Vesivuotovahinkoja tapahtuu vuosittain noin sata per päivä, ja vahingoista aiheutuvia korvauksia maksetaan noin 160 miljoonalla eurolla vuosittain. Vesi- ja vuotovahingot johtuvat paitsi käyttövesiputkistojen vanhenemisesta myös vettä käyttävien laitteiden lisääntymisestä ja rakennusvirheistä. Vuotovahingoista osa on myös viemärivuotovahinkoja.
– Viemärivahinkotilanteet ovat terveydensuojelussa melko vähän tunnistettu aihe, ja tilanteet ovat usein terveydensuojeluviranomaisille haastavia. Pelkistä viemärivahinkotilanteista ei ole juurikaan tutkimus- eikä tilastotietoa, ja osaaminenkin on keskittynyt pitkälti konsulttipuolelle, ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Lari Hölttä Itä-Suomen aluehallintovirastosta sanoo.
Jäteveden altisteet: mikrobit, hajut ja kaasut
Viemärivahingossa jätevettä pääsee vuotamaan rakenteisiin ja/tai ympäristöön. Jätevesi sisältää erilaisia epäpuhtauksia ja haitallisia aineita, jotka voivat aiheuttaa vahinkoja rakennuksille ja terveysriskejä ihmisille.
– Jätevesi kokoaa yhteen mm. yhdyskunnassa esiintyvät taudinaiheuttajamikrobit ja lääkeaine- ja huumejäämät. Jätevesi on merkittävä talous- ja uimavesiepidemioita Suomessa aiheuttava agenssi, erikoissuunnittelija Anna-Maria Hokajärvi THL:n vesimikrobiologian laboratoriosta kertoo.
Viemärivahinkotilanteissa syntyvät kaasut voivat niin ikään olla terveysriski. Kaasuista rikkivety, ammoniakki ja rikkidioksidi saattavat aiheuttaa ärsytysoireita hengityselimissä ja silmissä.
– Kaasujen pitoisuudet eivät kuitenkaan ole akuutisti vaarallisia pitoisuuksia. Lyhytaikainen altistuminen viemärikaasuille tuskin aiheuttaa pysyviä terveyshaittoja, ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Tomi Kekki Etelä-Suomen aluehallintovirastosta toteaa.
– Viemärivahinkotilanteessa tarvitaan aina kokonaisarviointi. Myös hajuhaitta voi olla arvioitavissa jo yksinään terveydensuojelulain haittaolosuhteeksi. Hajuhavainto on kuitenkin vain yksi osa haitan arviointia, sillä haju tuskin on ainoa haitta viemärivahingossa, Kekki tähdentää.
Millaisia toimenpiteitä viemärivahinko aiheuttaa?
Viemärivuototapauksissa vedenpoisto-, purku- ja kuivaustoimenpiteiden nopea aloittaminen on erittäin tärkeää. Lähtöolettama on, että viemäriperäinen vesi sisältää aina taudinaiheuttajia.
– Normaalit vesivahingon jälkitorjuntamenetelmät ovat riittäviä varmistetuissa, ns. harmaan veden vuototapauksissa. Mutta jos vesi on ulostepitoista viemärivettä, tulee vahinkoalue osastoida ja alipaineistaa välittömästi, ilmanvaihto sammuttaa ja päätelaitteet teipata ja vahinkoalueelle järjestää rakenteiden kuivumisen mahdollistava erillinen tuuletus ja/tai kosteudenpoisto. Kuivumista ei tule tehostaa tilan lämmityksellä, ennen kuin orgaaninen aines on poistettu, kastuneet rakenteet purettu ja pinnat puhdistettu mekaanisesti, toimialapäällikkö Hannu Kärki Polygon Finland Oy:stä sanoo.
Kärjen mukaan viemärivuototapausten toimenpidelaajuutta määriteltäessä pääperiaatteena on, että viemärivedestä kontaminoituneet rakennusmateriaalit poistetaan ja likaantuneet pinnat puhdistetaan.
– Viemärivuoto on erikoistapaus, jolloin hankalasti purettavien rakenteiden puhdistuksessa on perusteltua käyttää desinfioivia biosideja. Biosidien käyttö tulee rajoittaa vain kastuneeseen materiaaliin. Tarkoituksena on pienentää purku- ja korjaustöitä tekevien henkilöiden infektioriskiä. Desifiointitarve, käsiteltävät rakenteet, tuotteet ja käsittelyn ajankohta arvioidaan aina tapauskohtaisesti.
– Viemärivuodon korjaustapaa ylipäätään arvioidaan erikseen mm. rakenteeseen päässeen jäteveden määrän ja rakenteen tiivistysmahdollisuuksien perustella.
Terveydensuojelun ohjauksen näkökulma
Ylitarkastaja Titta Manninen Valvirasta toteaa, että terveydensuojelun kannalta viemärivahinkotilanteet ovat haastavia, koska tietoa, menetelmiä ja ohjeistusta on niukasti. Lisäksi haasteena on, että vahingon vakavuus ja myös aiheuttaja vaihtelevat, samoin haitasta vastuussa oleva taho.
Terveydensuojelun kannalta viemärivahinkotilanne on usein terveyden kannalta haitallinen tai haitalliseksi kehittyvä ja kiireellinen olosuhde.
– Terveydensuojelun tulee pystyä arvioimaan tilanteeseen liittyvä terveyshaitta: miten haitta arvioidaan ja miten haitan poistuminen varmistetaan, jotta tilat voidaan ottaa uudelleen käyttöön.
Manninen kertoo, että viemärivahingon selvittämisprosessi terveydensuojelussa alkaa epäilystä haitasta ja tarkastuksesta, jossa arvioidaan haitan luonne ja laajuus aistinvaraisella havainnoinnilla. Lisäksi tarvittaessa voidaan käyttää suuntaa antavia analyysimenetelmiä, esimerkiksi yleisbakteerianalyysia qPCR:llä ja rikkivedyn ja ammoniakin sisäilma- ja/tai kosteusmittauksia. Terveydensuojelun rooli tilanteissa on enemmänkin varmistaa, että kosteusmittaukset ja mahdolliset näytteenotot tulevat tehdyiksi.
– Terveydensuojelulain mukaista terveyshaittaa arvioitaessa huomioidaan haitan vakavuusaste sekä tehdään tapauskohtainen kokonaisarviointi. Jos viranomainen on todennut terveyshaitan, voidaan haitan poistamista varmistaa kehotuksella tai määräyksellä. Terveyshaitan poistumista voidaan valvoa esimerkiksi hyödyntämällä vahingon korjauksen loppuraporttia, Manninen selventää.
Teksti: Anna Merikari
Kuva: iStock
Aihetta käsiteltiin sosiaali- ja terveysministeriön, Valviran ja aluehallintovirastojen yhdessä järjestämässä ohjaustilaisuudessa terveydensuojeluviranomaisille.