tunkeutuu hengityselimistöömme. Mittaustuloksia pystytään sitten vertaamaan terveysperusteisiin ohjearvoihin.
Kokonaisvaltaista toimintaa
Kokkonen painottaa pölyntorjunnan olevan kokonaisvaltaista toimintaa, ja siihen on myös lakiuudistuksen myötä työmailla satsattu. Työntekijöiden terveyden turvaamiseen kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota.
– On alettu vähitellen ymmärtää, että erittäin altistavat työvaiheet on saatava erotettua muusta työmaasta. Lisäksi työmailla on kiinnitetty huomiota riittävään ilman vaihtuvuuteen ja oikeanlaiseen ilmansuodatustekniikkaan. On myös ymmärretty, että pölyntorjunta koskee koko työmaata ja että parannettavaa yhä on. Se on mielestäni iso edistysaskel.
Suomessa työturvallisuuslaki velvoittaa huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta. Niin rakennuttajilla kuin työnantajillakin on velvollisuus huolehtia työntekijöistä työmailla. Kokkonen kehottaakin kaikkia rakennushankkeissa toimivia ottamaan asioista selvää viimeistään nyt. Tietoisuuden levittäminen pölyn hallinnasta on yhteinen tehtävä.
– Tiedän, että kentällä on paljon edelleen epäselvyyksiä ja asetuksen tulkintaohjetta kovasti kaivataan. Esimerkiksi Aluehallintovirastot, Rakennusteollisuus ry, osa rakennusliikkeistä ja laitevalmistajat ovat tehneet omia ohjeistuksiaan. Asiaan pitäisi tarttua yhteistyössä, koska meillä on Suomessa valtavan hyvää pölyntorjunnan osaamista. Olisi hyvä saada samoihin kansiin parhaat toimintatavat ja käytänteet, joita voitaisiin jalkauttaa työmaille terveellisemmän työympäristön aikaan saamiseksi, Kokkonen päättää.
Teksti: Anna Merikari