EU-edustaja Dimitrios Ahanisiou totesi rakennusten olevan edelleen Euroopan unionin energiapolitiikan keskiössä:
– Rakennussektori on Suomessa ja koko Euroopan unionissa suurin energiankuluttaja, ja se vastaa noin 40 prosenttia primäärienergiankäytöstä ja 36 % kasvihuonekaasupäästöistä. EU-alueen rakennuksista 75 % on tehottomia energiankäytössä. Energiankäytön tehostamistoimia tarvitaan, koska luontainen rakennuskannan uusiutuminen on vain 0,4–1,2 prosenttia vuodessa jäsenvaltiosta riippuen.
Toimenpiteitä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi
Tämänvuotisen Rakennusten energiaseminaarin agendana oli pohtia, miten hallituksen esittämät energiatavoitteet saavutetaan rakentamisessa.
– On arvioitu, että rakennusten energiankäytön tulisi vähentyä noin 40 prosenttia seuraavan kymmenen vuoden aikana. Hiilettömyystavoite tulee asettamaan erittäin suuria muutoksia rakennusten energiajärjestelmiin ja energialähteisiin, seminaarin järjestämisestä vastanneen FINVACin hallituksen puheenjohtaja, LVI-tekniikan emeritusprofessori Olli Seppänen totesi avatessaan tilaisuuden.
Valtiosihteeri Terhi Lehtonen ympäristöministeriöstä toi tilaisuuteen terveisensä hallituksen energialinjauksista:
– Suomi tähtää hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä, Suomi pyrkii maailman ensimmäiseksi fossiilivapaaksi hyvinvointiyhteiskunnaksi, hiilinieluja ja -varastoja vahvistetaan lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, asumisen ja rakentamisen hiilijalanjälkeä pienennetään, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen Suomessa pysäytetään ja Suomen roolia kiertotalouden edelläkävijänä vahvistetaan.
– Vähähiilisen rakentamisen tiekartan toimeenpano ja rakennusalan toimialakohtainen suunnitelma ovat keskeisiä keinoja pienentää asumisen ja rakentamisen hiilijalanjälkeä. Lisäksi toteutetaan rakennuskannan energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä, edistetään puurakentamista erillisellä toimenpideohjelmalla ja tehostetaan materiaalien kierrätystä ja kiertotaloutta rakennusalalla, Lehtonen kertoi konkreettisista keinoista, joilla tavoitteisiin tähdätään.
Onko hyvä sisäilmasto ja energiatehokkuus mahdollista yhdistää?
Viime aikoina julkisessa keskustelussa on esitetty huolta, että energiankäytön tehostamistoimet ja energiansäästö aiheuttaisivat sisäilmasto-ongelmia. Kun energiankäytön tehostamis- ja muutostoimia tehdään, on varmistettava, etteivät sisäolosuhteet heikkene.
Senaatti-kiinteistöjen Pasi Pipatti ja Riikka Manninen esittelivät, miten Senaatti-kiinteistöillä on onnistuttu yhdistämään energiatehokkuus ja hyvinvointi tilankäytön keinoin. Senaatin kokemusten mukaan energiatehokkuus ja hyvä sisäilma voidaan toteuttaa yhtä aikaa.
– Hyvät sisäolosuhteet, korkea energiatehokkuus ja hyvä käyttäjätyytyväisyys esiintyvät samaan aikaan samoissa ammattitaitoisesti hoidetuissa rakennuksissa, Pipatti totesi.
Aalto-yliopiston professori Risto Kososen esitys huoneolosuhteiden älykkäästä hallinnasta osoitti, että älykkäillä rakennuksilla voidaan vastata asiakkaiden tarpeisiin ja taata teknisten järjestelmien suunnitelman mukainen toiminta.
– Kun taloteknisten järjestelmien toiminta varmistetaan, käyttäjien tyytyväisyys lisääntyy. Älykkäissä rakennuksissa tämä pitäisi toteuttaa kustannus- ja ympäristötehokkaasti yhdessä älykkään energiajärjestelmän kanssa, jolloin voidaan pienentää energiatuotannon CO2-päästöjä, Kosonen sanoi.
Helsingin kaupungin johtava asiantuntija Marianna Tuomainen kertoi puheenvuorossaan ilmanvaihdon vaikutuksesta energiankäyttöön.
– Ilmanvaihdon osuus palvelurakennuksen lämpöenergian kokonaiskulutuksesta on 20–50 % ja sähköenergian kokonaiskulutuksesta 30–50 % ilmanvaihdon käyntiajoista sekä lämmöntalteenoton olemassaolosta ja sen tyypistä riippuen. Ilmanvaihdon käyttäminen rakennuksen käyttöaikojen mukaan on energian järkevää käyttöä tarpeeseen, Tuomainen tähdensi.
Seminaaripäivän päätti paneeli, jossa Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL:n toimitusjohtaja Miimu Airaksinen, arkkitehti, professori Kimmo Lylykangas ja professori Juha Vinha keskustelivat, miten hyvä sisäilmasto ja energiatehokkuus on mahdollista yhdistää. Yhtä mieltä oltiin siitä, että haasteita riittää, mutta olennaista on se, miten kokonaisuus otetaan haltuun. Rakentamisen kaikissa vaiheissa tulee olla huolellinen ja seurata rakennuksen ylläpitoa, että asiat toimivat halutulla tavalla.
Tutustu päivän esityksiin ja seminaarin valokuviin FINVACin sivuilla. Seminaarin järjestelyistä vastasivat FINVACin jäsenyhdistykset Suomen LVI-liitto SuLVI ry, VVS Föreningen i Finland rf ja Sisäilmayhdistys ry.
| Rakennusten energiaseminaari järjestetään jälleen ensi vuonna Finlandia-talossa: 4.11.2020. Merkitse päivä jo nyt kalenteriisi! |
Teksti: Anna Merikari
Kuvat: Jyri Laitinen
