Uusi kriteeristö on jaettu kahteen osaan: Kiinteistöille tarkoitetut kriteerit kannustavat parantamaan energiatehokkuutta, esteettömyyttä ja turvallisuutta sekä pienentämään hiilijalanjälkeä. Kriteeristön pääteemoina ovat ylläpito, ympäristövaikutukset ja sisäilmaston laatu. Kiinteistöjen käyttäjille tarkoitetut kriteerit edistävät työntekijöiden hyvinvointia ja työympäristön ympäristöturvallisuutta, ja sen pääteemat ovat ympäristövastuu ja työhyvinvointi.
Parantamalla kiinteistöjen ympäristövastuullisuutta ja kohentamalla työympäristöjä tavoitellaan myös taloudellisia säästöjä. Vähentämällä kiinteistöjen energiankulutusta säästetään sekä ympäristöä että kustannuksia. Luomalla toimivia ja viihtyisiä työympäristöjä parannetaan työhyvinvointia ja tuottavuutta.
Kriteeristö on kehitetty yhteistyössä kiinteistö- ja rakentamisalan sekä työhyvinvoinnin asiantuntijoiden kanssa. Kriteeristö tähtää jatkuvaan parantamiseen ja palkitsee saavutuksista.
-Kriteeristössä kiinnitetään huomiota energiatehokkuuteen, hiilijalanjäljen pienentämiseen, turvallisuuteen ja esteettömyyteen sekä työhyvinvointiin, Rakennustietosäätiön luokituspäällikkö Laura Sariola totesi.
Helsingin kaupungin apulaispormestari Anni Sinnemäki kiitti tilaisuuden avauspuheessaan siitä, että huolellisella asiantuntijatyöllä kehitetään tällaisia luokituksia, jotka helpottavat kiinteistöjen omistajien ja ylläpitäjien työtä vaikkapa hiilijalanjäljen vähentämisessä kuin myös hyvän työympäristön luomisessa.
– Palvelurakennusten ja työpaikkojen tulee olla sisäilmaltaan hyvälaatuisia ja työskentelyolosuhteiltaan miellyttäviä. Luokituksessa on onnistuttu hienosti yhdistämään käyttäjien kokemus ja vaatimukset työympäristön laadulle energiatehokkuuden kanssa. Energiatehokkuuden ja hyvän sisäilman saavuttaminen eivät ole ristiriidassa keskenään, toisin kuin usein kuulee puhuttavan, vaan huolellisella työllä ja hyvällä tietoisuudella voidaan onnistua molemmissa, Sinnemäki korosti.
Kriteeristöä pilotoitiin Musiikkitalossa ja Senaatin kiinteistöissä
Vuonna 2011 valmistunut Helsingin Musiikkitalo oli yksi kriteeristön pilottikohteista. Musiikkitalolle haettiin sertifikaattia ensisijaisesti itse kiinteistölle, mutta myös palveluosakeyhtiölle, joka on sen toiminnassa keskeinen. Musiikkitalossa on kiinnitetty erityistä huomiota talotekniikan näkymättömyyteen ja hiljaisuuteen, sisäilman laatuun ja esteettömyyteen.
– Musiikkitalossa on vireillä monenlaisia kehityskohteita, joista moni on noussut esiin pilottihankkeen myötä. Hankkeen seurauksena mm. valaisimia on vaihdettu led-valaisimisiksi, talotekniikan toiminnan tarkastuksiin on kiinnitetty aktiivisesti huomioita, vastikään on käynnistetty aurinkopaneelihanke, jäähdytysverkon lämpöenergiaa tullaan hyödyntämään, ja kiinteistölle on tehty kunnossapitosuunnitelma. Merkittävimpänä hankkeena on tämä sertifikaatti, joka ohjaa monella tavalla meidän toimintaamme ja on osoittautunut meille erittäin hyödylliseksi ja mieluisaksi välineeksi, Musiikkitalon kiinteistöpäällikkö Marko Oittinen sanoo.
Senaatti-kiinteistöiltä pilottikohteina RTS:n hankkeessa olivat Senaatin Lintulahdenkujan pääkonttori, Ateneum ja Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus. Senaatin kiinteistöpäällikkö Jaakko Laurilehto esitteli kunkin kohteen pilotoinnissa esiin nousseet asiat ja kehityskohteet. Lintulahdenkujalla hyvinä asioina nousivat energiatehokkuus, sisäilmasto, visuaalinen viihtyvyys ja esteettömyys, Ateneumissa on saatu energiankulutuksessa huomattavia säästöjä laitekannan korjauksilla ja ilmanvaihdon säätötoimenpiteillä, ja Hanasaaressa käyttäjätyytyväisyystutkimuksen tulokset ovat erinomaiset.
Jo auditoinnin aikana kaikissa kohteissa tuli esiin selkeitä toimenpiteitä, joihin tartumme välittömästi. Uskon, että kriteeristö on tulevaisuudessa todella hyvä työkalu, Laurilehto sanoi.
Lue Rakennustietosäätiö RTS:n tiedote tästä.
Tutustu käyttövaiheen kriteeristöön tästä.
Teksti: Anna Merikari
Kuvat: Mervi Ahola