Sisäilmaongelmaa selvitettäessä tulisi kartoittaa myös muut tekijät kuin tutkittavan kohteen rakenteet. Sisäilman VOC-pitoisuus muodostuu paitsi rakenteista myös sisustusmateriaaleista, henkilöstöstä ja ihmisten toiminnasta aiheutuvista päästöistä.
Paavo Rautiaisen ympäristötieteen alaan kuuluva väitös Päästölähteiden, ilmanvaihdon ja painesuhteiden vaikutukset VOC-yhdisteiden pitoisuuteen sairaalaympäristössä ja henkilöstön oireiluun tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa tammikuun lopussa.
Nykyisen mittausohjeistuksen mukaan VOC-yhdisteiden pitoisuudet sisäilmassa voivat olla huomattavasti todellisuutta pienemmät. Yhdestä mittauspisteestä otettu VOC-näyte ei välttämättä anna oikeaa tietoa mitattavan huoneen VOC-pitoisuuksista.
Tutkimuksen tavoitteena oli muun muassa selvittää sisäilman VOC-yhdisteille optimaalinen mittauspiste ja tarkastella materiaalinäytteiden VOC-emissioiden sekä sisäilman VOC-pitoisuuksien välistä yhteyttä. Lisäksi tilojen käyttäjien ilmoittamille oireille pyrittiin löytämään selittäviä syitä rakennusmateriaaleista ja sisäilmasta toteutetuista VOC-määrityksistä. Tutkimus toteutettiin Kuopion yliopistollisessa sairaalassa, kymmenellä eri osastolla 47:ssä eri huoneessa. Näytteet otettiin tiloista, joissa henkilökunta oli kokenut sisäilmaoireita.
Tutkimuksessa todettiin, että samasta huoneesta otetut materiaali- ja sisäilmanäytteet eivät korreloineet keskenään, kun sisäilmanäytteet otettiin nykyohjeistuksen mukaisesti. Tuloksiin vaikutti merkittävästi tuloilma. Mikäli VOC-näyte on otettu vain yhdestä mittauspisteestä, ei mittaus anna välttämättä oikeaa tietoa mitattavan huoneen VOC-pitoisuuksista. VOC-mittaus tulisikin tehdä poistopäätelaitteen läheisyydestä tai poistopäätelaitteesta.
Tutkimuksen mukaan sisäilmakohteissa on hyvä tarkastaa tulo- ja poistoilman tasapaino sekä ilmamäärät. Ilman vaihtuvuuteen vaikuttavat myös mm. huoneen muoto, pohjan rakenne sekä huonekalut ja niiden sijoittelu.
Teksti: Anna Merikari
Kuva: UEF – Itä-Suomen yliopisto