Rakennusten energiaseminaari järjestettiin 7.5. Pikku-Finlandiassa, Helsingissä. Jo 9. kerran järjestetyssä seminaarissa oli paikalla kaikkiaan lähes 300 energia-alan asiantuntijaa ja energia-asioista kiinnostunutta.
Seminaarin teemana oli ajankohtainen rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD, jota toimeenpannaan parhaillaan niin meillä Suomessa kuin muissakin EU-maissa.
Seminaarin järjestelyistä vastasivat FINVACin jäsenjärjestöt Sisäilmayhdistys, VVS Föreningen i Finland ja Suomen LVI-Liitto.
Energiatehokkuus ja hyvä sisäilmasto – yhteinen tavoite
FINVACin toiminnanjohtaja Siru Lönnqvist totesi avaussanoissaan, että vaikka nykyään puhutaan vähähiilisestä rakentamisesta ja uusiutuvan energian käyttö lisääntyy, meidän tulee joka tapauksessa huolehtia siitä, että rakennukset ovat energiatehokkaita.
– Turha energiankäyttö ei ole järkevää tai ekologista, vaikka se tuotettaisiin uusiutuvilla energiaratkaisuilla.
Lönnqvist huomautti, että energiatehokkuudesta keskusteltaessa myös hyvästä sisäilmastosta huolehtiminen on tärkeää.
– Myös teknisten järjestelmien tulee huolehtia siitä, että energiatehokkuus ja hyvä sisäilma kulkevat käsikädessä myös muuttuneessa ilmastossa, jossa esimerkiksi ylilämpeneminen, varsinkin asuinkiinteistöissä, on jo tällä hetkellä ongelma.
Kohti päästötöntä rakennuskantaa
Seminaarissa kuultiin, miten rakennusten energiatehokkuuden sääntely on kehittynyt Euroopassa ja meillä Suomessa ja miten Suomen rakennuskanta saadaan päästöttömäksi vuoteen 2050 mennessä.
Päivän aikana pureuduttiin myös EPBD:n asettamiin tavoitteisiin ja kuultiin paneelikeskustelu direktiivin ja hiilijalanjälkisääntelyn vaikutuksista eri toimijoille.
Katsaus EPBD:n implementointiin Suomessa osoitti, että työ on jo hyvässä vauhdissa. Lisäksi kuultiin uusiutuvan energian hyödyntämisestä rakennuksissa ja vaatimuksista, joita teknisiltä järjestelmiltä jatkossa odotetaan. Ajankohtaiset caset esittelivät konkreettisesti energiansäästöön tähtäävien toimenpiteiden tuloksia.
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanon tilanne
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD julkaistiin 8.5.2024, ja se tuli voimaan 28.5.2024. Direktiivi on täytäntöönpantava kahden vuoden kuluessa sen voimaantulosta eli viimeistään 29.5.2026.
– Direktiivi aiheuttaa muutostarpeita noin 15 säädökseen. Lisäksi uusi laki rakennusten energiatehokkuudesta tulee voimaan vuonna 2025, rakennusneuvos Jyrki Kauppinen ympäristöministeriöstä kertoi.
Muutoksia on tulossa uudis- ja korjausrakentamista sekä energiatehokkuutta sääteleviin asetuksiin. Lisäksi muutoksia on odotettavissa muun muassa automaatio- ja latauspistelakiin, rakennusten energiatodistuksia koskeviin lakeihin sekä todennäköisesti myös rakentamislakiin.
– Meillä Suomessa direktiivin kansallinen toimeenpano ei edellytä kovin suuria muutoksia voimassa oleviin säädöksiin. Direktiivin toimeenpanossa halutaan kuulla sidosryhmiä, ja siihen liittyvien säädösten valmistelun tueksi onkin nimitetty sidosryhmistä koostuva seurantaryhmä.
Kauppinen kertoi, että ensimmäisenä hankkeena on käynnistetty rakennusten perusparannussuunnitelman laatiminen, joka korvaa vuonna 2020 julkaistun Pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategian 2020–2050. Siinä esitetään toimet, joilla rakennuskannasta saadaan päästötön vuoteen 2050 mennessä. Luonnos tulee toimittaa EU-komissiolle viimeistään vuoden 2025 loppuun mennessä ja lopullinen suunnitelma vuoden 2026 loppuun mennessä.
Paneelissa pohdittiin rakennusten energiatehokkuusdirektiivin vaikutuksia
EU-sääntely on tullut meille hyvin nopealla tahdilla, ja EPBD asettaa erilaisia tavoitteita sekä uusille rakennuksille että korjausrakentamiselle. Olemme nyt kaikki uusien haasteiden edessä, ja tekemistä riittää. Tämä näkyy monella tapaa alan toimijoiden arjessa.
Seminaarin paneelikeskustelussa nousivat esiin keinot ja haasteet, jotka liittyvät energiatehokkuustavoitteiden täyttämiseen. Haasteet osin vaihtelevat toimijan mukaan.
Paneelissa todettiin, että EU-tasoinen sääntely on järkevää ja on hyvä, että EU-tasolta saadaan yhteiset, selkeät tavoitteet. Panelistit kuitenkin toivoivat, että direktiivin implementoinnissa hyödynnettäisiin kansallista liikkumavaraa.
Keskustelussa nousi myös esiin kysymys siitä, pitääkö Suomen olla edelläkävijä ja ensimmäisten joukossa toteuttamassa vaadittuja muutoksia.
Paneelissa olivat mukana Tytti Bruce-Hyrkäs Granlundilta, Kimmo Liljeström NCC:ltä, Tapio Jalo Senaatti-kiinteistöitä ja Timo Kivi Fortumilta. Paneelia moderoi Pekka Vuorinen.
Rakennusten energiaseminaari järjestetään jälleen ensi vuonna
Lämmin kiitos ympäristöministeriölle seminaarin tuesta ja tapahtumakumppaneille osallistumisesta ja tapahtuman mahdollistamisesta.
Rakennusten energiaseminaari järjestetään jälleen ensi vuonna. Tarkempi ajankohta ja paikka kerrotaan myöhemmin.
Käy tutustumassa esitysaineistoihin ja seminaaritunnelmiin FINVACin verkkosivulla.
Pro Energia -palkinto Päivi Laitilalle
Rakennusten energiaseminaarissa jaettiin Pro Energia -palkinto Päivi Laitilalle.
Pro Energia -palkinto myönnetään tunnustuksena poikkeuksellisen omistautuneesta ja merkittävästä työstä energiatehokkuuden ja kestävän kehityksen edistämisessä. Pro Energia -palkinto jaettiin nyt toisen kerran, ja sen myönsi FINVAC ry.
Lue tiedote kokonaisuudessaan FINVACin verkkosivulta.
Teksti: Anna Merikari
Kuvat: Visual Business Oy