Sisäilmastoseminaarin ilmoittautumisaika on meneillään. Kevään tarjontaan kuuluu koulutusta myös asumisterveysasetuksen soveltamisesta ja uudesta asbestilainsäädännöstä.
Sisäilmastoon liittyvää koulutusta ja informaatiota on tänäkin keväänä runsaasti tarjolla. Keskiviikkona maaliskuun 16. päivänä järjestetään tavanomaiseen tapaan Messukeskuksessa Helsingissä Sisäilmastoseminaari. Sen ilmoittautumisaika on jo alkanut. Lisätietoja tilaisuudesta saa ja ilmoittautumisen voi tehdä Sisäilmayhdistyksen sivuilla www.sisailmayhdistys.fi.
Sisäilmastoseminaariin voi odottaa tänäkin vuonna tulevan reilusti yli tuhat vierasta, pääosin kiinteistö-, rakennus- ja ympäristöterveysalan asiantuntijoita. Esitelmiä on tulossa mukaan taas yli 70 eri puolilta Suomea tutkimuslaitoksista ja käytännön osaajilta. Seminaarin aihepiiri on entiseen tapaan laaja ja esitykset joudutaan tänäkin vuonna niiden suuren lukumäärän vuoksi jakamaan moniin sessioihin, joista voi valita itse kunkin kiinnostuksen mukaan. Kaikki esitelmät julkaistaan kuitenkin yhteisessä seminaarijulkaisussa.
Tänä vuonna tulevat esille muun muassa seuraavat aiheet:
Ennakoivasta sisäilmaklinikasta tulevat kertomaan Anne Korpi ja Olli-Pekka Bergman Senaatti-kiinteistöistä.
He kertovat, kuinka Senaattikiinteistöjen tilojen käyttäjille suunnattuja sisäilmaan liittyviä keskustelu- ja palautetilaisuuksia on järjestetty uudella tavalla sisäilmaongelman selvittelyyn ja ratkaisemiseen liittyvissä vaiheissa.
Perinteisesti näissä tilaisuuksissa käyttäjät ehtivät esittää vain muutamia kysymyksiä eikä vapaalle keskustelulle jää tarpeeksi aikaa. Senaatti-kiinteistöissä kehitettiin ja testattiin Pohjois-Suomessa 9 käyttäjäkunnan kanssa keskustelulle pohjautuva uuden tyyppinen sisäilmaklinikkamalli, jonka tavoitteena oli haastaa tilojen käyttäjät kyselemään mieltä askarruttavista työympäristöön, rakennukseen, sen sisäilmaan ja ilmanvaihtoon sekä terveyteen ja tilojen kehittämiseen liittyvistä asioista.
Toiminnasta saadun positiivisen palautteen ansiosta sisäilmaklinikoiden tarvetta mietitään myös muilla Senaatti-kiinteistöjen toiminta-alueilla.
Onnistuneista peruskorjauksista helsinkiläisissä kouluissa kertoo Marianne Tuomainen kumppaneineen.
Helsingin kaupunki on teettänyt kilpailutetuilla tutkimuskonsulteilla ainakin kymmenen vuoden ajan kosteus- ja rakenneteknisiä kuntotutkimuksia peruskorjattaviin rakennuksiin ennen peruskorjauksen hankesuunnittelua. Kuntotutkimusten tavoitteena on ollut selvittää kohteen eri rakenteiden rakennetyypit, kunto ja kosteus- ja sisäilmatekniset riskitekijät.
Helsingin kaupungilla on 1960- ja 1970-luvuilla rakennettujen rakennusten peruskorjausten suunnittelusta niin paljon kokemusta, että rakentamisaikaisten yllätysten välttämiseksi teetetään jopa suunnitteluaikana lisätutkimuksia. Hyvin toimivalla yhteistyöllä projektinjohtajan, sisäilma-asiantuntijan, käyttäjän ja urakoitsijan kesken voidaan tehdä merkittäviä ratkaisuja jopa vielä rakentamisen aikana. Esimerkkikohteessa edellä kuvatulla toimintatavalla onnistuttiin varmistamaan hyvä sisäilman laatu peruskorjauksen jälkeen.
VTT:n Helena Järnström, Mikko Saari ja Taneli Päkkilä kertovat rakennusmateriaalien luokitukseen liittyvistä hajukokeiden uusista tuloksista. Tutkimuksessa selvitettiin eri rakennustuoteryhmien hajun hyväksyttävyyttä sisäilman laadun kannalta. Selvitys tehtiin perustuen VTT:n materiaalitietokantojen tietoihin aistinvaraisen arvioinnin tuloksista emissiomittausten yhteydessä.
Tulosten perusteella voitiin todeta, että kaikissa tuoteryhmissä on tuotteita, jotka hyväksytään hajun perusteella. Kuitenkin tietyille tuoteryhmille on haastavampaa saavuttaa hyväksytty hajuarvio. Julkaisussa esitetään aistinvaraisten arvioinnit keskiarvot ja hajonnat tuote-ryhmittäin ja arvioita siitä, minkä tyyppiset tuotteet ja yhdisteet ovat hajuominaisuuksiltaan viihtyvyyttä alentavia. Ilmanvaihdon merkitys hajujen vähentämiseksi on tärkeä ottaa huomioon, kun pyritään kokonaisvaltaisesti korkeaan sisäilman laatuun ja käyttäjä-tyytyväisyyteen.
Markku Seuri esittelee raporttia, jossa tutkittiin sisäilman laadun vaikutusta työn tuottavuuteen. Sisäilman laadun tiedetään vaikuttavan työn tuottavuuteen. Tuottavuusvaikutukset voivat näkyä poissaoloina tai työssä ollessa heikentyneenä suorituskykynä eli presenteisminä. Molempia vaikutuksia voidaan arvioida kyselyillä. Perinteiseen sisäilmakyselyyn näiden vaikutusten arviointi ei kuulu.
Jyväskylän kaupungin kolmannessa kaikkien päiväkotien ja koulujen sisäilmastokyselyssä vuonna 2015 kysyttiin sekä sisäilmaan liittyviä sairauspoissaoloja että sisäilman vaikutusta tehdyn työn määrään. Vastaajien arvion mukaan heikentyneen suorituskyvyn määrä oli suunnilleen yhtä suuri kuin sisäilmaan liitettyjen sairauspoissaolojen määrä. Menetetyn työpanoksen määrällinen arviointi on mahdollista tehdä sisäilmakyselyllä.
Lari Eskola kumppaneinaan iso joukko ilmanvaihtoalan asiantuntijoita on selvittänyt ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien kuntotutkimusohjeesta saatuja käytännön kokemuksia. Ympäristöministeriön ja Rakennustuotteiden Laatu Säätiön rahoittama ja Suomen LVI-liitto, SuLVI ry:n, koordinoima ”Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien ja laitteiden kuntotutkimusmenetelmien kehittämisen jatkohanke” toi käyttöön Ilmanvaihdon kuntotutkimusohjeet. Näitä ilmanvaihdon kuntotutkimusohjeita on käytetty vuoden 2015 aikana yhteensä 18 kuntotutkimuksessa. Tutkituista kohteista 12 on toimitiloja ja kuusi asuntokohdetta.
Sekä kuntotutkijoilta että tilaajilta on saatu arvokasta palautetta ohjeiden mukaisesti tehtyjen tutkimusten onnistumisesta. Tutkimustulokset ovat selvästi osoittaneet, että uuden ohjeistuksen mukaisille kuntotutkimuksille on tarvetta. Ilmanvaihdon kuntotutkimuksella pystytään kokonaisvaltaisesti selvittämään rakennuksen ilmanvaihtoon liittyvien järjestelmien kuntoa ja toimintaa.
Ohjeistuksen mukainen kuntotutkimus on tuonut haasteita myös kuntotutkijoille. Heiltä vaaditaan korkeaa osaamistasoa ilmastoinnin, ilmanvaihdon, rakennusautomaation ja jäähdytysjärjestelmien tuntemisessa ja toiminnan ymmärtämisessä. Uudenlainen kokonaisvaltainen tutkimustapa haastaa myös tilaajan hankkimaan lisätietoa ja osaamista, jotta tutkimustuloksista saataisiin kokonaisuuden kannalta paras tulos.
Näiden esitysten lisäksi tulee Sisäilmastoseminaarissa esille myös yli 60 muuta esitystä. Hyvin monipuolisista aiheista, osoittaen sisäilmastokysymysten monipuolisuuden ja niissä tarvittavien ratkaisujen poikkitieteellisyyden. Kannattaa varmasti tulla mukaan!