Sisäilmapaja16 kokosi Espoon Dipoliin 350 sisäilma-alan ammattilaista ja aiheesta kiinnostunutta keskustelemaan sisäympäristöjen haasteista ja ratkaisuista.
”Esitykset olivat kiinnostavia ja aiheet monipuolisia”
”Esittäjät ammattimaisia ja näytteilleasettajat osaavia”
”Mainio tapahtuma verkostoitumiseen”
”Mielenkiintoisia käytäväkohtaamisia”
”Keskustelua oli erityisen paljon”
Tätä kaikkea oli Sisäilmapaja16 Espoossa. Paja tarjoili siis jälleen monipuolisen, sisäilma-aiheiden ympärille kootun ohjelman, uusia oivalluksia ja käytännönratkaisuja. Se sisälsi myös kohtaamisia ja keskusteluja Dipolin hienoissa tiloissa sisäilmapalveluita ja -ratkaisuja tarjonneen näyttelyn lomassa.
-Oli todella hienoa päästä pajailemaan Dipolissa, joka toimi pitkään paikkana Sisäilmastoseminaarille, kunnes tilat kävivät liian pieniksi ja seminaari siirtyi Messukeskuksen Kokoussiipeen, toteaa Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Mervi Ahola.
Sisäilmapajan ohjelma koostui perinteisesti paikallisista ja valtakunnallisesti kiinnostavista ja ajankohtaisista aiheista. Esityksiä oli mm. Espoon sisäilmaratkaisuista, sisäilman laadusta, ilmanvaihdon toiminnasta sekä huollosta ja ylläpidosta rakennuksen elinkaaren aikana. Pajan paneelikeskustelu keskittyi asuntokaupan kuntotarkastuksiin (Asuntojen kuntotarkastukset– asiantuntijat peräänkuuluttavat selkeyttä ja osaamista).
Aamupajat ovat tulleet suosituksi osaksi Sisäilmapajojen ohjelmaa. Tänä vuonna niissä keskityttiin kuntien sisäilmatilanteisiin ja mineraalikuitumittausten tulkintaan. Tutustumiskäynneillä oli mahdollisuus tutustua Ecophonin monitilatoimistoon ja Aalto-yliopiston LVI-laboratorioon.
Lämmin kiitos yhteistyöstä Espoon Tilapalveluille ja erityisesti pajatoimikunnalle: Marja Tuomela, Elisa Vene ja Tiina Lumme. Kiitos myös näyttelyyn osallistuneille ja kaikille kannattajajäsenillemme tämänkin pajan toteutumisesta. Ja kiitos kaikki vieraamme, että olitte paikalla!
Espoossa sisäilma-asiat hallinnassa
Espoo kasvaa vauhdilla: sen väkiluku (325 000) on noussut viimeisen 13 vuoden aikana 66 000 asukkaalla, joista valtaosa on lapsia. Espoo onkin uuden strategiansa mukaan lasten ja nuorten pääkaupunki, ja se on investoinut – ja investoi seuraavan 10 vuoden aikanakin – koulutukseen ja varhaiskasvatukseen.
– Espoon Tilapalvelut vastaa Espoon kaupungin kiinteistöjen elinkaaresta. Kaupungilla on noin 1 660 rakennusta, joista kouluja on noin 100, päiväkoteja noin 200, kertoi Espoon kaupungin Tilapalvelut-liikelaitoksen toimitusjohtaja Maija Lehtinen.
Lehtinen kertoo, että Espoossa sisäilmaprosessien kehittäminen aloitettiin vuonna 2017 – samana vuonna, kun Kuntien sisäilmaverkosto perustettiin. Tilanne on sittemmin rauhoittunut: vuonna 2025 sisäilmapalvelupyyntöjä oli 73, kun aiemmin hätäväistöjä tarvittiin useissa kohteissa.
– Meidän prosessimme ja menettelytapamme ovat kehittyneet todella paljon, ja ehkäpä juuri siksi meillä ei hätäväistöjä ole vähään aikaan ollut lainkaan. Tällä hetkellä Espoossa on käynnissä 20 sisäilmakorjausta.
Espoon Tilapalvelut esitteli Espoon sisäilmaratkaisuja – omia konkreettisia toimintamallejaan sisäilmaongelmien hallintaan: sisäilma-asioiden menettelytapaohjetta, siivouksen laatuun tehtyjä toimia sekä kiinteistönhoitajan ja tarkastusryhmän roolia. Lisäksi saatiin kuulla, miten selvityksistä edetään konkreettisiin tekoihin ja miten asiakaspäällikkö toimii tiedonkulun ja yhteistyön selkeyttäjänä sisäilmasäpinän keskellä.
Rakentamisen kulttuuri kaipaa muutosta
Rakentamisen laatu ei parane pelkillä ohjeilla ja määräyksillä, vaan tarvitaan kulttuurin ja johtamisen muutosta. Tästä teemasta puhui Rakentamisen Laatu RALAn toimitusjohtaja Johanna Holmström.
– Rakennusalalla ohjeita ja määräyksiä riittää, mutta silti ei aina onnistuta. Silloin kulttuuri laittaa meidät tiedostamattamme tekemään jotakin muuta.
Sisäilmaongelmat ovat vuosien saatossa opettaneet, että tinkiminen ei kannata ja jotain on ollut pakko tehdä toisin.
– Meidän pitää alkaa johtamaan hankkeita niin, että tekninen toteutus tehdään suunnitelmien mukaan. Mutta sekään ei riitä. Pitää myös puhua, kuunnella, välittää viestiä ja osallistaa käyttäjiä. Siten saadaan onnistumisia.
Holmström nosti esiin rakentamisen kolme keskeistä haastetta: laatu, tuottavuus ja vastuullisuus. Lisäksi ihmisten johtaminen ja psykologinen turvallisuus ovat avainasemassa tuottavuuden ja innovaatioiden kannalta.
– Jos meidän kulttuurimme on 1990-luvun tasolla, tuottavuus on samalla tasolla eikä digitalisaation hyötyjä ole saatu rakennusalalla käyttöön. Ala on myös herkkä harmaan talouden ilmiöille, joten meidän on pakko oppia toiminaan toisella tavalla, miettimään asioita kuntoon myös tuleville sukupolville.
Holmström painottaa tilaajan roolia ja vastuuta rakennushankkeen johtamisessa.
– Kyse ei ole vain siitä, miten urakoitsija johtaa omaa työtään, vaan myös siitä, miten tilaaja johtaa hanketta ja pitää huolta, että tahtotila toteutuu.
Kulttuurinmuutoksen ydintä on Holmströmin mukaan avoimuus, yhteistyö ja johtaminen.
– Helpoin tapa on keskustella omassa organisaatiossa, avoimuuden lisääminen ja käyttäjien osallistaminen ovat ensimmäisiä askelia kohti rakentamisen parempaa kulttuuria, Holmström tähdensi.
Teksti: Anna Merikari
Sisäilmapaja17 järjestetään Jyväskylässä
Sisäilmapaja17 järjestetään Jyväskylän Teatteritalossa 25.-26.11.2026 teemalla Tekoja sisäilman eteen. Varaathan päivän jo kalenteristasi! Pajan järjestelyistä vastaavat Sisäilmayhdistys ja Jyväskylän kaupunki.
Tervetuloa Sisäilmapaja17:ään!
Näyttelymyynti on jo hyvässä vauhdissa, joten jos haluat mukaan, olethan yhteydessä: johanna.satumaki@sisailmayhdistys.fi
Sisäilmapaja17-sivu