Ilmastonmuutos tuo mukanaan lisääntyvät sateet, pidemmät hellejaksot ja voimakkaammat säävaihtelut, jotka haastavat totutut rakentamisen, ylläpidon ja korjaamisen käytännöt. Asiantuntijoiden mukaan varautuminen ei ole enää erillinen lisä, vaan osa olemassa olevia rakennuksia koskevaa päätöksentekoa.
Ilmastonmuutokseen varautuminen oli yksi tämän kevään Sisäilmastoseminaarin Keskustelutorin teemoista. Keskustelussa todettiin, että rakennuskannan merkittävimmät riskit kohdistuvat kosteuteen, veden ohjaukseen ja lämpötilavaihteluihin. Erityisesti vanhemmassa rakennuskannassa monet ratkaisut eivät enää vastaa tulevaisuuden ilmasto-olosuhteita.
Tulevaisuuden ilmasto on tuotava kaikkeen suunnitteluun
Ilmastonmuutokseen varautuminen ei koske vain uudisrakentamista. Myös perusparannuskohteissa on tarkasteltava rakenteita ja järjestelmiä tulevien sääolosuhteiden näkökulmasta – ei vain nykytilaan peilaten.
– Ilmastoriskien arviointi on olennainen osa rakenteiden säilyvyyssuunnittelua, jonka tavoitteena on varmistaa rakenteiden tekninen suorituskyky koko suunnitellun käyttöiän ajan. Säilyvyyssuunnittelu perustuu muun muassa rakenteen käyttöiän, rasitusolosuhteiden, huollettavuuden, vikasietoisuuden vaikutusten kokonaisvaltaiseen tarkasteluun. Ilmastoriskien arviointi tuo tähän suunnitteluun ulottuvuuden, jossa huomioidaan muuttuvat ilmasto-olosuhteet ja niiden vaikutukset rakenteiden kestävyyteen ja toimivuuteen, suunnittelupalveluiden johtaja Mikko Koskivuori AFRY Finland Oy:stä sanoo.
Tulevaisuudessa on varauduttava muun muassa runsaampiin sateisiin, pitkittyviin kosteusjaksoihin sekä kuumiin jaksoihin. Tämä edellyttää ilmastoriskien arvioinnin sisällyttämistä jo korjauspäätösten valmisteluvaiheeseen sekä rakennusten ylläpidon suunnitteluun.
– Helsingin kaupungin palvelutilojen korjaushankkeiden suunnitteluvaiheessa simuloidaan huoneiden olosuhteita Ilmatieteen laitoksen testivuoden TRY2050 säädatalla. Tulokset vaikuttavat jäähdytyksen suunnitteluun. Tyypillisesti ilmanvaihdon tuloilmaan lisätään jäähdytys. Lisäksi tähän mennessä noin kymmenessä rakennushankkeessa on hyödynnetty projektipankissa sijaitsevaa Tervetalo-työkalua, joka toimii tarkastustyökaluna varmistaen, että korjaushankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa on mm. riittävän hyvin huomioitu kosteustekninen toimivuus ja lisääntyvien viistosateiden vaikutus rakenteisiin, kertoo kehittämispäällikkö Marianna Tuomainen Helsingin kaupungilta.
Hulevedet ja kosteus kriittisiä kysymyksiä
Sade- ja sulamisvesien hallinta sekä kosteudenhallinta on yksi ilmastonmuutoksen keskeisistä haasteista rakennuksille. Hulevesijärjestelmien mitoituksessa on huomioitava tulevaisuuden ilmaston entistä runsaammat ja rankemmat sateet.
– Rakenteiden kosteusteknisellä toiminnalla ja vikasietoisuudella tuleekin olemaan merkittävämpi rooli tulevaisuudessa rakennuskannan säilyvyyden varmistamiseksi, Koskivuori sanoo.
– Pelkkä räystäiden pidentäminen ei ole kestävä ratkaisu, vaan tarvitaan kokonaisvaltaista tarkastelua. Huomiota on kiinnitettävä julkisivujen suojaukseen, sokkelin ja ympäröivän maanpinnan korkeussuhteisiin ja muotoiluun sekä pintavesien hallittuun ohjaukseen. Kosteudenhallinnassa on varauduttava sekä piteneviin kosteusjaksoihin että kuiviin kausiin, Tuomainen sanoo.
Helle ja sisäolosuhteet edellyttävät ennakoivia ratkaisuja
Hellejaksojen yleistyminen vaikuttaa suoraan sisäympäristöjen terveellisyyteen ja viihtyvyyteen. Helle ja auringonpaiste edellyttävät sekä rakenteellisia että käytön aikaisia ratkaisuja.
Kesällä 2026 julkaistava Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoima kansallinen toimintasuunnitelma helteen terveyshaittojen ehkäisemiseksi antaa raamit, johon rakennuskannassa pitäisi pystyä vastaamaan.
Keskustelussa todettiin, että painopiste on siirtymässä passiivisiin ratkaisuihin: pienempiin ikkunapinta-aloihin, ulkopuolisiin varjostuksiin, kasvillisuuteen sekä pintamateriaalien ja värien harkittuun valintaan.
Korjaushankkeissa ja pihojen suunnittelussa aurinkosuojausratkaisuja tulisi tarkastella omana kokonaisuutenaan. Helsingin kaupungilla suurin haaste on suuri rakennuskanta.
– Toimenpiteitä helteisiin varautumiseksi tulisi tehdä niin päiväkodeissa ja kouluissa, joita on yhteensä lähes 450 rakennuksessa, kuin myös liikunta-, virkistys- ja kulttuuripalveluissa. Toimintasuunnitelmaa ylilämpenemisen vähentämiseksi ryhdytään laatimaan tänä vuonna. Tämä tullee sisältämään rakennuskannan nykytilan kartoitusta, haavoittuvuusanalyysiä, toimenpidevalikoiman määrittelyä ja priorisointia riskianalyysin avulla, Tuomainen kertoo.
Materiaalit eivät ole ikuisia
Ilmastonmuutos pakottaa arvioimaan myös materiaalivalintoja uudella tavalla. Materiaalien tulee kestää vaihtelevia olosuhteita tai olla helposti vaihdettavissa. Materiaalivalinnoille kaivataan selkeämpää ohjeistusta ilmastonmuutoksen näkökulmasta.
Yksi keskustelussa esiin noussut lähestymistapa on niin sanottu uhrikerros: julkisivussa tai rakenteessa oleva kerros, joka on tarkoituksella helposti vaihdettavissa ja ottaa vastaan sään ja ympäristön rasituksen. Ajatus haastaa perinteisen käsityksen ikuisista ratkaisuista, mutta voi pitkällä aikavälillä parantaa rakennusten kestävyyttä ja huollettavuutta.
– Monissa Helsingin kaupungin kiinteistöissä on uhrikerros, sillä monet tavallisetkin julkisivuratkaisut perustuvat siihen, että ulompi kerros uusitaan elinkaaren aikana. Esimerkiksi lautaverhottu julkisivu toimii näin, samoin kantavan rakenteen päälle tehty rappauskerros. Joissain kaupungin toimitiloissa on metallikaseteista rakennettu julkisivu – kasetit on suunniteltu helposti irrotettaviksi ja vaihdettaviksi. Tunnetuimpia esimerkkejä uhrikerroksesta on kuitenkin lasinen säänsuojakuori eli kaksoisjulkisivu, jollainen on yksityisen yrityksen pääkonttorissa Sanomatalossa Töölönlahden kulmalla. Rakennuksen lasisen kaksoisjulkisivun ulompi lasipinta erottaa sisemmän todellisen lämpökuoren ulko‑olosuhteista. Ulompi lasikuori on se uhrikerros, joka ottaa vastaan sään rasituksen ja voidaan uusia säilyttäen sisempi julkisivu.
– Uhrikerros käsitteenä muuttaa ajattelua ja ohjaa toimimaan. Helsingin kaupungin, kuten muidenkin Suomen kuntien, tulee tarkastella toimitilojensa kunnossapito-ohjelman kunnossapitojaksoja myös ilmastonmuutoksen vaikutukset huomioiden. Ns. uhrikerrosten uusimisjaksot voivat tulevaisuudessa lyhentyä.
Hyvä huolto on ilmastovarautumisen perusta
Monet riskit voidaan tunnistaa ja hallita ajoissa hyvällä ylläpidolla. Rakennusten huollettavuuden merkitys korostuu: huoltokohteisiin on päästävä turvallisesti ja vaivattomasti.
Keskustelussa kaivattiin enemmän selkeää ohjeistusta huoltoon ja ylläpitoon sekä ilmastoriskien tunnistamiseen. Ilmastoon liittyvä tieto ei saa myöskään olla yksittäisten ihmisten hiljaisen tiedon varassa.
– Helsingin kaupungin tilat-palvelun toimintasuunnitelmassa on tavoite ”Suosimme pitkäikäisiä ja helposti ylläpidettäviä ratkaisuja. Käytämme kestäväksi todettuja, huoltovarmoja ja helposti vaihdettavia materiaaleja ja ratkaisuja”. Työtä on ryhdytty tekemään selvittämällä tilat-palvelun teknisiltä isännöitsijöiltä kokemuksia ylläpidon näkökulmasta haastavista materiaaleista ja ratkaisuista. Tavoitteena on tämän vuoden aikana koota tietoa yhtä lailla rakennushankkeiden hankesuunnittelijoille kuin myös teknisille isännöitsijöille. Tässä on varmasti apuna vastikään Sisäilmayhdistys ry:n ja Puhtausala ry:n julkaisema Ylläpidettävyys rakennusten suunnittelussa -opas, Tuomainen sanoo.
Varautumisen tulee olla osa olemassa olevia prosesseja
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on asiantuntijoiden mukaan kytkettävä olemassa oleviin prosesseihin, kuten pitkän tähtäimen suunnitelmiin (PTS) ja häiriötilanteisiin varautumiseen. Se ei ole erillinen projekti, vaan osa kiinteistön normaalia suunnittelu- ja raportointikäytäntöä.
Lisäksi lainsäädäntöön on kaavailtu rakennuksen omistajan selvitysvelvollisuutta, joka kattaisi myös ilmastonäkökulman.
– Helsingin kaupungin rakennushankkeissa laaditaan säännönmukaisesti hulevesisuunnitelma. Helsingin kaupunki laatii tällä hetkellä myös kaikkiin omassa omistuksessa oleviin ydintoiminnan palvelurakennuksiin kunnossapito-ohjelman eli PTS:n. Kunnossapito-ohjelmaa laadittaessa on huomioitu kiinteistön meren läheisyys ja asetettu meren lähellä sijaitsevissa kohteissa kovempi rasitusluokka vesikatolle ja julkisivulle. Rasitusluokalla on vaikutus käyttöiän pituuteen ja kunnossapitojakson tiheyteen, Tuomainen sanoo.
– Helsingin kaupunki ei ole vielä ryhtynyt arvioimaan rasitusluokkia ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Viime vuonna julkaistussa päivitetyssä RT-kortissa RT 103765 Kiinteistön keskimääräiset tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot on esitetty, että ”Ilmastonmuutoksenvuoksi tarvitaan erillisiä tarkasteluja ja selvityksiä sekä alue- että kiinteistötasolla, jotta voidaan määrittää niihin kohdistuvia riskejä, vaikutuksia ja tarpeellisia toimenpiteitä”. Yksi mahdollisuus olisi toteuttaa näitä kiinteistöjen kuntoarvioiden yhteydessä.
Ratkaisut eivät ole samanlaisia koko Suomessa
Suomi ei ole ilmastoltaan yhtenäinen, joten Suomen eri alueet kohtaavat ilmastonmuutoksen eri tavoin. Rannikolla korostuvat myrskyt, kosteus ja merellinen rasitus, kun taas sisämaassa helle- ja kuivuusjaksot voivat aiheuttaa uusia ongelmia. Tämä vaatii alueellisesti räätälöityjä ohjeita ja ratkaisuja.
Keskusteluissa nousi esiin myös kysymys ilmastovyöhykkeiden siirtymisestä: tuleeko etelän nykyilmasto vähitellen pohjoisemmaksi, ja ovatko rakentamisen ohjeet valmiita tähän?
Talous ratkaisee, milloin toimet tehdään
Ilmastonmuutoksen varautuminen vaatii taloudellisia kannustimia ja selkeää minimitasoa. Asiantuntijoiden mukaan toimiin olisi pitänyt ryhtyä jo eilen, mutta nykyinen sääntely ja taloyhtiöiden rahastointirajoitukset vaikeuttavat ennakoivaa varautumista. Usein korjauksia lykätään, kunnes rakenteet ovat elinkaarensa päässä.
Taloudelliset kannustimet, kuten tuet ja verovähennykset, voisivat ohjata kohti ennakoivia ratkaisuja ja auttaa määrittelemään järkevän minimitason ilmastokestävälle rakennuskannalle.
Varautumisen aika on nyt
Keskustelutorin viesti on yksiselitteinen: varautumisen aika on nyt. Riskit on tunnistettava ajoissa, ja toimenpiteet on ajoitettava riskin ja käyttötarkoituksen mukaan – ei vasta silloin, kun ongelmat ovat jo näkyvissä.
Ilmastonmuutos ei odota seuraavaa peruskorjauskierrosta. Rakennuskannan on oltava valmis kohtaamaan tulevat olosuhteet, mikä edellyttää rohkeutta, osaamista ja päätöksiä jo tänään.
– Keskustelutorin keskustelu ilmastonmuutoksen haasteista rakennuskannalle oli asiantuntevaa, monipuolista ja vilkasta. Lyhyessä ajassa saatiin kiteytettyä keskeinen sanoma kaikille kiinteistönomistajille. Riskiarviointiin ja -luokitteluun toimenpiteiden priorisoimiseksi on ryhdyttävä NYT, Tuomainen päättää.
Sisäilmastoseminaarissa 10.3.2026 Keskustelutorilla aiheesta käytyä keskustelua moderoivat Marianna Tuomainen (Kuva: Ninni West) Helsingin kaupungilta ja Mikko Koskivuori AFRY Finland Oy:stä.
Teksti: Anna Merikari
Artikkelikuva: iStock