STUK teki talven aikana radonin tehovalvontakampanjat Vantaan Tuupakan sekä Taipalsaaren ja Loviisan alueilla. Tuupakan alueella työpaikkojen radonpitoisuuden keskiarvo oli 663 becquereliä kuutiometrissä (Bq/m3) ilmaa. Se ylittää selvästi sekä nykyisen (400 Bq/m3) että tulevan säteilylain (300 Bq/m3) asettaman toimenpiderajan.
–Tuupakan tehovalvontakampanjassa löytyi paikoitellen suuria radonpitoisuuksia työpaikoilta. Suurin yksittäinen mittaustulos oli 7071 Bq/m3. Mittaustulokset osoittavat hyvin sen, ettei voi tuudittautua siihen, että ollaan radonilta suojassa vain sillä perusteella, että työpaikka tai asunto sijaitsee STUKin määrittämien mittausvelvoitealueiden ulkopuolella, kuten Tuupakassa. Jos mittauksissa todetaan raja-arvon ylittäviä radonpitoisuuksia, STUK velvoittaa työnantajan madaltamaan pitoisuuksia, mikä onnistuu helpoilla korjaustoimenpiteillä, kertoo ylitarkastaja Olli Holmgren STUKista.
Tulevan säteilylain määrittämä alhaisempi toimenpideraja vaikuttaa myös radonin mittausvelvoitealueisiin. Muun muassa kaikki pääkaupunkiseudun kunnat tulevat osaksi mittausvelvoitealueita. Lisäksi koko maassa työnantajien täytyy mitata työpaikan radonpitoisuus, jos työpaikka sijaitsee harjulla tai työpiste on maanpinnan tason alapuolella.
Työnantajat tuntevat heikosti velvoitteensa
Radonvalvonnan tavoite on, ettei yksikään työntekijä Suomessa altistu liikaa radonille. Perjantaina 27.4. vietettiin kansainvälistä työturvallisuuspäivää, ja sen yhteydessä STUK halusi muistuttaa työnantajia velvoitteestaan suojata työntekijänsä liialliselta radonaltistukselta.
– Talven tehovalvontaiskuissa alle puolet työnantajista toimittivat meille vaadittavat mittaustiedot. Ylipäätään arvioimme, että vain noin yksi kymmenestä työnantajasta, joita radonmittausvelvoite koskee, on radonin mitannut. Työnantajien tulee huolehtia, että työpaikka on työntekijälle terveellinen ja turvallinen. Tähän sisältyy myös vastuu siitä, etteivät työntekijät altistu työpaikalla liikaa sisäilman radonille, korostaa Olli Holmgren.
Radonille altistuminen lisää keuhkosyövän riskiä
Radon on sisäilmassa esiintyvä hajuton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, jota syntyy jatkuvasti kallio- ja maaperässä olevan uraanin hajotessa. Maaperästä radonpitoinen ilma pääsee sisäilmaan rakennuksen alapohjassa olevien rakojen kautta. Pitkäaikainen altistuminen korkealle radonpitoisuudelle lisää merkittävästi riskiä sairastua keuhkosyöpään. Suomessa todetaan vuosittain 2000 keuhkosyöpää, joista noin 300 liittyy radonaltistumiseen. Sisäilman radonpitoisuus selviää ainoastaan radonmittauksella.
Noin puolet suomalaisten keskimääräisestä vuotuisesta säteilyannoksesta on peräisin sisäilman radonista. Suurin radonaltistus kertyy ihmisille kodeissa. Sen takia STUK suosittaa radonpitoisuuden mittaamista kaikissa suomalaisissa pientaloissa ja kerrostalojen 1. kerroksissa. Tämä on tärkeää etenkin pahemmilla radon-alueilla soraharjuilla ym. Lisätietoja tästä saa vaikka oman kunnan viranomaisilta.
Lisätietoa tulevasta säteilylaista löytyy STUKin sivuilta www.stuk.fi sekä erityisesti työpaikkojen radonmittausvelvoitteesta antaa ylitarkastaja Olli Holmgren, etunimi.sukunimi@stuk.fi