Sisäilmayhdistyksen ja Aalto-yliopiston LVI-tekniikan järjestämä Sisäilmastoseminaari, joka oli jo kahdeskymmenesyhdeksäs laatuaan, oli tähän mennessä suurin aiheeseen liittyvä koulutustilaisuus Suomessa. Siellä oli lähemmäs 1300 osanottajaa, asiantuntijoita rakentamisen, kiinteistönpidon ja terveydenhoidon alueilta. Kuvasatoa löydät tästä linkistä.
Tänä vuonna ohjelma oli erityisen runsas, hyviä esitelmiä riitti todella monelta aihepiiriin liittyvältä alalta. Kyllä Suomessa on tällä alalla osaavia tutkijoita. Tunnelma oli mielestäni kuin Ruotsin laivan noutopöydässä, kaikkia herkkuja ei voi ottaa, kun vatsa ei vedä, tällä kertaa tietysti esitelmien samanaikaisuus vähän rajoitti antia. Aikataulut kuitenkin pitivät pääosin hienosti, puheenjohtajat hoitivat hommansa hienosti.
Sisäilmaston ongelmat ja etenkin kosteusvaurioihin liittyvät home-ongelmat ovat tärkeitä ja viime aikoina olleet vahvasti esillä mediassa. Ongelmia on todella, sen on todennut jo Suomen eduskuntakin viime kesänä hyväksyessään tarkastusvaliokunnan asiasta tekemän mietinnön. Ministeriöiden rahoittamat Kosteus- ja hometalkoot ovat olleet käynnissä jo muutaman vuoden, mutta suurta käännettä parempaan ei valitettavasti ole vielä ollut näkyvissä.
Seminaarissa kuultiin liki 70 esitelmää aihepiirin eri aloilta. Sisäilmastoseminaareja, joita muun muassa rahoittavat asioista vastuulliset ministeriöt, ympäristöministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö, on pidetty yhtäjaksoisesti jo 30 vuoden ajan. Osanottajamäärän kasvun vuoksi on seminaari viime vuosina jouduttu järjestämään Messukeskuksessa, eikä enää Otaniemessä.
Seminaarin avasi asuntoministeri Pia Viitanen. Hän korosti muun muassa hyvän sisäilman suurta kansanterveydellistä merkitystä ja toivoi, ettei sisäilman laatu jäisi merkitykseltään tarpeellisen energiansäästön varjoon.
Pienhiukkaset ovat suurin sisäilmaston terveysvaara
Suomi on ollut parina viime vuosikymmenenä sisäilmastoon liittyvän tieteellisen tutkimuksen puolella maailman johtavia valtioita. Meillä on useita korkeatasoisia ja tuloksekkaita tutkimusryhmiä eri puolilla Suomea. Seminaarissa kuultiin heidän esityksiään sekä myös niitä täydentäviä soveltavia esityksiä käytännön ratkaisuiksi. Erityisen mielenkiintoinen oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijan, tohtori Otto Hännisen, esitys ilmanvaihdon mitoituksen terveysperusteista. Siinä käy ilmi, että pahin niin sisä- kuin ulkoilmanlaadusta aiheutuva kansanterveyttä uhkaava ongelma Suomessa ja koko Euroopassa, on pienten nanoluokan hiukkasten vaikutus. Ne aiheuttavat vuodessa meillä tuhansittain sairastumisia ja monia ennenaikaisia kuolemia. Muut sisäilmassa olevat epäpuhtaudet, myös homeperäiset, ovat siihen verrattuna tässä mielessä vähemmän vaarallisia.
Pienhiukkasten ongelmia on vaikea poistaa lisäämällä ilmanvaihtoa, sillä niiden pääasiallinen lähde on ulkoilmassa. Seminaarissa kuultiin myös VTT:llä kehitetystä uudesta ilmanvaihtoratkaisusta, jolla sisäilman pienhiukkaspitoisuutta voidaan isommissakin tiloissa alentaa merkittävästi. Se perustuu elektreettisuodattimeen ja hiukkasten varaamiseen. Tästä uudesta ratkaisusta , jota juuri kokeillaan käytäntöön, oli erillinen artikkeli Sisäilmauutisten viime numerossa. Lue artikkeli tästä.
Sisäilmastoseminaarissa esiteltiin tietenkin myös kosteus- ja home-ongelmien syitä sekä niiden hoitoon liittyviä ratkaisuja. Kosteus- ja hometalkoot jatkuvat vielä ja niiden tuloksia on tullut ja lisää odotetaan. Uutta tietoa ja parempia menettelytapoja tällä alueella todella tarvitaan. Esille tulee myös tärkeä tämän alan asiantuntijoiden koulutuskysymys, jossa ollaan merkittävästi etenemässä.
Seminaarissa käsiteltiin myös tärkeää ja viime vuonna vahvasti esillä ollutta kysymystä, sisäilman mikrobien tutkimista ja mittaamista sekä siihen liittyvien johtopäätösten tekoa. Uusia tekniikkoja mikrobialtistuksen toteamiseen on löytymässä. Tärkeää on myös suhtautua näistä ongelmista kärsiviin ihmisiin oikein. Asiaa käsittelee Turun yliopistossa opettava lääketieteen tohtori Tuula Putus omassa esityksessään. Lääkärikunnan tiedoissa sisäilmaongelmien vaikutuksista ihmisiin on paljon parannettavaa ja myös heidän asenteissa on korjattavaa. Tästä on myös ohessa erillinen artikkeli.
Mikrobien tutkimusta on Suomessa ja muuallakin harjoitettu pitkään. Silti tuntuu, että vielä on paljon tekemistä. Esimerkiksi mikrobien synty ja niiden kasvuun vaikuttavat tekijät vaativat vielä paljon tutkimusta. Mirja Salkinoja-Salosen työryhmän mielenkiintoista esitelmää on tarkemmin referoitu tässä artikkelissa.
Rakentamisessa ja kiinteistönhoidossa on parannettavaa
Myös rakentamisessa ja kiinteistöjen käytössä on edelleen paljon parannettavaa, jos sisäilmaongelmat aiotaan hoitaa kuntoon. Kosteusongelmien ymmärrykseen ja hallintaan on löydettävä ratkaisu. Myös ilmanvaihtolaitteiden toiminta on usein todettu heikoksi. Niiden huolto ja käyttö on monesti ala-arvoista. Tähän avuksi esitellään uusi ohje, jolla ilmavaihtolaitteiden toiminnan laatu ja kunto voidaan käytännön rakennuksissa selvittää. Myös uutta tekniikkaa on ilmanvaihtoalalla tulossa. Sisäilmastoseminaarissa tulee esille monia muitakin mielenkiintoisia esityksiä. Esimerkiksi betonista ja muista rakennusmateriaaleista lähtee yhä sisäilmaan monenlaisia epäpuhtauksia, vaikka tilanne on Suomessa siltä osin oleellisesti parantunut jo parikymmentä vuotta sitten aloitetun M 1 luokituksen myötä. Näitä vähäpäästöisiä materiaaleja on meillä luokiteltu jo lähes 2500. Talot voidaan meillä jo kokonaan rakentaa näistä luokitelluista materiaaleista.
Seminaarijulkaisun voi tilata Sisäilmayhdistyksen verkkosivuilta www.sisailmayhdistys.fi
Sieltä on luettavissa myös suurin osa seminaarissa pidettyjen esitelmien kalvosarjat. Sieltä löytyy myös muuta aiheeseen liittyvää tietoa.
Esko Kukkonen